Onko isällä oikeus elatusmaksuun jos lapset ovat äidin luona kesän?

[Mörköäiti]

Tarkennus: Tarkoitan siis, että jos lähivanhemmalla jää asumiskulujen jälkeen käteen vaikka 2000 euroa, joutuu etävanhempi silti maksamaan elatusmaksuja sen mukaan, että hänen on pärjättävä sillä 550 eurolla (vai mikä se suojaosuus onkaan), eikä esim. katsota, että koska lähivanhemmalla on kohtalaisen hyvät tulot, hän voisi vastata elatuksesta enemmän.

Tai että lähivanhempi voi yksin tehdä päätökset lapsen harrastusmenoista ja etävanhempi joutuu niistäkin maksamaan, vaikka olisi eri mieltä. Lapsen kannalta on tietenkin hyvä, että saa harrastaa, mutta jos vertaa ydinperheeseen, niin sielläkin tehdään päätökset yhdessä. Eron jälkeen etävanhempaa ei juuri kuunnella, mutta maksua silti edellytetään.

 

[Miesmaksaja]

Mutta onhan tuossa se ristiriita, että etävanhemman kohdalla katsotaan, että 550 eur on riittävä summa elämiseen ja jos ei pärjää, pitää etsiä halvempi asunto, kun taas lähivanhemman kohdalla ei tällaisia laskelmia tehdä. Ei lähivanhemmalle sanota, että muuta halvempaan. Ongelma on myös se, että kuulemma etävanhemman jäädessä hoitovapaalle ei elatusmaksua tarkisteta, eli etävanhemman elämäntilannetta ei huomioida samalla lailla kuin lähivanhemman.

Näinhän se menee. Meillä mies maksoi 450€ elareita hoitovapaalla, rahaa sai 500€/kk. Hoitovapaa ei ole peruste elareiden tarkistukselle.

 

[vierailijahhk]

Mutta onhan tuossa se ristiriita, että etävanhemman kohdalla katsotaan, että 550 eur on riittävä summa elämiseen ja jos ei pärjää, pitää etsiä halvempi asunto, kun taas lähivanhemman kohdalla ei tällaisia laskelmia tehdä. Ei lähivanhemmalle sanota, että muuta halvempaan. Ongelma on myös se, että kuulemma etävanhemman jäädessä hoitovapaalle ei elatusmaksua tarkisteta, eli etävanhemman elämäntilannetta ei huomioida samalla lailla kuin lähivanhemman.

Unohdat ihan tyystin, että mainitussa tapauksessa asunnossa asui toinenkin aikuinen, jolla ainakin työttömänä ollessa pitäisi olla edes jonnin moiset päivärahat. Etäperheessä käteen jäävä osuus on siis suurempi kuin 550€.

Eikä tapauksessa käy ilmi, onko 900€ asuntoon muutettu viime kuussa vai jo silloin kun mies on muuttanut omilleen asunnosta.
Kyllähän sitä voidaan tarkistaa, myös alas päin, jos elämän tilanne muuttuu, mutta siitä pitää luonnollisesti tehdä uusi hakemus. Lapsi asiat on ainoita asioita, joista vanhemmat voivat tapella maailma tappiin asti, hakea niin monesti uudelleen oikeuden päätöstä asioihin kuin lystäävät.

En tiedä kuka moista pajun köyttä sulle on syöttänyt, etteikö tilannetta etä vanhemman kohdalla voida tarkistaa.

Jos äiti/isä jää lasten kanssa asumaan perheen yhteiseen asuntoon eron jälkeen, niin siittä harvoin tarvitsee muuttaa, sillä oikeus katsoo, että lapset on sen omaksunut omaksi kodikseen.

 

[vierailijalhlkj]

Näinhän se menee. Meillä mies maksoi 450€ elareita hoitovapaalla, rahaa sai 500€/kk. Hoitovapaa ei ole peruste elareiden tarkistukselle.

