ONko mahdollisuutta?

[liian nuori]

hei, onko minulla mitään mahdollisuutta selvitä tulevan lapsen kanssa...Olen 16 vuotias minulla on peruskoulu kesken, saisin sen melkein suoritettua ennenkuin lapsi syntyy. Vanhenpani eivät asiaa hyväksy ollenkaan, tai äitini, väitti että voi vannoa minulle 100% että en tule onnistumaan näin nuorena, että kaverini jättävät minut, poikaystävä myös kun huomaavat että en voi enään pitää hauskaa. Hän sanoi myös että ei halua osallistua asiaan millään lailla.. tuli aika paha mieli..itseasiassa todella paha mieli. .jotenkin toivo hävisi..Ovatko muut ihmiset selvinneet ? :'(

 

[äiti]

tottakai on mahdollisuus. mielestäni jos on tarpeeksi vanha hankkiutumaan raskaaksi on myös tarpeeksi vanha huolehtimaan lapsesta. itse tulin myös nuorena raskaaksi ja hyvin on pärjätty...

 

[taustalla]

\

hei, onko minulla mitään mahdollisuutta selvitä tulevan lapsen kanssa...Olen 16 vuotias minulla on peruskoulu kesken, saisin sen melkein suoritettua ennenkuin lapsi syntyy. Vanhenpani eivät asiaa hyväksy ollenkaan, tai äitini, väitti että voi vannoa minulle 100% että en tule onnistumaan näin nuorena, että kaverini jättävät minut, poikaystävä myös kun huomaavat että en voi enään pitää hauskaa. Hän sanoi myös että ei halua osallistua asiaan millään lailla.. tuli aika paha mieli..itseasiassa todella paha mieli. .jotenkin toivo hävisi..Ovatko muut ihmiset selvinneet ? :'(

ois varmaan kannattanut miettiä ennen kun pöksyihin päästää (ja eikä tarvitse sanoa että kumipuhkes...onhan niitä katsos varmenpiakin ehkäsyjä) :headwall:

 

[becca]

oletko käynyt puhumassa jonkun kaa??esim. koulun terkkarille?neuvolaan?minä tulin itse raskaaksi 17 vuotiaana mutta mulla oli/on ihana avomies tukena ja myös meidän vanhemat ovat tukeneet ja iloitsineet,äitini alkujärtkytyksen jälkeen mutta silti!
kyllä minä uskon että pärjäät!ja ehtiihän monta asiaa järjestyä ennen kuin vaavi syntyy!jos olet 100% varma että et halua tehdä aborttia nin älä tee!!

voimia!! :hug:

 

[becca]

\

\

hei, onko minulla mitään mahdollisuutta selvitä tulevan lapsen kanssa...Olen 16 vuotias minulla on peruskoulu kesken, saisin sen melkein suoritettua ennenkuin lapsi syntyy. Vanhenpani eivät asiaa hyväksy ollenkaan, tai äitini, väitti että voi vannoa minulle 100% että en tule onnistumaan näin nuorena, että kaverini jättävät minut, poikaystävä myös kun huomaavat että en voi enään pitää hauskaa. Hän sanoi myös että ei halua osallistua asiaan millään lailla.. tuli aika paha mieli..itseasiassa todella paha mieli. .jotenkin toivo hävisi..Ovatko muut ihmiset selvinneet ? :'(

ois varmaan kannattanut miettiä ennen kun pöksyihin päästää (ja eikä tarvitse sanoa että kumipuhkes...onhan niitä katsos varmenpiakin ehkäsyjä) :headwall:

eikös tuollaista ole aika turhaa??!!

 

[Hay-D]

se on asenne kysymys, että pärjääkö. Voit hyvin tenttiä peruskoulun loppuun. Luultavasti poikaystävä jää matkasta pois ja ystävät kaikkoavat enemmän ja vähemmän.. Mutta jos olet aktiivinen, saat varmasti uusia äitiystäviä ja poikaystävän menettämisen korvaa ihana vauva joka rakastaa sinua pyyteettömästi ja aidosti. Siis jos pidät siitä huolen.

