Omaa maitoa vai korviketta?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Ritu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Tyttö 3 kk ja täysimetän. Korvikkeita ei olla edes maistettu. Äidinmaitoa on varalta pakkasessa jos jostain syystä en ole imettämssä - mikä aika epätodennäköistä. Pari kertaa kokeiltu, että ottaako pullosta. On ottanut hetken ihmeteltyään. Täysimetyksellä aion mennä jos vaan neidin paino nousee sillä riittävästi. Minusta imettäminen on helppoa ja ihanaa.
 
Henkilökohtaisesti en usko siihen, että kovin monet pelkästään mukavuussysitä jättäisivät imetyksen ja antaisivat korviketta. Minusta ainakin tuntuu siltä, että nämä hyvää tarkoittavat imetystukisivut ja Rinnalla-oppaat vain luovat sellaista kuvaa, että kaikki pystyvät helposti imettämään ja että se on vain viitsimisestä kiinni. Sitten jos imetys ei sujukaan, syytetään äitiä huonoksi äidiksi ja itsekkääksi, kun antaa vauvalle korviketta.

Minä huomasin sen, että imetys ei tuosta vaan aina suju, vaikka oppaat kivenkovaan muuta väittävätkin. Raskausaikana suunnittelin pitkää täysimetystä, ja vauvan synnyttyäkin orientoiduin siihen. No, luotin täysin maidon riittävyyteen (kuten neuvotaan) ja imetin lähes ympärivuorokautisesti, kunnes ensimmäisellä neuvolakäynnillä vauvan paino ei ollut vielä edes syntymälukemissa ja th suunnilleen syytti minua siitä, etten ole antanut vauvalle tissiä kun hän on nälkäinen. Sitten alettiin antaa korviketta. Olin hyvin masentunut, kun imetys ei sujunutkaan, vaikka joka paikassa niin luvattiin ja jouduin antamaan sitä hirvittävän huonoa ravintoa eli korviketta vauvalleni. Tein kaikkeni: imetin koko ajan, lypsin, join mammateetä, mutta maitomäärä ei koskaan tullut riittäväksi. Jatkuva syyllisyys piinasi, ja pidin vauvaa usein nälässä, kun en antanut riittävän suuria määriä korviketta oman maidon vähenemisen pelossa. Enkä ole ainoa. Tiedän useita, joille on käynyt imetyksen kanssa samoin. Nyt otan onneksi rauhallisemmin. Vauva saa reilusti korviketta ja ehkä n. 1/3 - 1/4 päivittäisestä ravinnontarpeestaan äidinmaidosta. Enää en jaksa stressata.

Mutta todellakin tuohdun aina, kun väitetään, että imettäminen aina onnistuu. Tämän väitteen takia juuri meitä korvikeäitejä usein syyllistetäänkin ja kuvitellaan, että annamme korviketta mukavuudehalusta. Itse imettäisin paljon mielummin, koska minusta se on paljon helpompaakin.

En ottanut nokkiini ap:n kysymyksestä, joka varmasti on osittain aivan aiheellinen. Tämä vuodatus on vain kommentiksi niille, jotka ovat sitä mieltä, että monet äidit antavat korviketta itsekkäistä syistä. Itse uskon, että tarvittaisiin paljon enemmän imetystukea sairaalasta ja neuvolasta ennen kuin korvikkeen käyttö saadaan vähenemään. Se, että itsepintaisesti väitetään imetyksen aina sujuvan, jos vain viitsii yrittää, ei auta ketään.
 
Poika vajaa 2 kk ja täysimetyksellä.Muutaman kerran sai laitoksella korviketta mutta heti kun mulla nousi maito on saanut pelkkää rintaa.Pakkaseen oon joutunut vähän pumppaamaan joten sieltä voi mies sulattaa ja syöttää jos itse satun olemaan jossain,tosin oon omat menoni koittanut mennä syöttöjen välillä.Toivon että voin imettää vielä muutaman kuukauden.
 