Mutta sinä taisit sen aikana saada palkka kun miehesi oli hoitovapaalla eli perheen tulot pysyi kutakuinkin vakiona?

 

[Mies maksajana]

Unohdat ihan tyystin, että mainitussa tapauksessa asunnossa asui toinenkin aikuinen, jolla ainakin työttömänä ollessa pitäisi olla edes jonnin moiset päivärahat. Etäperheessä käteen jäävä osuus on siis suurempi kuin 550€.

Eikä tapauksessa käy ilmi, onko 900€ asuntoon muutettu viime kuussa vai jo silloin kun mies on muuttanut omilleen asunnosta.
Kyllähän sitä voidaan tarkistaa, myös alas päin, jos elämän tilanne muuttuu, mutta siitä pitää luonnollisesti tehdä uusi hakemus. Lapsi asiat on ainoita asioita, joista vanhemmat voivat tapella maailma tappiin asti, hakea niin monesti uudelleen oikeuden päätöstä asioihin kuin lystäävät.

En tiedä kuka moista pajun köyttä sulle on syöttänyt, etteikö tilannetta etä vanhemman kohdalla voida tarkistaa.

Jos äiti/isä jää lasten kanssa asumaan perheen yhteiseen asuntoon eron jälkeen, niin siittä harvoin tarvitsee muuttaa, sillä oikeus katsoo, että lapset on sen omaksunut omaksi kodikseen.

Vain lapsen vanhemmilla on elatusvelvollisuus. 900 vuokra jaetaan kyllä niin että miehen osuudeksi lasketaan 450€. Muuten ei ole väliä vaikka asuisi kolmen naisen kanssa.

Eikä lasten elareista voi "tapella maailman tappiin asti". Ei elareita muutella tuosta vaan, koko aikaa, usein, tai yleensä kertaakaan. Muutosten pitää olla isoja ja pysyviä että elareita tarkistetaan niin että niihin tulee muutoksia.

 

[Mörköäiti]

Unohdat ihan tyystin, että mainitussa tapauksessa asunnossa asui toinenkin aikuinen, jolla ainakin työttömänä ollessa pitäisi olla edes jonnin moiset päivärahat. Etäperheessä käteen jäävä osuus on siis suurempi kuin 550€.

Eikä tapauksessa käy ilmi, onko 900€ asuntoon muutettu viime kuussa vai jo silloin kun mies on muuttanut omilleen asunnosta.
Kyllähän sitä voidaan tarkistaa, myös alas päin, jos elämän tilanne muuttuu, mutta siitä pitää luonnollisesti tehdä uusi hakemus. Lapsi asiat on ainoita asioita, joista vanhemmat voivat tapella maailma tappiin asti, hakea niin monesti uudelleen oikeuden päätöstä asioihin kuin lystäävät.

En tiedä kuka moista pajun köyttä sulle on syöttänyt, etteikö tilannetta etä vanhemman kohdalla voida tarkistaa.

Jos äiti/isä jää lasten kanssa asumaan perheen yhteiseen asuntoon eron jälkeen, niin siittä harvoin tarvitsee muuttaa, sillä oikeus katsoo, että lapset on sen omaksunut omaksi kodikseen.

On sekin epäkohta, jos etävanhemman uusi kumppani joutuu elättämään kumppaninsa lapsia - edes välillisesti.

Entä, jos se entinen koti on lähivanhemman tuloihin nähden selvästi liian kallis? Onko edelleen reilua, että etävanhempi maksaa ylihintaisesta asumisesta, vaikka itsekin joutuu sen vuoksi kituuttamaan? Ei voida ajatella, että eron jälkeen kaikki jatkuu samanlaisena kuin aina ennenkin. Eri elämäntilanteissa voi asuinpaikka vaihtua muillakin lapsilla - ei muidenkaan lasten oikeutta tuttuun kotiin millään lailla suojata.

