Onko muilla vanhempia jotka eivät ole lähtenyt takaajiksi?

no meillä miehen vanhemmat takaa miehen veljen perheelle talot ja autot mutta meille ei taanneet edes 3000e lainaa jolla oltais saatu niputettua eri lainat samaan kasaan ja säästetty koroissa (= saatu maksettua alta vuodessa pois)

Jos ette saaneet kahteen pekkaan 3000 euron lainaa ilman takaajia, ilmeisesti maksuongelmia on ollut?

Ymmärrän kyllä kirjoittajan vanhempia. Vastuullisinkin meistä voi tarvita lainaa taloon tai autoon. Mutta laina monen pikkulainan maksamiseen on usein merkki siitä, että rahankäyttö ei ole ihan hanskassa.

 

Anteeksi, siis miehen vanhempia.

 

No niin, tämä on ihan ymmärrettävää. Tämähän on sitten ihan eri asia, kuin mitä tässä ketjussa puhutaan, eli siitä, ettei halua joutua kenenkään toisen lainan maksajaksi. Sinähän nimenomaan haluat maksaa korkoja toisten hyväksi.

Takaajaksi en silti suostu Mutta mä ymmärrän kyllä niitäkin, jotka eivät suostu takaajiksi, mutta eivät myöskään lainaa lapsilleen sitä takaussummaa. Suurin osa ikäisistäni tutuistani suunnittelee jo sitä, mitä tekee sitten, kun lapset muuttavat pois kotoa. Yhdelläkään näistä ei ole tavoitteena olla edes 63-vuotiaaksi asti töissä. Moni haluaa, että kun 50 tulee mittariin täyteen, niin sen jälkeen ei enää kovin pitkään tarvitsisi töitä tehdä. Mä kuulun siihen sukupolveen, joka viime laman aikaan - ja sen jälkeenkin - pyöritti perheen arkea ja samaan aikaan teki kahden tai kolmen ihmisen työt, kun henkilökunnan määrää joka paikassa vähennettiin. Porukkaa, joka teki palkatonta ylityötä ainoana motivaattorinaan pelko työpaikan menetyksestä. Kun me saadaan lapsemme aikuisiksi, niin ei me haluta työtä ja rahaa. Me halutaan rauhallisia aamuja kahvikupin ääressä, linnunlaulua ja mustikoiden poimimista. Aikaa. Eikä haluta siirtää tätä unelmaa taas vuosiksi eteenpäin.

no tuota, aika naurettava juttu tämä. Kyllä tällä hetkellä työelämä on monta kertaa raaempaa kuin mitä ne viiskymppiset ovat kokeneet tai mitä se oli laman aikaan. sen jlken on karsittu vaan paljon lisää ja suurin osa korkeakoulutettuja tekee ilmaisia ylitöitä surkealla palkallla

50vuotiaat ovat vaan sen ikäisiä, että ehtivät tottua hyvälle 80-luvun törsäyksen aikana.

 

no tuota, aika naurettava juttu tämä. Kyllä tällä hetkellä työelämä on monta kertaa raaempaa kuin mitä ne viiskymppiset ovat kokeneet tai mitä se oli laman aikaan. sen jlken on karsittu vaan paljon lisää ja suurin osa korkeakoulutettuja tekee ilmaisia ylitöitä surkealla palkallla

50vuotiaat ovat vaan sen ikäisiä, että ehtivät tottua hyvälle 80-luvun törsäyksen aikana.

Sä taidat nyt unohtaa, että tämän päivän viiskymppiset olivat 80-luvulla vielä pääasiassa opiskelemassa ammattiin. Muutaman vuoden ehkä ehtivät tehdä töitä ennenkuin lama alkoi. Tämän päivän viiskymppisillä on monilla edelleen alaikäisiä lapsia, joten he kokevat saman ilmiön uudestaan kuin 90-luvulla.

 

no tuota, aika naurettava juttu tämä. Kyllä tällä hetkellä työelämä on monta kertaa raaempaa kuin mitä ne viiskymppiset ovat kokeneet tai mitä se oli laman aikaan. sen jlken on karsittu vaan paljon lisää ja suurin osa korkeakoulutettuja tekee ilmaisia ylitöitä surkealla palkallla

50vuotiaat ovat vaan sen ikäisiä, että ehtivät tottua hyvälle 80-luvun törsäyksen aikana.

Sä taidat nyt unohtaa, että tämän päivän viiskymppiset olivat 80-luvulla vielä pääasiassa opiskelemassa ammattiin. Muutaman vuoden ehkä ehtivät tehdä töitä ennenkuin lama alkoi. Tämän päivän viiskymppisillä on monilla edelleen alaikäisiä lapsia, joten he kokevat saman ilmiön uudestaan kuin 90-luvulla.

ja aikanaan ei ollut tämän päivän opintotukia ja ilmaista rahaa samassa määrin vaan piti lainat ottaa ja ne maksaa pois aikanaan itse

 

ja aikanaan ei ollut tämän päivän opintotukia ja ilmaista rahaa samassa määrin vaan piti lainat ottaa ja ne maksaa pois aikanaan itse

Näin. Moni mun kanssani samaan aikaan (1980 ) ylioppilaaksi kirjoittanut valmistui jatko-opinnoistaan vasta 1986-1987. Ei siinä muutamassa vuodessa ehtinyt mihinkään törsäykseen tottua.