 

[taustalla]

ystävät häviää, poikaystävä, vanhemmat. Koulu jää kesken, nuoruus viettämättä.

Sinuna miettisin asiaa vielä. kerkiät saamaan lapsia vielä myöhemmin ja nauttimaan niistä sitten täysin, kun olet valmis siihen.

Abortti on vaikea asia, mutta niin on teini äitinkin oleminen. Yheiskunta ei hyväksy ja joudut aina todistelemaan hyvyyttäsi vanhemapa. Se on rankkaa.

Vaikka itse olen "jo" 24v, niin silti pidetään nuorena äitinä ja saan mysö todistella. Siskoni teki abortin 15v:nä vaikka olisi halunnut pitää lapsen (vanhemmat painosti) ja nyt kun sisko 21v on erittäin tyytyväinen ratkaisuun. totta kai tuntui pahalta, mutta tietää pystyvänsä tarjoamaan lapselle enemmän, kun on ensin itse kasvanut aikuiseksi ja saanut elämän mallilleen. Opiskelee vielä loppuun ja tekee sitten lapsset.

 

[taustalla]

\

se on asenne kysymys, että pärjääkö. Voit hyvin tenttiä peruskoulun loppuun. Luultavasti poikaystävä jää matkasta pois ja ystävät kaikkoavat enemmän ja vähemmän.. Mutta jos olet aktiivinen, saat varmasti uusia äitiystäviä ja poikaystävän menettämisen korvaa ihana vauva joka rakastaa sinua pyyteettömästi ja aidosti. Siis jos pidät siitä huolen.

Miksi pidät niin varmana, että poikaystävä jää pois? Ei ole kovin rohkaisevaa..

 

[Hay-D]

\

\

se on asenne kysymys, että pärjääkö. Voit hyvin tenttiä peruskoulun loppuun. Luultavasti poikaystävä jää matkasta pois ja ystävät kaikkoavat enemmän ja vähemmän.. Mutta jos olet aktiivinen, saat varmasti uusia äitiystäviä ja poikaystävän menettämisen korvaa ihana vauva joka rakastaa sinua pyyteettömästi ja aidosti. Siis jos pidät siitä huolen.

Miksi pidät niin varmana, että poikaystävä jää pois? Ei ole kovin rohkaisevaa..

sanoin luultavasti. eli siis tilastollisesti todella mahdollista. Mutta ei siis välttämättä tapahdu.

 

[tiituli]

Itse olin samassa tilanteessa, ainoa ero oli että muksu tehtiin tekemällä, mutta yksin jäin, lapsen isä lähti, melkeen kaikki ystävät katos, vanhemmat katosivat aluksi, mutta lopulta antoivat anteeksi. Hyvin olen pärjännyt, nyt tämä lapsi on jo 14v ja itse olen 31 ja tytölle on tullut 2 veljeä 12v ja 8v + sisko 2v, enkä kadu että tein nuorena, mutta helppoa se ei ollut, onneksi sain apua kun asuin ensikodissa. Muista, mitä tahansa teet, se vaikuttaa koko loppuelämääsi. :hug:

 

[taustalla]

No todennäköisesti ystävät ja poikakaveri jättävät sinut (paitsi jos poikaystävä on vanhempi, ja vauva suunniteltu on mahdollista että jää).


Vanhempasi ehkä sulavat vauvan synnyttyä. Toisaalta et tuolloin tule olemaan "äiti" lapsellesi, eli jos aiot hoidattaa vauvan vanhemmillasi ja itse hypätä normaaliin tapaan ystäviesi kanssa menoissa. Lapsi ansaitsee kunnolliset vanhemmat, ei teiniäitiä, jonka vanhemmat hemmottelevat lapsen pilalle.