No, täällä on aika usein kirjoitettu, ettei etävanhemman hoitovapaata huomioida elatusmaksuissa. Eli ajatellaan lähivanhemman saamien latusmaksujen olevan ensisijainen, ei esim. uuden lapsen oikeus vanhempansa hoitoon. Tuohan voi johtaa siihen, että esim. etä-äiti maksaa äitiyspäivärahansa eksälleen ja joutuu laittamaan sen uuden lapsen päivähoitoon nuorempana kuin haluaisi, vaikkei se olisi hänen arvionsa mukaan sen lapsen edun mukaista.

 

[Mies maksajana]

Mutta sinä taisit sen aikana saada palkka kun miehesi oli hoitovapaalla eli perheen tulot pysyi kutakuinkin vakiona?

En ole mieheni lasten elättäjä. Mieheni oli säästänyt palkastaan n. 10 000€ tuoksi vuodeksi. Muuten ei olisi onnistunutkaan se että hän on kotona. En olisi yksin pystynyt maksamaan kaikkea. Meilläkin kun on kaksi lasta itsellämme.

 

[Mies maksajana]

On sekin epäkohta, jos etävanhemman uusi kumppani joutuu elättämään kumppaninsa lapsia - edes välillisesti.

Entä, jos se entinen koti on lähivanhemman tuloihin nähden selvästi liian kallis? Onko edelleen reilua, että etävanhempi maksaa ylihintaisesta asumisesta, vaikka itsekin joutuu sen vuoksi kituuttamaan? Ei voida ajatella, että eron jälkeen kaikki jatkuu samanlaisena kuin aina ennenkin. Eri elämäntilanteissa voi asuinpaikka vaihtua muillakin lapsilla - ei muidenkaan lasten oikeutta tuttuun kotiin millään lailla suojata.

No, täällä on aika usein kirjoitettu, ettei etävanhemman hoitovapaata huomioida elatusmaksuissa. Eli ajatellaan lähivanhemman saamien latusmaksujen olevan ensisijainen, ei esim. uuden lapsen oikeus vanhempansa hoitoon. Tuohan voi johtaa siihen, että esim. etä-äiti maksaa äitiyspäivärahansa eksälleen ja joutuu laittamaan sen uuden lapsen päivähoitoon nuorempana kuin haluaisi, vaikkei se olisi hänen arvionsa mukaan sen lapsen edun mukaista.

Me nimenomaan emme halunneet laittaa lasta/lapsia 1v:nä hoitoon. Jos emme olisi pystyneet säästämään, olis ollut pakko.

 

[vierailijahhkh]

Vain lapsen vanhemmilla on elatusvelvollisuus. 900 vuokra jaetaan kyllä niin että miehen osuudeksi lasketaan 450€. Muuten ei ole väliä vaikka asuisi kolmen naisen kanssa.

Eikä lasten elareista voi "tapella maailman tappiin asti". Ei elareita muutella tuosta vaan, koko aikaa, usein, tai yleensä kertaakaan. Muutosten pitää olla isoja ja pysyviä että elareita tarkistetaan niin että niihin tulee muutoksia.

Ikävä kyllä lain näkökulmasta elareista ja huoltajuuksista voi tapella tappiin asti. Tähän pitäisi ehdottomasti tulla muutos.

Tottakai muutosten tulee olla isoja ja pysyviä, että muutoksia tehdään, en ole missään vaiheessa väittänyt, että joko kk tarkistellaa etä ja lähi vanhemman tilannetta, mutta muutoksia tehdään ja elatuksia lasketaan esim. työttömyyden tms. vuoksi.

 

[riiviöiden äiti]

Kyllä lats

Tarkennus: Tarkoitan siis, että jos lähivanhemmalla jää asumiskulujen jälkeen käteen vaikka 2000 euroa, joutuu etävanhempi silti maksamaan elatusmaksuja sen mukaan, että hänen on pärjättävä sillä 550 eurolla (vai mikä se suojaosuus onkaan), eikä esim. katsota, että koska lähivanhemmalla on kohtalaisen hyvät tulot, hän voisi vastata elatuksesta enemmän.

