Ollaanko me ainoa perhe jossa uhmikset käyttäytyy hyvin?

aika kauheeta jos lapsi ei USKALLA saada raivaria... kenelle se sitten uskaltaa uhmata ja näyttää kaikki tunteensa jos ei vanhemmilleen?

Entäs jos lapsi on oppinut, että raivoamalla ei saa tahtoa läpi? Jos ei kaahaa pitkin kauppaa ja riehu niin että tavarat lentelee, saattaa saadakin jotain..?

Hyvä pointti.

 

Kyllä meilläkin osataan lapsia kasvattaa, ette ole ainoat

 

Uhmaikä on tärkeä kehitysvaihe lapselle. Ei ole todellakaan mikään ylpeilyn aihe, "että lapsillani ei ole uhmaikää". Toisilla on ja toisilla ei, mutta sen läpikäyminen on kyllä kehitykselle VAIN hyväksi. Lisäksi uhman voimakkuus riippuu aivan lapsesta ja hänen tempperamentistaan, ei kasvatuksesta!
Vanhemmilla on tärkeä rooli uhmaikäisen kasvatuksessa. Lasta ei saa alistaa tyyliin, ettei hän enää uskalla kapinoida. Lapsen TÄYTYY saaqda näyttää tunteensa ja purkaa ne. Ja vanhemman täytyy osata ottaa ne vastaan!!!
Hullua ylpeillä siitä ettei lapsi uhmaa!!!!!! Tottakai uhmaikäisellekin tapoja opetetaan siinä missä muunkin ikäiselle. Mutta ei kaupassa kiukkuavien lasten vanhemmat ole mitenkään huonommin lapsiaan kasvattaneita. Usein jopa päinvastoin! Jos vanhempi jaksaa ottaa aikuisena lapsen kiukun/uhman vastaan ja pysyä silti tiukkana antamatta kaupassakaan (muiden tuijottaessa) periksi, se on vain ihailtavaa vanhemmuutta.

Entäs kun lapset ei edes yritä sitä karjumista. Aina on riittänyt että sanotaan, ei tänään, viikonloppuna sitten tai on otettu jo jätskit, muuta namia ei enää oteta tai muuta vastaavaa.
Mitenkään pelotellen tuo ei varmaan onnistuisi. On mulle selitetty yhtä sun toista, että 2v ei ymmärrä sitä jne. mutta hyvin on tuntunut ymmärtävän.
Turha sitä lasta on vähäjärkisenä pitää.

No silloin sun lapsilla ei ole ollut uhmaa. Tää on ihan sama kuin joku sanoisi, että hän on kasvattanut vauvansa niin hyvin, että synnäriltä asti on nukkunut yönsä hyvin omassa sängyssä. Ja sitten päivitellään, että miksi jotkut nukuttaa omiaan, ei hän vaan ikinä... Lapset on erilaisia

Muuta en osaa tuohon sanoa, mutta kyllä vaan olisin joutunut nukuttamaan ja valvomaan, jos olisin eri sängyssä nukuttanut. Mutta meillä on aina tehty meidän tavalla, ja nukuttu kuin tukit B)
Juurihan joku sanoi että uhma on välttämätön kehitysvaihe tai jotain sinne päin? Miksikö se sitten on noiden kohdalla jäänyt pois?

 

MargeSimpson puhuu kuin mun suusta. Naurattaa meidän äitään "pelkäävät" lapset, hui!

 

Minusta on toisinaan hauskaa hämmästyttää kanssaihmisiä, kun lapsi oikein jostain kimpaantuu. Aikansa tuijoteltuaan sanoa napsautan lapsen diagnoosin, josta syntyy vielä enemmän hämillään olevia ilmeitä (99% ei edes tiedä mistä kyse) :saint:
Lapsi on päälle päin aivan normaalin näköinen, joten ihmiset varmasti luulevat että käytös johtuu vain huonosta tai puutteellisesta kasvatuksesta...

 

Muuta en osaa tuohon sanoa, mutta kyllä vaan olisin joutunut nukuttamaan ja valvomaan, jos olisin eri sängyssä nukuttanut. Mutta meillä on aina tehty meidän tavalla, ja nukuttu kuin tukit B)
Juurihan joku sanoi että uhma on välttämätön kehitysvaihe tai jotain sinne päin? Miksikö se sitten on noiden kohdalla jäänyt pois?