 

[susa]

heips

olet kyllä kieltämättä todella nuori vielä, ja lapsen saaminen todella iso vastuu/elänmuutos. se voi olla ihan mahdollista että kaverit jättävät/poikaystävä, koska olet niin eri elämäntilanteessa kuin he. muut vasta alkavat elämään nuoruutta ja miettimään opiskeluita, muuttavat pois kotoa, ja sinä harpaat jo äityiteen. luulen että sinun äitisi reagoi sen takia noin koska on huolissaan sinusta, missä asutte, mistä saat rahat, yms. koska olet vielä alaikäinenkin sinun huoltajanasi on vielä kumminki äitisi. miettisit vielä tarkasti!

 

[hanle]

Tottakai on mahdollisuus!

Itse olin 16 kun tulin raskaaksi, 17 kun poikamme syntyi. Tosin ehdin käymään peruskoulun ja vuoden ammattikoulua ennen lapsen syntymää, mutta silti jäi koulu kesken. Esikoisemme nyt 1v. 2kk ja olen raskausviikolla 9 eli näillä näkymin (mitä tahansahan voi vielä sattua) toinen tulossa, ikää minulla silloin 19v. En jatkanut koulua, koska ala ei minua oikesti kiinnostanut.

Mielestäni lapsen teossa ei ole mitään oikeaa aikaa tai ammattiarvoa, ei varsinkaan oikeaa ikää. Itselläni lapset ja perhe on numero 1, nautin lapsestani/lapsistani niin pitkään kun on mahdollista ja sitten lähden opin tielle luomaan uraani. Olen vielä nuori, ehdin hankkimaan vaikka kolme ammattia vielä jos haluan. Kerran lapset vaan pieniä ovat. Jos koet itse olevasi valmis lapsen hoitoon ja valmis ottamaan kaiken sen vastuun mitä lapsen myötä tulee, niin pidä lapsi äläkä välitä muiden mielipiteistä, älä edes vanhempiesi. Varsinkin nuoren äidin täytyy ajatella itsekkäästi välillä, ainakin siinä jos muut jo valmiiksi hylkäävät lapsen.

Mies häviää, kaverit hylkää... Ei pidä paikkaansa!!! Kyllä se vaan niin on, että jos mies oikeasti kanssasi haluaa olla, se pysyy siinä vierellä koko ajan. Ottaa siis vastuun teoistaan. Omanikaan ei mihinkään ole lähtenyt ja tuskin lähteekään, parisuhde pysynyt tosi hyvänä koko ajan.
Ja ystävät... Kyllä ne todelliset pysyy ja varmasti tarjoavat joskus myös apua lapsen hoitoon. Ne "kännikaverit" sanoo kyllä hei hei jos lapsen saat, joskus ehkä lähettävät viestiä tai soittelevat, että lähdetkö juhlimaan, ikinä ne ei kysy mitä kuuluu tai miten vauva voi.

Ja vanhempasi luultavasti hyväksyvät asian ajan myötä. Kuka voi vastustaa ja olla pitämättä pienestä, suloisesta ja täysin viattomasta lapsesta?! Isosiskoni katkaisi välit kanssani kerrottuani raskaudesta, mutta otti yhteyttä taas kun huomasi että niin se asia vaan on, minä pidän lapsen.

Ja oletko oikesti sitten valmis siihen että ulosmenemiset vähentyvät? Tiedän nimittäin pari äitiä, tosin he ovat jo hieman vanhempia, jotka heti sairaalasta päästyään ovat hankkineet lapsenvahdin ja itse lähteneet ulos juhlimaan.. Tuo on sellainen asia, mitä minä en henkilökohtaisesti hyväksy, entä imettäminen ja lapseen tutustuminen ym.? Ei kai sinusta tulisi samanlainen?

Sitten on kyllä vielä yksi juttu... Mieti asiaa myös talouden kannalta. Saisit minimirahat, pieniä ne sitten oikestikin ovat. Meillä ei hätää kun miehellä tulot, mutta entä jos olisin yksin? Eläisin aika tiukilla. Suomi on onneksi siitä hyvä maa, että melkein kaikessa tuetaan.