Tai että lähivanhempi voi yksin tehdä päätökset lapsen harrastusmenoista ja etävanhempi joutuu niistäkin maksamaan, vaikka olisi eri mieltä. Lapsen kannalta on tietenkin hyvä, että saa harrastaa, mutta jos vertaa ydinperheeseen, niin sielläkin tehdään päätökset yhdessä. Eron jälkeen etävanhempaa ei juuri kuunnella, mutta maksua silti edellytetään.

Kyllä katsotaan molempien tuloja, ja myös lähivanhemman tulot vaikuttaa elatusmaksuun.
Eikä mene niin että harrastuksista pitäisi maksaa erikseen, vaan lähivanhempi maksaa ne kokonaan. Samoin sairauskulut, vaikka ne olisi miten isot, niin etävanhemman osallistuminen niihin on vapaaehroista jos on tehty jo elatussopimus missä niitä ei ole huomioitu.

 

[Mörköäiti]

Ikävä kyllä lain näkökulmasta elareista ja huoltajuuksista voi tapella tappiin asti. Tähän pitäisi ehdottomasti tulla muutos.

Tottakai muutosten tulee olla isoja ja pysyviä, että muutoksia tehdään, en ole missään vaiheessa väittänyt, että joko kk tarkistellaa etä ja lähi vanhemman tilannetta, mutta muutoksia tehdään ja elatuksia lasketaan esim. työttömyyden tms. vuoksi.

Mikä siinä sitten on, ettei hoitovapaan vuoksi tarkisteta?

 

[vierailijajöjökj]

On sekin epäkohta, jos etävanhemman uusi kumppani joutuu elättämään kumppaninsa lapsia - edes välillisesti.

Entä, jos se entinen koti on lähivanhemman tuloihin nähden selvästi liian kallis? Onko edelleen reilua, että etävanhempi maksaa ylihintaisesta asumisesta, vaikka itsekin joutuu sen vuoksi kituuttamaan? Ei voida ajatella, että eron jälkeen kaikki jatkuu samanlaisena kuin aina ennenkin. Eri elämäntilanteissa voi asuinpaikka vaihtua muillakin lapsilla - ei muidenkaan lasten oikeutta tuttuun kotiin millään lailla suojata.

No, täällä on aika usein kirjoitettu, ettei etävanhemman hoitovapaata huomioida elatusmaksuissa. Eli ajatellaan lähivanhemman saamien latusmaksujen olevan ensisijainen, ei esim. uuden lapsen oikeus vanhempansa hoitoon. Tuohan voi johtaa siihen, että esim. etä-äiti maksaa äitiyspäivärahansa eksälleen ja joutuu laittamaan sen uuden lapsen päivähoitoon nuorempana kuin haluaisi, vaikkei se olisi hänen arvionsa mukaan sen lapsen edun mukaista.

No sitten kannattaa miettiä sitä jo puoliskoaan valittaessa, mahtaako olla lapsosia jo muailmalla.

Se asumis juttu katsotaan yleensä vain ja ainoastaan lasten kannalta. Aina etsitään lasten parasta. Muilla lapsilla vanhemmat yleensä muuttaa lasten kanssa toiseen paikkaan, ymmärrätkö eroa? Yleensä eron tullessa lähivanhempi ei saa muuttaa satojen kilometrien päähän exästään lasten kanssa, vaikka ikävä kyllä näin tapahtuu. Huoltajuuskiistat saattaa kestää helposti kuukausia tai vuosia, jolloin katsotaan lasten vakiintuneen lähivanhemman muuttamalle paikkakunnalle. Lain puitteissa ei kuitenkaan saisi muuttaa ilma etävanhemman suostumusta.

Myös lähivanhemman samassa taloudessa asuvan aikuisen tulot vaikuttaa.

Hoitovapaallehan olisi voinut jäädä uuden lapsen isäkin, silloinhan lapsi saa edelleen hoidon vanhemmiltaan. Tässä nyt unohtuu, että sillä uudella lapsella asuu siinä samassa osoitteessa kaksi vanhempaa.