 

ja aikanaan ei ollut tämän päivän opintotukia ja ilmaista rahaa samassa määrin vaan piti lainat ottaa ja ne maksaa pois aikanaan itse

Näin. Moni mun kanssani samaan aikaan (1980 ) ylioppilaaksi kirjoittanut valmistui jatko-opinnoistaan vasta 1986-1987. Ei siinä muutamassa vuodessa ehtinyt mihinkään törsäykseen tottua.

no kyllä 90-luvun työntekkokin on ollut makoilemista verrattuna tämän päivän työelämään . isolla palkalla makoilua.

 

ja aikanaan ei ollut tämän päivän opintotukia ja ilmaista rahaa samassa määrin vaan piti lainat ottaa ja ne maksaa pois aikanaan itse

Näin. Moni mun kanssani samaan aikaan (1980 ) ylioppilaaksi kirjoittanut valmistui jatko-opinnoistaan vasta 1986-1987. Ei siinä muutamassa vuodessa ehtinyt mihinkään törsäykseen tottua.

Ei todellakaan totuttu törsäykseen... sen sijaan monet nykypäivän 20-30 v. ovat toista maata.

Itse opiskelin 85-95 ja lainaa oli n. 100 000 mk, opintotuet olivat silloin niin pieniä että oli pakko ottaa lainaa. Miehellä oli vastaavt lainat. Korot kävivät jossain vaiheessa 15-17 % olin sillon vielä onneksi valtion korkotuen piirissä.

Nykyään nuo lainat on jo aika päivää sitten maksettu pois ja asuntolaina tilalla, ASP lainaan tuli valtiontakaus ja omia säästöjä oli myös.

 

ja aikanaan ei ollut tämän päivän opintotukia ja ilmaista rahaa samassa määrin vaan piti lainat ottaa ja ne maksaa pois aikanaan itse

Näin. Moni mun kanssani samaan aikaan (1980 ) ylioppilaaksi kirjoittanut valmistui jatko-opinnoistaan vasta 1986-1987. Ei siinä muutamassa vuodessa ehtinyt mihinkään törsäykseen tottua.

no kyllä 90-luvun työntekkokin on ollut makoilemista verrattuna tämän päivän työelämään . isolla palkalla makoilua.

uskaltaisin olla eri mieltä jo 80-luvullakin työelämää katselleena. ennen ihmisillä oli jonkinlainen oma vastuu omasta elämästä eikä kaikkea odotettu valmiina muilta, vanhemmilta tai yhteiskunnalta. kävin tässä keskustelua harjoittelunohjaajan kanssa ja sanoi että nyt kun opiskelijat lähtee harjoittelemaan pitää mistuttaa mikä on työpaikan "säännöt" eli se että töihin mennään joka päivä ja vielä ajoissakin ja ollaan ihan koko työpäivä ja tehdään töitäkin eikä esim roikuta netissä

 

no kyllä 90-luvun työntekkokin on ollut makoilemista verrattuna tämän päivän työelämään . isolla palkalla makoilua.

Höpö höpö. Esim hoitoalalla ei ole ollut koskaan isot palkat. Ja 90-luvun laman jälkeen sairaaloihin on sentään palkattu jonkin verran määräaikaisia työnntekijöitä, vakinaisia työntekijöitä ja keikkatyöntekijöitä. Näin ei tehty viime laman aikaan. Eikä tehdä taas nytkään vaan määräaikaiset sopimukset kun loppuvat, niin uusia ei kirjoiteta. Sijaisia ei palkata. Eli ollaan taas samassa tilanteessa kuin silloin. Myös monilla muilla aloilla jälleen irtisanotaan porukkaa ja ihmisillä on taas pelko persiissä, että se oma työpaikka lähtee alta.

 

ja aikanaan ei ollut tämän päivän opintotukia ja ilmaista rahaa samassa määrin vaan piti lainat ottaa ja ne maksaa pois aikanaan itse

Näin. Moni mun kanssani samaan aikaan (1980 ) ylioppilaaksi kirjoittanut valmistui jatko-opinnoistaan vasta 1986-1987. Ei siinä muutamassa vuodessa ehtinyt mihinkään törsäykseen tottua.

no kyllä 90-luvun työntekkokin on ollut makoilemista verrattuna tämän päivän työelämään . isolla palkalla makoilua.

uskaltaisin olla eri mieltä jo 80-luvullakin työelämää katselleena. ennen ihmisillä oli jonkinlainen oma vastuu omasta elämästä eikä kaikkea odotettu valmiina muilta, vanhemmilta tai yhteiskunnalta. kävin tässä keskustelua harjoittelunohjaajan kanssa ja sanoi että nyt kun opiskelijat lähtee harjoittelemaan pitää mistuttaa mikä on työpaikan "säännöt" eli se että töihin mennään joka päivä ja vielä ajoissakin ja ollaan ihan koko työpäivä ja tehdään töitäkin eikä esim roikuta netissä

kyllä monet kuuskymppiset odottavat saavansa kaiken valmiina. mitään uutta ei ole haluttu oppia, sen jälkeen kun on täytetty 20v. silti pitää palkan nousta ja ikälisät ja isot eläkkeet muiden kustannuksella...

 

Kukaan järkevä ihminen ei lähde takaajaksi nykyään enkä koskaan olisi ehdottanut takaajaksi lähtemistä meidän takia. Lainan kun saa muutenkin ja eri keinoilla. Säästäminen, valtiontakaus jne jne.

 

En pyytäisi ketään takaajaksi, enkä lähtisi kenellekään takaajaksi. Niin paljon voi sattua, mihin ei itse voi vaikuttaa.
Vanhempani eivät takaisi, jos pyytäisin. Näkivät viime laman aikaan niin paljon esimerkkejä siitä ettei aina kannata.

 

Itse en takaa ketään, en edes omia lapsiani aikanaan.