Joo, toi olikin vain esimerkki, tarkoituksena oli korostaa sitä, että lapsi voi olla helppo ja "hyvinkäyttäytyvä" jo luonteensakin puolesta. Joku tässä sanoikin hyvin, että hyvä vanhemmuus tukee lapsen omaa luonnetta. Ja musta onkin tyhmää parjata niitä vanhempia joiden lapset ei noita kohtauksia saa, harvemmin niissä varmaan onkaan kysymys mistään pelolla kasvattamisesta. Mutta vaikka olisi kuinka hyvä kasvattaja, voi lapsi hyvinkin raivota kaupassa. Hyvä kasvattaja osaa sitten siinä tilanteessa toimia oikein.

 

Minusta on toisinaan hauskaa hämmästyttää kanssaihmisiä, kun lapsi oikein jostain kimpaantuu. Aikansa tuijoteltuaan sanoa napsautan lapsen diagnoosin, josta syntyy vielä enemmän hämillään olevia ilmeitä (99% ei edes tiedä mistä kyse) :saint:
Lapsi on päälle päin aivan normaalin näköinen, joten ihmiset varmasti luulevat että käytös johtuu vain huonosta tai puutteellisesta kasvatuksesta...

no minusta tuo on typerää käytöstä sinultakin.

 

Muuta en osaa tuohon sanoa, mutta kyllä vaan olisin joutunut nukuttamaan ja valvomaan, jos olisin eri sängyssä nukuttanut. Mutta meillä on aina tehty meidän tavalla, ja nukuttu kuin tukit B)
Juurihan joku sanoi että uhma on välttämätön kehitysvaihe tai jotain sinne päin? Miksikö se sitten on noiden kohdalla jäänyt pois?

Joo, toi olikin vain esimerkki, tarkoituksena oli korostaa sitä, että lapsi voi olla helppo ja "hyvinkäyttäytyvä" jo luonteensakin puolesta. Joku tässä sanoikin hyvin, että hyvä vanhemmuus tukee lapsen omaa luonnetta. Ja musta onkin tyhmää parjata niitä vanhempia joiden lapset ei noita kohtauksia saa, harvemmin niissä varmaan onkaan kysymys mistään pelolla kasvattamisesta. Mutta vaikka olisi kuinka hyvä kasvattaja, voi lapsi hyvinkin raivota kaupassa. Hyvä kasvattaja osaa sitten siinä tilanteessa toimia oikein.

Noniin... Sitä mä meinasinkin, että miten niin välttämätön kehitysvaihe. En tosiaan usko sitä.

 

Minusta on toisinaan hauskaa hämmästyttää kanssaihmisiä, kun lapsi oikein jostain kimpaantuu. Aikansa tuijoteltuaan sanoa napsautan lapsen diagnoosin, josta syntyy vielä enemmän hämillään olevia ilmeitä (99% ei edes tiedä mistä kyse) :saint:
Lapsi on päälle päin aivan normaalin näköinen, joten ihmiset varmasti luulevat että käytös johtuu vain huonosta tai puutteellisesta kasvatuksesta...

Luulen että hämilliset ilmeet ei johdu diagnoosista vaan siitä että mietitään miksi se kasvatus silti jää vaikka lapsella olisi joku sairaus tai oireyhtymä.

t. Itsekin erityislapsen äiti

 

Minusta on toisinaan hauskaa hämmästyttää kanssaihmisiä, kun lapsi oikein jostain kimpaantuu. Aikansa tuijoteltuaan sanoa napsautan lapsen diagnoosin, josta syntyy vielä enemmän hämillään olevia ilmeitä (99% ei edes tiedä mistä kyse) :saint:
Lapsi on päälle päin aivan normaalin näköinen, joten ihmiset varmasti luulevat että käytös johtuu vain huonosta tai puutteellisesta kasvatuksesta...

no minusta tuo on typerää käytöstä sinultakin.

Miksi?

 

Minusta on toisinaan hauskaa hämmästyttää kanssaihmisiä, kun lapsi oikein jostain kimpaantuu. Aikansa tuijoteltuaan sanoa napsautan lapsen diagnoosin, josta syntyy vielä enemmän hämillään olevia ilmeitä (99% ei edes tiedä mistä kyse) :saint:
Lapsi on päälle päin aivan normaalin näköinen, joten ihmiset varmasti luulevat että käytös johtuu vain huonosta tai puutteellisesta kasvatuksesta...

no minusta tuo on typerää käytöstä sinultakin.

Miksi?

no tuossa jo aiemmin sulle vastas hyvin toisen erityislapsen äiti.. peesaan häntä.