Meillä tyttö nyt viikkoa vaille 5kk ja täysimetyksellä on menty alusta asti ja mennään edelleen. Nyt on pikkasen alkanut tuntua että ehken ei enää kauaa riitä pelkkä rintamaito. 2kk nukku yöt syömättä ja nyt aloittanut yö syönnin uudelleen noin klo 3 tai 4 aikaan. Päivisinkin väsähtäneen oloinen välillä vaikka syödään usein. Ens viikolla neuvola ja katotaan sitten tätin kanssa yhdessä missä mennään ja aloitetaanko jo tarjoamaan muuta. Itselläni ei mikään kiire aloittaa mitään muuta vaikka tuo imetys ei luonnistu kuin makuuasenossa. Eli kovin paljon ollaan kotosalla/mökillä viihdytty mutta niin lyhyt on tää aika kuitenkin enkä mökkihöperöksi ole vielä tullut. Aikansa kutakin. Asenne kysymys myös. Kaikki tyylillään-lapsen parhaaksi. Toivottavasti("",)
 
ihan pakko sanoa, et en alkuunkaan ymmärrä sitä et annetaan koskaan milloinkaan korviketta ""koska se on kätevämpää"". samoin on vellien ja soseiden kanssa. olen täysimettänyt poikaa kohta neljä kuukautta ja jäbä on saanut korviketta kaksi kertaa sairaalassa ennen kuin maitoni nousi ja siihenkin suostuin vain koska muuta vaihtoehtoa ei ollut. en myöskään ymmärrä sitä että luovutetaan niin herkästi imetyksen suhteen; sitä pidetään vauvaa vaikka 24/7 rinnalla jos on tarpeen. imetys on äidin pääasiallinen tehtävä!!!!itsekin pidin vauvaa koko ajan rinnalla aluksi ja tein lisäpumppauksia ja join ja söin ja kittasin maidontuotantoa lisäävää yrttiteetä ja olisin ollut valmis tekemään vielä paljon enemmänkin, kunhan vauvani ei tarvitse korviketta syödä. aion täysimettää niin kauan kuin ikinä on mahdollista. Tavoite on vuosi, sillä se on ravitsemustieteellinen ihanne. siihen ei ehkä päästä, sillä poika kasvaa yläkäyrillä.olen itse fytonomi ja ravintoterapeutti, ehkä sen vuoksi olen tässä asiassa tiukkana. tiedän liikaa. ja kuten tiedätte, tieto lisää tuskaa.
 
Meinta, onhan sulla oikeus mielipiteeseesi, mutta kummastusta herättää tuo ""imetys on äidin pääasiallinen tehtävä"". Kerro mulle, missä maailmankolkassa ja minä maailmanaikana äidillä on ollut mahdollisuus omistautua 100 % imettämiselle? Parhaat mahdollisuudet siihen lienee kautta aikojen juuri meillä nykyisillä hyvinvointiyhteiskunnan äideillä, mutta ei taida kovin monen pää kestää kuukausien istumista vauva sylissä eikä kovin monella ole niin huolehtivaa miestä, että pitäisi kaikesta muusta kodin- ja äidinhoidosta huolta noiden kuukausien ajan työnsä ohessa.
 
no tosiasiahan on se, ettei sen vauvan kanssa tarvitse koko ajan kyhjöttää. tulee niitä tiheän imemisen kausia ja silloin vauva taasen roikkuu tissillä. sitten helpottaa kun maitoa tulee taas enemmän. yks tuttu lastenlääkäri sanoi et ainakin 95% korvikevauvoista tosiasiassa ei korviketta kaipaisi jos äiti olisi viitsinyt tehdä töitä imetyksen suhteen. että siltä vajaalta viideltä prosentilta loppuu sitten oikeasti.haukkui terkkarit pystyyn koska esim. mahavaivoissa hoitavat oiretta, eivät syytä oireisiin.eli just esim. noi liian aikaisin syömiset. ilmeisesti se on niin että nykyäideillä on niin paljon niitä omia menoja, että ei vain ehdi imettämään tai pitämään sitä yllä. ennenvanhaan imeväisillä ei ollut mitään muuta ruokaa kuin äidinmaito. sitten oli vain pakko imettää kun ei niitä korvikkeita yksinkertaisesti ollut. joko lapsesi kuoli tai sitten imetit. ja kummasti aika paljon suurempi prosentti äideistä imetti nykyäiteihin verrattuna. vaikka oikeasti oli pakko painaa duunia enemmän. pyykit pestiin käsin ja karja hoidettiin, ruoka viljeltii ja kerättiin. että taatusti oli kovempi kiire. ja ruokaa oli huonommin, mutta sitten vaan taisteltin että sitä maitoa tulisi. mutta kyllä se nykypäivänä on niin et sitä on ihan tasan just niin kiire ku itselleen vaan tekee. että hatunnosto vaan kaikille äideille sadan ja parinsadanvuoden päähän.
ja mä en ymmärrä sitä ku korvikeäidit todistelee toisileen , että me ollaan ihan yhtä hyviä äitejä kuin muutkin. no siinä suhteessa ette vain ole. piste. muuten kyllä voitte olla, ehkä parempiakin. mutta ei, ette ruokinnan suhteen.
 
