Olen käynyt vissiin lähes 50 maassa, joten aika monta on vielä käymättä. Viimeksi "oikean" ulkomaanmatkan tein Keski-Aasiaan, mutta lähiaikoina olen käynyt myös Venäjällä, Virossa ja Saksassa. Niitä en laske sillä tavalla edes oikeiksi ulkomaanmatkoiksi, koska maat ovat ennestään tuttuja eivätkä sillä tavalla minulle eksoottisia.
Nuorena olin noin kuukauden vuodessa jossakin kaukomailla ja näin suurimman osan siitä, mitä olin halunnutkin. Enää ei ole niin suurta hinkua lähteä mihinkään, mutta kieltämättä taas jo mietin, että menisikö seuraavaksi erääseen toiseen Keski-Aasian valtioon, kun olin seudusta ihan järjettömän vaikuttunut ensimmäisen matkan perusteella.
Olisin kyllä ihan eri ihminen, jos en olisi matkustanut ja kokenut kaikkia jänniä sattumuksia ja kohdannut kaikkia niitä ihmisiä, joita maailmalla on tullut vastaan. Olen niitä, joiden mielestä jokaisen jostakin pikkuasiasta valittavan suomalaisen pitäisi viettää muutama kuukausi jossakin kaukomailla miettimässä, mistä oikein valittaa. Itse koen, että matkustelu täysin eri ympyröissä kasvattaa huomattavasti suhteellisuudentajua ja auttaa ymmärtämään, että ihmiset todellakin pohjimmiltaan ovat kaikkialla ihan samanlaisia. Kun esimerkiksi on viettänyt viikon aivan järjettömän kiltin hartaan muslimin kanssa, ymmärtää että kaikki islaminuskoiset eivtä todellakaan kuulu mihinkään Isikseen.
Ilman kielitaitoa matkustaminen on tietysti rajoitetumpaa. Esim. Etelä- ja Väli-Amerikassa matkustaminen on ihan erilaista, jos osaa espanjaa eikä tarvitse yrittää pärjätä englannilla. Sama koskee tietysti myös Venäjää, missä venäjän kielen osaajiin suhtaudutaan todella myönteisesti.