Onko kokemusta uusperheen haasteista?

[Kultahammas]

Mulla on kolme lasta, 11, 9 ja 6 vuotiaat. Ovat sellainen "kolmen kopla", erittäin läheiset välit on heillä. Erosin heidän iskästä reilu pari vuotta sitten, ja hyvin ollaan onneksi lasten asiat saatu hoidettua kimpassa.

Vuosi sitten kuvioihin tuli uusi mies. Aluksi varsinkin vanhin lapseni ei hyväksynyt häntä, mutta tilanne onneksi paranee koko ajan. Nyt on sitten vauva tulossa, mutta en ole uskaltanut kertoa uutista vielä lapsilleni. Huolettaa kuinka he reagoivat.

Kuinka te muut vastaavassa tilanteessa olette selvinneet? Hyväksyvätkö isot sisarukset tämän uuden joukkoonsa, vaikka isä onkin eri? Kuinka voisin tukea sisarussuhteen kehittymistä? Ikäerokin on vanhimman ja tämän vauvan välillä jo aika suuri, sekin vähän murehduttaa..

Olisin kiitollinen vastauksista!

 

[jeps1]

Mä luulen, että alkuun voi tulla pientä mustasukkaisuutta ja se kuuluukin ihan asiaan. Mutta noilla pienillä sisaruksilla on tapana sulattaa sisarusten sydämet ja ottaa paikkansa perheestä.

Meillä esikko, jolla siis eri isä kuin muilla, niin otti alkuun aika raskaasti pikkuveljen syntymän ja se ilmeni mm. valitti että minulla ei riitä hänelle aika, kun en enää tullut hänen avukseen esim läksyjen teon aikana heti hänen pyydettyä. Ei pystynyt tuollainen reilu 10v tajuamaan, että tulin heti kun pystyin vaan hän koki jäävänsä kakkoseksi.
Aikuinenhan sen ymmärtää ettei siitä ollut kyse, mutta lapsi joka kuvittelee asiat välillä hieman väärin.

 

[nöppäri]

Meillä tuli miehen lasten ja meidän yhteisten välille 11v ja 14v, mitään mustasukkaisuutta ei ollut havaittavissa enää tossa vaiheessa, isommat sisarukset rupesivat viihtymään meillä entistä enemmän ja meillä oli tuttivuorot kovassa käytössä, kun meinas tytölle ja pojalle tulla kinaa, kumpi sen saa käydä laittamassa.
Myöskin ristiäisissä pyysin isommille sisaruksille jonkin roolin. Toinen kuivasi pään ja toinen piti kastekynttilää ja voi kuinka ylpeinä.

Saivat hyssytellä ja osallistua taitojensa mukaan hoitoon ja viihdyttämiseen, ja se oli meillä toimiva keino.
Tosin meidän kohdalla, me oltiin niitä etävanhempia, koska muksut asuivat äidillään, mutta kuitenkin.