:) No onhan sitä ennenkin osattu korvikkeita tehdä lehmän tms. maidosta. Tai sitten se naapurin runsasmaitoisempi äiti on imettänyt lasta omansa ohessa. Ja jos on ollu niin köyhää/huonot ajat, ettei ole maitoa mistään saatu eikä äidillä maito riittänyt, niin sittenhän siinä on kuollut niin lapsia kuin äitejäkin mennen tullen. Vaikuttaa minusta nyt hieman kapeakatseiselle tuo sinun mielipiteesi.
 
Kuulostaahan tuo Meintan teksti aika rajulta, mutta sellaistahan se elämä on ennen ollut. Minunkin mummo on pessyt vauvan vaippakankaita käsin puuhellalla keitetyssä vedessä keskellä yötä ja kuivatellut uunin päällä, kun vaipat loppuivat kesken. Et ei tarvitse satoja vuosia mennä taaksepäin. Helpolla sitä päästään nykysin kertakäyttövaippojen ja pesukoneiden kanssa ja silti aikaa ei tunnu olevan edes imetykselle.

Itse täysimetin 5½kk ennen soseiden aloitusta ja imetän edelleen 4 krt/vrk kun pikkuinen on nyt 10kk. Korveiketta vauvani sai sairaalalla 45ml... lupia sen antamiseen ei kyselty, mutta eipä tuo masitunutkaan, kun maito riitti heti alusta saakka. 7 kk neuvolassa ihmeteltiin, että VIELÄKö minä imetän. Kiva tapa kannustaa ja mihin unohtuikaan se imetysmyönteisyys?

Olen aina imettänyt rintakumin kanssa ja vauvani oli kuulema ns. tissitakiainen ensimmäiset puoli vuotta. Itse ajattelin vauva-ajan olevan melkeimpä pelkkää imetystä, mutta myöhemmin olen saanut kuulla olleeni jotenkin erityisen urhea, kun jaksoin aina olla imettämässä. Muutama kaverini kauhisteli ihan toden teolla vauvani imemisaikoja ja korvikketta yritti tuputtaa yksi ja toinen, että pääsisin itse johonkin. Minun mielestä imetys ei ollu rasittavaa... pötkötin sängyssä tai katsoin telkkaria ja vauva imi joskus monta tuntiakin välillä torkahdellen. Onpas raskasta! Eiköhän se ole vaan omasta asenteesta kiinni ja mihinkä mulla olis ollu tarve mennä? Ei mihinkään. Tosin kävin minä kaupungilla ja joskus vähän viihteelläkin (vesi linjalla) kun vauva nukkui isin kanssa. Vauva nukkui muuten ensimmäisen kerran kokonaisen yön puolivuotiaana.

Mut jokainen taaplaa tyylillään. Moni kaverini aloitti korvikkeen heti varmuuden vuoksi jos tarvitsee vaikka käydä jossain (omaakin maitoa siis riitti ja yksikään ei käynyt kaupunkireissua pidemmällä) ja eräskin lopetti imetyksen, jotta voisi taas aloittaa tupakoinnin ""hyvällä omalla tunnolla"".
 
itselläni 4.5 kk vauva, edelleen täyimetyksellä. minusta imettäminen on helppoa, kätevää ja ihanaakin, luopuminen aikanaan tulee varmasti olemaan vaikeaa. toki ensimmäisinä viikkoina imetyksen käyntiin saaminen oli aikaa vievää. imetin tosi usein ja pitkään, mutta sillä konstilla maidontuotanto vakiintuu ja vähitellen syöttövälit on pidentyneet, syötöt lyhentyneet reippaasti ja vauva on kasvanut tosi hyvin. aina ihmettelen kun ihmiset kysyvät että ""riittääkö sulla maito?"", koska naisen elimistöhän on rakennettu siten, että mitä enemmän vauva syö, sitä enemmän maitoa valmistuu! on niin paljon helpompaa vaan nostaa paidan helmaa ja tarjota vauvalle tissiä kuin putsailla ja steriloida pulloja ja mittailla oikeita korvikemääriä. kyllä imetyksen onnistuminen on pitkälle asenteesta kiinni, vaikka tietenkin on poikkeustapauksia ja jos vauvan paino ei imetyksellä tarpeeksi hyvin nouse niin sitten korvikkeen anto on totta kai tarpeen. toisaalta monet ""ylisyöttävät"" vauvojaan, antavat vielä imetyksen päälle korviketta koska vauva ""vaikuttaa näkäiseltä"". pienen vauvan käytöksestä on kuitenkin vaikea päätellä, että onko tämä riittävän kylläinen vai ei, painon nousu on sen suhteen ainoa luotettava indikaattori. meillä heräillään edelleen öisinkin imemään tissiä ja en voi olla vauvastani erossa 3-4 h kauempaa, mutta musta se on ihan ok, ei tämä vaihe nyt niin kauan kestä! toki ymmärrän että kaikki eivät pysty imettämään mutta sitä argumenttiä en ymmärrä, että korvikkeen anto olisi jotenkin helpompaa.
 