Tee ja päätä asia niinkuin itse parhaaksi näet, älä kuuntele liikaa toisten mielipiteitä, jos ollenkaan. Sinä se pääasiassa lapsen kuitenkin hoidat ja kasvatat, ei äitisi eikä kukaan muu.

 

[Kitinä]

Tännekkö nämä "kehittävää kritiikkiä" antavat elämäänsä kyllästyneet ihmiset ovat tulleet.
Turhauttavaa. Hankkisitte oman elämän.

Kitinä

 

[Muumimamma]

Mä olen 24v 6 lapsen äiti!Kannustan ehdottomasti nuoreen äitiyteen!!!!!!!!! :hug: Siis lapset tehty ja elämä on ihanaa.Vanhin lähti juuri kouluun ja vaippalaisia enää 2.Ei se ikä vaan ajajusmaailma.Kun seksi maistuu niin kyllä ne seurauksetkin on valmis hoitamaan.Mä sain 1.lapsen ollessani 17,mieheni 21.Nyt nuorin 3kk.Amiksen sain käytyä loppuun enkä tunne jääneeni mistään paitsi.Harvoin pääsee bilettämään miehen kanssa yhdessä mutta vapaita iltoja järjestetään toisillemme.Kyllä sitä ehtii myöhemminkin Siis nauti kasvavasta masusta ja sulje korvasi tympeiltä kommenteilta.Itse koin mielettömiä ennakkoluuloja 1.raskauteni aikana ja kommentit lapset saa lapsia kaikui korviin.Pah,maha pystyssä eteenpäin eikä ole kaduttanut nuori äitiys yhtään.Joskus ne lapset on tehtävä eikä aina tarvitse olla hyvin koulutettu,vakinaisella työpaikalla varustettu täti-äiti.Äitiyteen ei ole oikeaa ikää.Tärkeintä on rakkaus lapsiin.Niin ja meidän jokainen lpsi on ollut haluttu,mielestäni vahinko lapsia ei olekaan.Kyllä sen jokainen nainen tietää työntääkö kumittoman kalun tai jättääkö pillerit syömättä seksistä nauttiessa.Paljon onnea odotukseen :heart: :heart: :heart: :heart: :heart: :heart:

 

[joSSSu]

no tottakai on mahdollisuus että näin voisi käydä... mutta turhaan sinä kulutat quuppaasi turhalla murehtimisella.... anna mennä vain! ja aina pärjää! aina voi hakea apua!

 

[Revontulien tyvär]

Sen verran täältä taustalta sanon että kysyppä itseltäsi onko ne sinun ystäväsi OIKEITA ystäviä jos vauvan takia sinut jättävät? EI TODELLAKAAN. Entä onko se sun poikakaveris IKINÄ rakastanut sua jos jättää sut sen takia ettet voi enää juosta ulkona? Joillakin miehillä ei ole kanttia vastata teoistaan, mutta tuolla syyllä jättäminen kertoo kyllä poikaystävän aivotoiminnasta...

Ja haloo, miksi sä sitä äitiäs ressaat? Ne tottuu, sie olet sun äitis oma lapsi.

Mie en voi sanoa mitenkään varmasti pärjäätkö sie vai et. Se on vaan susta itsestäs kiinni. Sie itte tunnet ittes parhaiten. Aina saa olla puolustelemassa valintojaan ja niin pois päin, mutta itse päätät annatko arvostelijoiden nujertaa sut vai kuljetko pystypäin ja otat vastuun itsestäs ja elämästäs.

Ikä ei ole kuin numeroita, se, onko valmis, riippuu pääkopasta ja arvoista. Että tutkailehan ittees ja mieti mikä on sulle tärkeetä...ja lopeta elämästä sen mukaan mitä muuta ajattelee...jos sun kaveris hyppää sontakasaan niin hyppäätkö sinäkin?

 

[kaipailija]

Mä en ymmärrä miks ehdoin tahdoin pitää oikein rohkaista 15-17-vuotiasta saamaan lapsen??