 

[Mies maksajana]

Ikävä kyllä lain näkökulmasta elareista ja huoltajuuksista voi tapella tappiin asti. Tähän pitäisi ehdottomasti tulla muutos.

Tottakai muutosten tulee olla isoja ja pysyviä, että muutoksia tehdään, en ole missään vaiheessa väittänyt, että joko kk tarkistellaa etä ja lähi vanhemman tilannetta, mutta muutoksia tehdään ja elatuksia lasketaan esim. työttömyyden tms. vuoksi.

Noh, me tehtiin se päätös että karsittiin kaikki kulut pois ennen hoitovapaata, vaihdettiin auto mahd. halpaan, elettiin suu säkkiä myöden ennen hoitovapaata että pystyttiin mahdollistamaan miehen hoitovapaalla olo. Eikä milloinkaan olla haluttu etteikö lähi olisi saanut riittävästi elareita. Ei haluttu siis miehen lasten kärsivän ratkaisuistamme mitenkään.

Me vaan emme saaneet mitään tukia yms. hoitovapaan ajalta/ajoilta, vaan itse oli pärjättävä. Etän osalta siis epäreilumpaa kuin lähin. Kaikilla ei ole niin hyvin asiat että saavat vuodessa 10 000 säästöön. Joutuvat sitten laittamaan lapset hoitoon liian aikaisin.

 

[vierailijahökö]

En ole mieheni lasten elättäjä. Mieheni oli säästänyt palkastaan n. 10 000€ tuoksi vuodeksi. Muuten ei olisi onnistunutkaan se että hän on kotona. En olisi yksin pystynyt maksamaan kaikkea. Meilläkin kun on kaksi lasta itsellämme.

Säästäminen ennen kotihoidontuelle jääntiä on ihan normaali käytäntö.

 

[Mies maksajana]

No sitten kannattaa miettiä sitä jo puoliskoaan valittaessa, mahtaako olla lapsosia jo muailmalla.

Se asumis juttu katsotaan yleensä vain ja ainoastaan lasten kannalta. Aina etsitään lasten parasta. Muilla lapsilla vanhemmat yleensä muuttaa lasten kanssa toiseen paikkaan, ymmärrätkö eroa? Yleensä eron tullessa lähivanhempi ei saa muuttaa satojen kilometrien päähän exästään lasten kanssa, vaikka ikävä kyllä näin tapahtuu. Huoltajuuskiistat saattaa kestää helposti kuukausia tai vuosia, jolloin katsotaan lasten vakiintuneen lähivanhemman muuttamalle paikkakunnalle. Lain puitteissa ei kuitenkaan saisi muuttaa ilma etävanhemman suostumusta.

Myös lähivanhemman samassa taloudessa asuvan aikuisen tulot vaikuttaa.

Hoitovapaallehan olisi voinut jäädä uuden lapsen isäkin, silloinhan lapsi saa edelleen hoidon vanhemmiltaan. Tässä nyt unohtuu, että sillä uudella lapsella asuu siinä samassa osoitteessa kaksi vanhempaa.

Vain jos ovat naimisissa.

En ymmärrä tuota viimeistä kappaletta. Meillähän nimenomaan lapsen/lasten isä jäi hoitovapaalle. Ja sai käteen 500€ joista maksoi elareita 450€.

 

[Mies maksajana]

Säästäminen ennen kotihoidontuelle jääntiä on ihan normaali käytäntö.

Niin, säästävät ketkä pystyvät. En taaskaan ymmärrä tuon lauseen ponttia tähän ketjuun liittyen.

 

[vierailijaddfa]

Mikä siinä sitten on, ettei hoitovapaan vuoksi tarkisteta?

Hoitovapaa on vapaaehtoista, toisin kuin esim. työttömyys. Hoitovapaa on myös ennalta arvattavissa ja sitä varten voi säästää. Luulen myös, että moni etä jäis "kiusalleen" hoitovapaalle, ettei tarvis maksaa elareita, näissä asioissa harvoin aikuiset osaa olla aikuisia.