sairaalassa on välillä pakko antaA korviketta, jos ei yksinkertaisesti ole äidinmaitoa antaa. sairaat ja keskoset menee nälkäisen, mutta terveen vauvan edelle,ja nin asioiden tietty kuuluukin olla
 
Esikoinen oli 6kk täysimetyksellä ja osittain imetin 13kk vanhaksi,ei siis saanut korviketta ollenkaan.Tyttö oli ""hyvä""imemään.Jaksoi keskittyä imemään rinnan tyhjäksi ja tiheän imun kaudet teki töitä maidon tulon turvaamiseksi.
Mutta mutta...
Sitten syntyi tämä kakkonen.Kokoa 5,3 kg ja hyvin lyhyellä pinnalla varustettu nuori mies, mitä ruokailuun tulee...Maito nousi hyvin ja poika söi..Sitten poika söi,söi ja söi ja silti oli nälkä!Maitoa tuli kyllä hyvin ja kovasti imetin (lue:koko ajan)ja silti poijaalla masu ei täyttynyt...Eihän siinä muu auttanut kun antaa pullosta ja voi mikä ihana suloisuus meille silloin muuttikaan :) Ja kun poika tajusi,että maitoa tulee muutenkin kuin rinnasta,niin eipä enää viitsinyt tehdä kovinkaan paljon töitä sen eteen.Eli juo nyt rinnasta sen,mikä helposti tulee ja sitten stoppi.
Nyt poika 5kk vanha ja soseet kuvioissa mukana,imetän vielä ja nyt taas maito määrä ihan ok.Yksi päivä pumppasin ja tsekkasin paljonko maitoa oikeesti rinnasta tulee ja riittävästi saa nyt poika maitoa rinnastakin.
 
Sanoin aiemmin, että antaisin seuraavalle lapselle imetyksen ohessa korviketta pullosta, mutta voisin tietenkin antaa myös omaa maitoa, jos sitä vain riittäisi. Minulla on kyllä tuohon lypsämiseen kammo, kun laitoksella sitä jouduin tekemään maidon nousemiseksi.

Poika sai alussa luovutettua äidinmaitoa ja kotiutusvaiheessa laittoivat sekaan korviketta, jotta pienen maha tottuisi.

Ja omasta kokemuksesta voin todeta, että omalla panostuksella voi vaikuttaa maidon nousuun. En luovuttanut vaan ahkerasti imetin, söin, join ja käytin sellaista yrttiteetä. Laitoksella ei panostettu imettämiseen ollenkaan. Vaikka poika oli ihan hyväkuntoinen teholla, niin vitkuttelivat rinnalle tuomisessa. Siitä olisi kai ollut hoitajille liikaa vaivaa. Sitten, kun sain pojan rinnalle, niin oli puoli tuntia aikaa ja siinä ajassa en ehtinyt saada aikaiseksi pojalle edes kunnon imuotetta. Suoraan sanottuna arseesta oli osaston ja keskolan touhu. Mainittakoon, että en päässyt edes hoitamaan vauvaa. Toivat pojan aina puettuna ja pylly pestynä. Eipä siinä poika tuntunut kovin omalta. Anteeksi tämä vuodatus...
 
Niin, näyttääpä taas siltä, että jotkut eivät omalta erinomaisuudeltaan vaivautuneet lukemaan tekstiäni tai yrittäneet ymmärtää sen sisältöä. On helppoa istua omassa kapeassa kaivossa ja nähdä vain omat kokemuksensa ja mielipiteensä. Jos maito itsellä riittää hyvin, niin on kiva tuomita ja haukkua ne, joilla se ei oikeasti riitä. NIITÄKIN IHMISIÄ ON, VAIKKA IMETYSTUKILISTA VÄITTÄISI MITÄ! Nyt jo hiukan otin itseeni, koska käsitin, että minullekin vihjaillaan, että pitäisi tehdä enemmän imetyksen eteen työtä. No se ei ole mahdollista, paitsi jos annan vauvani samalla kuolla nälkään. Mutta ilmeisesti parempi nälkäinen, kuivunut ja aliravittu vauva kuin korvikkeella ruokittu.