 

Minusta on toisinaan hauskaa hämmästyttää kanssaihmisiä, kun lapsi oikein jostain kimpaantuu. Aikansa tuijoteltuaan sanoa napsautan lapsen diagnoosin, josta syntyy vielä enemmän hämillään olevia ilmeitä (99% ei edes tiedä mistä kyse) :saint:
Lapsi on päälle päin aivan normaalin näköinen, joten ihmiset varmasti luulevat että käytös johtuu vain huonosta tai puutteellisesta kasvatuksesta...

no minusta tuo on typerää käytöstä sinultakin.

Juu. Kuulostaa hiukkasen omituiselta, että erikoisella diagnoosilla leveilet.
Siltähän se kuulostaa, kun asian noin esität.

 

Minusta on toisinaan hauskaa hämmästyttää kanssaihmisiä, kun lapsi oikein jostain kimpaantuu. Aikansa tuijoteltuaan sanoa napsautan lapsen diagnoosin, josta syntyy vielä enemmän hämillään olevia ilmeitä (99% ei edes tiedä mistä kyse) :saint:
Lapsi on päälle päin aivan normaalin näköinen, joten ihmiset varmasti luulevat että käytös johtuu vain huonosta tai puutteellisesta kasvatuksesta...

Luulen että hämilliset ilmeet ei johdu diagnoosista vaan siitä että mietitään miksi se kasvatus silti jää vaikka lapsella olisi joku sairaus tai oireyhtymä.

t. Itsekin erityislapsen äiti

Olenko sanonut, että ei ole kasvatettu? Lapsella on todella tiukat säännöt (älkää nyt antako mielikuvituksenne laukata äärimmilleen), mutta hepuli ei katso aikaa eikä paikkaa.

 

aika kauheeta jos lapsi ei USKALLA saada raivaria... kenelle se sitten uskaltaa uhmata ja näyttää kaikki tunteensa jos ei vanhemmilleen?

Entäs jos lapsi on oppinut, että raivoamalla ei saa tahtoa läpi? Jos ei kaahaa pitkin kauppaa ja riehu niin että tavarat lentelee, saattaa saadakin jotain..?

Mun mielestä on todella surullista, että seuraavaa sukupolvea kasvatetaan noin Itsekeskeinen ja itsekäs näkökulma. Mitä MINÄ hyödyn siitä, että käyttäydyn niinku tuo käskee?

Mä aion yrittää vähän eri tyyliä. Mä en yritä mielivaltaisesti kontrolloida mun lapsen käytöstä ja opetan esimerkillä. Näin vois tyttö oppii ottamaan muut huomioon eikä aina tuijottaa omaa napaansa.

 

Minusta on toisinaan hauskaa hämmästyttää kanssaihmisiä, kun lapsi oikein jostain kimpaantuu. Aikansa tuijoteltuaan sanoa napsautan lapsen diagnoosin, josta syntyy vielä enemmän hämillään olevia ilmeitä (99% ei edes tiedä mistä kyse) :saint:
Lapsi on päälle päin aivan normaalin näköinen, joten ihmiset varmasti luulevat että käytös johtuu vain huonosta tai puutteellisesta kasvatuksesta...

Luulen että hämilliset ilmeet ei johdu diagnoosista vaan siitä että mietitään miksi se kasvatus silti jää vaikka lapsella olisi joku sairaus tai oireyhtymä.

t. Itsekin erityislapsen äiti

Olenko sanonut, että ei ole kasvatettu? Lapsella on todella tiukat säännöt (älkää nyt antako mielikuvituksenne laukata äärimmilleen), mutta hepuli ei katso aikaa eikä paikkaa.

En minäkään sanonut etteikö olisi, tiedän vaan mitä ihmiset kelaa, koska mietin jo normaali uhmaikäisen kohdalla kaupassa, että voi hyvä jum...

 

Minusta on toisinaan hauskaa hämmästyttää kanssaihmisiä, kun lapsi oikein jostain kimpaantuu. Aikansa tuijoteltuaan sanoa napsautan lapsen diagnoosin, josta syntyy vielä enemmän hämillään olevia ilmeitä (99% ei edes tiedä mistä kyse) :saint:
Lapsi on päälle päin aivan normaalin näköinen, joten ihmiset varmasti luulevat että käytös johtuu vain huonosta tai puutteellisesta kasvatuksesta...

no minusta tuo on typerää käytöstä sinultakin.

Juu. Kuulostaa hiukkasen omituiselta, että erikoisella diagnoosilla leveilet.
Siltähän se kuulostaa, kun asian noin esität.