 

[vierailijaklkök]

Niin, säästävät ketkä pystyvät. En taaskaan ymmärrä tuon lauseen ponttia tähän ketjuun liittyen.

Laitoit, että ukon piti säästää 10 000€ vuodeksi, että pysty jäämään kotiin. Se, että joutuu säästämään, jotta voi jäädä kotihoidon tuelle, ei koske vain niitä jotka maksaa elareita. Todellakin säästävät ketkä pystyvät, net jotka ei pysty, eivätkä pärjää kotihoidontuella joutuvat menemään töihin. Näinhän se on mennyt aina, oli perhe muoto millainen hyvänsä.

 

[vierailijajljl]

Vain jos ovat naimisissa.

En ymmärrä tuota viimeistä kappaletta. Meillähän nimenomaan lapsen/lasten isä jäi hoitovapaalle. Ja sai käteen 500€ joista maksoi elareita 450€.

Hoitovapaa on vapaaehtoista. Ei siihen aina ole mahdollisuutta tavan ydinperheessä eläjilläkään.

Pitääkö edellisen liiton lasten kärsiä uusista lapsista?

 

[Mörköäiti]

Hoitovapaa on vapaaehtoista, toisin kuin esim. työttömyys. Hoitovapaa on myös ennalta arvattavissa ja sitä varten voi säästää. Luulen myös, että moni etä jäis "kiusalleen" hoitovapaalle, ettei tarvis maksaa elareita, näissä asioissa harvoin aikuiset osaa olla aikuisia.

Voihan sitä kiusallaan jäädä sitten työttömäksikin. Ei tuo minusta oikeudenmukainen käytäntö ole. Sitä paitsi saafan se lähivanhempi siinä tapauksessa Kelasta rahansa, jos etävanhempi ei ole kykenevä maksamaan. Ja vaikka se on vapaaehtoista, tulisi siihen kuitenkin kaikilla olla sama oikeus. Nyt se ei ihan näytä toteutuvan.

 

[Mörköäiti]

Hoitovapaa on vapaaehtoista. Ei siihen aina ole mahdollisuutta tavan ydinperheessä eläjilläkään.

Pitääkö edellisen liiton lasten kärsiä uusista lapsista?

Kyllähän he "kärsivät" joka tapauksessa, koska eikö kuitenkin etävanhemman perhekoon kasvaessa ole oikeus tarkistaa elatusmaksut? Ja niin se kuuluukin olla - eli periaatteessa edellisen liiton lasten "pitää" kärsiä uusista lapsista, sellaista on elämä.

 

[Mörköäiti]

No sitten kannattaa miettiä sitä jo puoliskoaan valittaessa, mahtaako olla lapsosia jo muailmalla.

Se asumis juttu katsotaan yleensä vain ja ainoastaan lasten kannalta. Aina etsitään lasten parasta. Muilla lapsilla vanhemmat yleensä muuttaa lasten kanssa toiseen paikkaan, ymmärrätkö eroa? Yleensä eron tullessa lähivanhempi ei saa muuttaa satojen kilometrien päähän exästään lasten kanssa, vaikka ikävä kyllä näin tapahtuu. Huoltajuuskiistat saattaa kestää helposti kuukausia tai vuosia, jolloin katsotaan lasten vakiintuneen lähivanhemman muuttamalle paikkakunnalle. Lain puitteissa ei kuitenkaan saisi muuttaa ilma etävanhemman suostumusta.

Myös lähivanhemman samassa taloudessa asuvan aikuisen tulot vaikuttaa.

Hoitovapaallehan olisi voinut jäädä uuden lapsen isäkin, silloinhan lapsi saa edelleen hoidon vanhemmiltaan. Tässä nyt unohtuu, että sillä uudella lapsella asuu siinä samassa osoitteessa kaksi vanhempaa.

Ei eron tullessa mikään estä lähivanhempaa muuttamasta, tuo on ihan urbaanilegendaa.