 

[taustalla]

Ystäväni tuli raskaaksi, teki abortin. Pari vuotta tapahtuneen jälkeen sairastui kohtusyöpään ja ei voi enää koskaan saada lapsia. :'(

Asian iloisempi puoli:
Kaksi ystävääni tuli nuoprena raskaaksi. Toinen teki abortin 16-vuotiaana, toinen 17. Nyt molemmat 22-v. toisella lapsi ja toiselle tulossa. Ovat varmasti kumpikin tällä hetkellä paremmassa tilanteessa niin sosiaaliseti kuin taloudellisesti kuin mitä olisivat silloin teininä olleet.

Tässä pari näkökantaa.

Voimia, oli päätöksesi mikä tahansa! :hug:

 

[vanhempi]

aborttia katuu koko elämän, lasta ei.

 

[Neiti Tiikeri]

\

Hän sanoi myös että ei halua osallistua asiaan millään lailla.. tuli aika paha mieli..itseasiassa todella paha mieli. .jotenkin toivo hävisi..Ovatko muut ihmiset selvinneet ? :'(

Miks ihmeessä äitees pitäis osallistua? Sunhan se lapsi on, eikä hänen :attn: :attn:

 

[kaipailija]

Unohda se lasten teko ja kasva vielä hiukan ja elä omaa elämääsi... :hug:

Kyllä sä ehti muutaman vuoden päästä, mikä kiire?

 

[annukka83]

Kyllä se mieli muuttuu vanhemmillakin. Lapsenlapsi on aina lapsenlapsi.

Mulla on kyllä totta,et kaverit kaikonneen ku lapsen sain 20:senä,mut enpä mie ennen sitäkään roikkunut baareissa joka vko:nloppu. Mut onneksi nyt uusia kamuja joilla myös lapsia.

 

[äiti]

ei kukaan voi sanoa sun puolesta ootko valmis äidiksi! no iän perusteella kuulostaa että ET TODELLAKAAN ja lapsi ei vielä "sovi" tässä vaiheessa sun elämään,mutta ikävä tosiasia sekin että itse olet raskaaksi hankkiutunut ja itse siitä kannat vastuun mä en olis missään tapauksessa ollut valmis noi nuorena äidiksi sillä VIELÄKIN vaikka oon "jo" 23v ja esikoinen pian vuoden nii tää koko elämä on muuttunut täysin lapsen saatua ja edelleen tää on kovaa kasvamista äidiksi! tää on todellakin suuri asia,kanna nyt vastuu ainakin seuraavat 18vuotta,mut yleensä kyl omasta lapsesta sitä huolehtii koko elämänsä ajan....ei todellakaan helppoa!! kyllä mä ainakin olen kokenut VALTAVAN suuren muutoksen elämääni,mutta onhan se silti IHANAA olla äiti vaikka vastuu on suuri :heart:

 

[hah]

\

Ystäväni tuli raskaaksi, teki abortin. Pari vuotta tapahtuneen jälkeen sairastui kohtusyöpään ja ei voi enää koskaan saada lapsia. :'(

Asian iloisempi puoli:
Kaksi ystävääni tuli nuoprena raskaaksi. Toinen teki abortin 16-vuotiaana, toinen 17. Nyt molemmat 22-v. toisella lapsi ja toiselle tulossa. Ovat varmasti kumpikin tällä hetkellä paremmassa tilanteessa niin sosiaaliseti kuin taloudellisesti kuin mitä olisivat silloin teininä olleet.

Tässä pari näkökantaa.

Voimia, oli päätöksesi mikä tahansa! :hug:

Ensinnäkin, ihan oikein sun ystävälles että sairastu. Abortti ei ole oikein, olis käyttäny ehkäsyä.. Oppiipa olemaan.

Ja sitten se iloisempi puolesi: ABORTTI EI OLE OIKEIN.. Käyttäsivät ehkäsyä herranjumala.. \|O