Mitä leveilemistä on erikoisella diagnoosilla?
Kyllä minä kernaasti valitsisin terveen lapsen, on tämä sen verran rankkaa... Ette edes halua ymmärtää pointtia, joka on se, ettei kaikki uhmaaminen tms huonosti käyttäytyminen ole puutteellisen kasvatuksen syy ja kauniisti käyttäytyvä lapsi on kasvatettu hienosti. (meillä molempia yksi ja ihan samanlaiset kasvatuksen saavat)

 

Minusta on toisinaan hauskaa hämmästyttää kanssaihmisiä, kun lapsi oikein jostain kimpaantuu. Aikansa tuijoteltuaan sanoa napsautan lapsen diagnoosin, josta syntyy vielä enemmän hämillään olevia ilmeitä (99% ei edes tiedä mistä kyse) :saint:
Lapsi on päälle päin aivan normaalin näköinen, joten ihmiset varmasti luulevat että käytös johtuu vain huonosta tai puutteellisesta kasvatuksesta...

niin,että lapsesi saa käyttäytyä miten tykkää kun hänellä on se ja se diagnoosi.
just,työskentelen käytöshäiriöisten lasten parissa,ja heitä kasvatetaan ihan samoin,ja heiltä myös edellytetään kehityksensä tasoistaan käytöstä.
kerroppa lapsesi diagnoosi

 

Minusta on toisinaan hauskaa hämmästyttää kanssaihmisiä, kun lapsi oikein jostain kimpaantuu. Aikansa tuijoteltuaan sanoa napsautan lapsen diagnoosin, josta syntyy vielä enemmän hämillään olevia ilmeitä (99% ei edes tiedä mistä kyse) :saint:
Lapsi on päälle päin aivan normaalin näköinen, joten ihmiset varmasti luulevat että käytös johtuu vain huonosta tai puutteellisesta kasvatuksesta...

Luulen että hämilliset ilmeet ei johdu diagnoosista vaan siitä että mietitään miksi se kasvatus silti jää vaikka lapsella olisi joku sairaus tai oireyhtymä.

t. Itsekin erityislapsen äiti

Olenko sanonut, että ei ole kasvatettu? Lapsella on todella tiukat säännöt (älkää nyt antako mielikuvituksenne laukata äärimmilleen), mutta hepuli ei katso aikaa eikä paikkaa.

En minäkään sanonut etteikö olisi, tiedän vaan mitä ihmiset kelaa, koska mietin jo normaali uhmaikäisen kohdalla kaupassa, että voi hyvä jum...

Minä taas ajattelen, että ihanaa noillakin on tollasta

 

Minusta on toisinaan hauskaa hämmästyttää kanssaihmisiä, kun lapsi oikein jostain kimpaantuu. Aikansa tuijoteltuaan sanoa napsautan lapsen diagnoosin, josta syntyy vielä enemmän hämillään olevia ilmeitä (99% ei edes tiedä mistä kyse) :saint:
Lapsi on päälle päin aivan normaalin näköinen, joten ihmiset varmasti luulevat että käytös johtuu vain huonosta tai puutteellisesta kasvatuksesta...

niin,että lapsesi saa käyttäytyä miten tykkää kun hänellä on se ja se diagnoosi.
just,työskentelen käytöshäiriöisten lasten parissa,ja heitä kasvatetaan ihan samoin,ja heiltä myös edellytetään kehityksensä tasoistaan käytöstä.
kerroppa lapsesi diagnoosi

No luepa sinä vastauksiani hieman tarkemmin.

 

Summasummarum: lapset saa kasvatettua ilman pelkoakin, uhmata voi, mutta ei raivota!

 

aika kauheeta jos lapsi ei USKALLA saada raivaria... kenelle se sitten uskaltaa uhmata ja näyttää kaikki tunteensa jos ei vanhemmilleen?

Entäs jos lapsi on oppinut, että raivoamalla ei saa tahtoa läpi? Jos ei kaahaa pitkin kauppaa ja riehu niin että tavarat lentelee, saattaa saadakin jotain..?

Mun mielestä on todella surullista, että seuraavaa sukupolvea kasvatetaan noin Itsekeskeinen ja itsekäs näkökulma. Mitä MINÄ hyödyn siitä, että käyttäydyn niinku tuo käskee?

Mä aion yrittää vähän eri tyyliä. Mä en yritä mielivaltaisesti kontrolloida mun lapsen käytöstä ja opetan esimerkillä. Näin vois tyttö oppii ottamaan muut huomioon eikä aina tuijottaa omaa napaansa.