Ja vaikka hoitovapaalle jäisi isä, vähentyvät perheen käytössä olevat tulot. Itse mietin tilannetta, jossa etä-äiti saattaisi olla vaikka yksinhuoltaja (tai esim. jos hänen puolisonsa on vaikka sairauden tai vamman vuoksi kykenemätön olemaan hoitovapailla). Ja äitiysloma on kuitenkin lakisääteinen ja esim. imetyksen vuoksi työhön paluu voisi mahdotonta ollakin. Ei se reilulta kuulosta, että etä-äiti maksaa kaikki rahansa eksälleen ja joutuu sen vuoksi laittamaan pikkuvauvan hoitoon - voidakseen maksaa eksälleen.

 

[vierailijahkhk]

Voihan sitä kiusallaan jäädä sitten työttömäksikin. Ei tuo minusta oikeudenmukainen käytäntö ole. Sitä paitsi saafan se lähivanhempi siinä tapauksessa Kelasta rahansa, jos etävanhempi ei ole kykenevä maksamaan. Ja vaikka se on vapaaehtoista, tulisi siihen kuitenkin kaikilla olla sama oikeus. Nyt se ei ihan näytä toteutuvan.

No Suomessa kieltämättä tuetaan liikaa työttömiä, mutta se on asia ihan toinen. Voi joo periaatteessa jäädä tahalteen työttömäksi, mutta voihan se etäkin jäädä, sittenhän Kelamaksais ne elarit.

Oikeutta ei näissä pyritä hakemaan kelleen muulle kuin lapsille, vaikka se kuinka epäreilulta tahansa aikuisista tuntuiskin.

Kaikilla on oikeus jäädä vanhempainvapaalle, mutta kuten jo aiemmin mainittu, niin ei siihen ihan tavan ydinperheilläkään ole aina varaa jäädä. Säästää voi aina ennen hoitovapaata ja maksaa vaikka etukäteen siltä ajalta elarit.

 

[vierailijafdgs]

Ei eron tullessa mikään estä lähivanhempaa muuttamasta, tuo on ihan urbaanilegendaa.

Ja vaikka hoitovapaalle jäisi isä, vähentyvät perheen käytössä olevat tulot. Itse mietin tilannetta, jossa etä-äiti saattaisi olla vaikka yksinhuoltaja (tai esim. jos hänen puolisonsa on vaikka sairauden tai vamman vuoksi kykenemätön olemaan hoitovapailla). Ja äitiysloma on kuitenkin lakisääteinen ja esim. imetyksen vuoksi työhön paluu voisi mahdotonta ollakin. Ei se reilulta kuulosta, että etä-äiti maksaa kaikki rahansa eksälleen ja joutuu sen vuoksi laittamaan pikkuvauvan hoitoon - voidakseen maksaa eksälleen.

Ei ole urbaanilegenda vaan ihan totta, lähi ei voi muuttaa lasten kanssa toiselle puolelle Suomea ilma etävanhemman suostumusta.

Vähentyy joo ne tulot, mutta edellen vanhempainvapaa on vapaaehtoista.
Äitiysvapaa on ihan eriasia kuin vanhempainvapaa, siksi siinä tulotkin on ihan eriluokkaa. Imetys sitä paitsi voi onnistua työnkin ohessa, itse ainakin onnistuin osittaista imetystä jatkamaan, vaikka töihin meninkin. Älä sekoita puuroja ja vellejä.

 

[vierailijasgfsgf]

Kyllähän he "kärsivät" joka tapauksessa, koska eikö kuitenkin etävanhemman perhekoon kasvaessa ole oikeus tarkistaa elatusmaksut? Ja niin se kuuluukin olla - eli periaatteessa edellisen liiton lasten "pitää" kärsiä uusista lapsista, sellaista on elämä.

Totta lapset kärsivät aina.

Kuten aiemmin jo sanottu, niin aikuisilla on oikeustapella ja tarkastella elareita niin paljon usein kuin tahtovat.