Haloo. Äidinmaito on parasta ruokaa vauvalle, se on aivan selvä ja tekisin itsekin kohtuuden nimissä melkein mitä vaan, että voisin pelkästään sillä vauvani ruokkia. Toisaalta se on vain ruokaa. Korvikkeellakin vauva kasvaa ja voimistuu, useimmiten aivan yhtä hyväksi ja terveeksi ihmiseksi kuin tissiruokitutkin. Vaikka jotkut väittäisivät mitä.
 
Ihmeellistä kun monet äidit pitää imetystä taakkana. Mun mielestä imetys on ihanimpia asioita mitä olen tähänastisessa elämässäni saanut kokea. Se läheisyyden tunne lapseensa on imetyksen aikana ihan omaa luokkaansa. Mun lapsi on nyt 2,5 kk ja en halua vielä edes ajatella imetyksen lopettamista. Aion täysimettää ainakin puolivuotiaaksi ja jos vielä siltä tuntuu niin kauemmankin. Korvikkeita en ole lapselleni antanut. Äidinmaitoa olen pakastanut hiukan siltä varalta, että mun tarvii olla pois kotoa.
 
meinta, toivottavasti kerrot neuvolassa tuosta täysimetys-tavoitteestasi niin osaavat neuvoa ja opastaa rautalisissä ynnä muissa asioissa mitä vauvasi tuolloin tarvitsee jos ei saa muutakuin maitoasi...
 
Eikös nykysuositus ole että kiinteät aloitetaan viimeistään 6kk iässä... kysehän oli ainakin jostain kiinteän ruuan syömiseen oppimisesta ja varmaan muustakin kuin vain tuosta...
 
Meidän vaavi oli täysimetyksellä puolivuotiaaksi ja sitten aloitettiin hitaasti soseiden maistelu. Hyvin on kasvanut ja nukkunut eikä ole sairastellut kuin yden pienen flunssan. Neuvolasta sanottiin että ei kannata antaa edes maistaa korviketta jos ei ole pakko koska jo yhdestä kerrasta suoliston bakteeritasapaino muuttuu. En sit tiedä mitä hän sillä tarkoitti mutta imettää olen aikonut pitkään.

Jouduin alussa pumppaamaan ja antamaan pullosta omaa maitoa kun ei tuntunut vauva oikein oppivan imemään ja olihan se vaivalloista keitellä niitä pulloja ja tutteja! Voi sitä riemua kun vauva alkoi kunnolla imeä ja maidontulo tasaantua. Äidinmaitoa ei korvaa mikään! Se on lapselle ehdottomasti parasta ravintoa. Muista vain syödä itse hyvin niin maidossa riittää potkua niin kauan kuin vauva sitä tarvii.
 
kun itse syön tarpeeksi monipuolisesti, maidossani on kaikki. tiettyjä ravintolisiä annan lapselleni, kuten maitohappobakteereita ja d-vitamiinia. olen tosiaan ammatiltani fytonomi ja ravitsemusterapeutti, että enköhän taida osata nuo jutut. ja jos se teitä yhtään helpottaa, niin aviomieheni on lääkäri. tosin vain tavallinen terkkarilääkäri ja pätkätyöläinenkin, ei siis mikään lastenlääkäri, mutta emmeköhän selviä. yksi puolituttu kelan lääkäri sanoi, että se 6kk:n suositus on siksi, ettei ihmisiltä voi vaatia vuotta, kun ovat niin mukavuudenhaluisia ja tottuneet neljään täysimetyskuukauteen. että ihmiset kuulemma jättäisivät koko asian puolitiehen. hoidan lapseni kolmevuotiaiksi asti kotona. tekee tiukkaa taloudellisesti kyllä,m kun minullakin oli vain satunnaisia sijaisuuksia ennen jäämistäni äitiyslomalle, mutta on se sen arvoista.
 
ainiin, piti vielä sanomani että neuvolassa tietävät oikein hyvin asian. esikoispoikanikin aikoinaan kasvoi pelkällä rintamaidolla niin paljon, että neuvolassa ei oltu uskoa, että saa vain tissiä.
 

Yhteistyössä