Nyt mä tipahdin kärryiltä... Minkä mä sille voin että nuo ei ole raivonneet kaupassa? Puhuminen riittää. Mikä tyyli? Enkai mä itse ala riehumaan, kun lapsetkin ottaa rauhallisesti :xmas:
Esimerkki? No en tosiaan itsekään osta kaikkea mitä haluan. Olen joskus itsekin sanonut jostain, että voikun olisi niin kiva ja haluaisin niin kovasti tuollaisen, mutta kaikkea ei saa mitä haluaa. Eikös se ole esimerkki?
Joskus taas lähdetään ihan etsimään jotain niin sellainen kun löydetään niin hankitaan. Lapset ei ole ihan pöljiä, on niilläkin joku taju siitä mitä saa, mitä ei, eikä se ole mielivaltaista kontrollointia.

 

Minusta on toisinaan hauskaa hämmästyttää kanssaihmisiä, kun lapsi oikein jostain kimpaantuu. Aikansa tuijoteltuaan sanoa napsautan lapsen diagnoosin, josta syntyy vielä enemmän hämillään olevia ilmeitä (99% ei edes tiedä mistä kyse) :saint:
Lapsi on päälle päin aivan normaalin näköinen, joten ihmiset varmasti luulevat että käytös johtuu vain huonosta tai puutteellisesta kasvatuksesta...

no minusta tuo on typerää käytöstä sinultakin.

Juu. Kuulostaa hiukkasen omituiselta, että erikoisella diagnoosilla leveilet.
Siltähän se kuulostaa, kun asian noin esität.

Mitä leveilemistä on erikoisella diagnoosilla?
Kyllä minä kernaasti valitsisin terveen lapsen, on tämä sen verran rankkaa... Ette edes halua ymmärtää pointtia, joka on se, ettei kaikki uhmaaminen tms huonosti käyttäytyminen ole puutteellisen kasvatuksen syy ja kauniisti käyttäytyvä lapsi on kasvatettu hienosti. (meillä molempia yksi ja ihan samanlaiset kasvatuksen saavat)

Sehän paistaa läpi jo ensilukemisella.

 

aika kauheeta jos lapsi ei USKALLA saada raivaria... kenelle se sitten uskaltaa uhmata ja näyttää kaikki tunteensa jos ei vanhemmilleen?

Entäs jos lapsi on oppinut, että raivoamalla ei saa tahtoa läpi? Jos ei kaahaa pitkin kauppaa ja riehu niin että tavarat lentelee, saattaa saadakin jotain..?

Mun mielestä on todella surullista, että seuraavaa sukupolvea kasvatetaan noin Itsekeskeinen ja itsekäs näkökulma. Mitä MINÄ hyödyn siitä, että käyttäydyn niinku tuo käskee?

Mä aion yrittää vähän eri tyyliä. Mä en yritä mielivaltaisesti kontrolloida mun lapsen käytöstä ja opetan esimerkillä. Näin vois tyttö oppii ottamaan muut huomioon eikä aina tuijottaa omaa napaansa.

Olet aivan oikeassa!!!

 

Oi kuin kiva, kun tuli tämmönen loppuillan mukava provo... No, mun mielestä lapselle on tärkeää uhmata omia vanhempiaan ja siten aloittaa se oman minänsä muokkaus, joka jatkuu myöhemmin murrosiän uhmina. Minä miellän uhmaiän tärkeäksi osaksi lapsen kehitysvaihetta ja huolissani olisin, jos sitä ei lapsillani esiintyisi. onneksi esiintyy - ja paljon. Kuitenkaan en katso lasteni uhmakohtauksien kertovan tai määrittelevän millään lailla minun tai mieheni kykyä toimia kasvattajina, jotka asettavat lapsilleen rakkauden ohella rajoja. Päin vastoin, meidän uhmakkaat lapset kertovat voimakkaasta tahtotilasta ja lujasta luonteesta, määrätietoisuudesta sekä periksiantamattomuudesta. Mun mielestä kaikki em. ominaisuudet ovat erit. tarpeellisia tämän päivän maailmassa. Ja mä en näe uhmakasta lasta pahana, enkä lähtis millään lailla kehumaan itseäni kasvattajana, kun lapseni ei uhmaa minua - lähinnä huolestuisin ja kovasti. Jos ei nyt ryhdy uhmaajana määrittelemään itseään, niin se prosessi siirtyy tunnemmaksi ja purkautuu ulos tavalla tai toisella.

 

Sehän paistaa läpi jo ensilukemisella.

No uskokaa mitä haluatte. Voitte tulla kokeilemaan tätä elämää 'hienon' diagnoosin kera vaikka pariksi viikoksi Ehkä sitten ymmärrätte...