Ollaanko me ainoa perhe jossa uhmikset käyttäytyy hyvin?

  • Viestiketjun aloittaja yksi vain
  • Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja MargeSimpson:
Alkuperäinen kirjoittaja ohhoh:
aika kauheeta jos lapsi ei USKALLA saada raivaria... kenelle se sitten uskaltaa uhmata ja näyttää kaikki tunteensa jos ei vanhemmilleen? :(
Entäs jos lapsi on oppinut, että raivoamalla ei saa tahtoa läpi? Jos ei kaahaa pitkin kauppaa ja riehu niin että tavarat lentelee, saattaa saadakin jotain..?
Harvoin uhmakohtauksessa on kyse siitä, että lapsi luulisi saavansa raivoamalla tahtonsa läpi, vaan pienelle ihmiselle se tunnekuohu vaan vie kokonaisvaltaisesti mukanaan.
 
ap
Alkuperäinen kirjoittaja MargeSimpson:
Alkuperäinen kirjoittaja ohhoh:
aika kauheeta jos lapsi ei USKALLA saada raivaria... kenelle se sitten uskaltaa uhmata ja näyttää kaikki tunteensa jos ei vanhemmilleen? :(
Entäs jos lapsi on oppinut, että raivoamalla ei saa tahtoa läpi? Jos ei kaahaa pitkin kauppaa ja riehu niin että tavarat lentelee, saattaa saadakin jotain..?
Juuri näin, tämä asia on opeteltu jokaisen kanssa jo 1-vuotiaana, jos juoksee, saa hepulin tai riehuu --> välittömästi pihalle kaupasta.
Ei tarvitse kovin monesti toistaa.

Saavat hepuleita kyllä kotona silloin tällöin. Mutta tietävät että kun ovesta astutaan ulos niin käyttäydytään hyvin. Toki annan juosta ja riehua joskus ulkonakin, esim. puistossa jos ei ole muita paikalla. Omissa huoneissaan saavat riehua kotona jos eivät riko mitään. Tai oikeastaan siinähän rikkovat, turha sitten itkeä että haluaa uuden tilalle :D
 
Mä kyllä kestän sen vaikka meidän 3v saisikin joskus raivarin kaupassa. :saint: Mutta karkkeja ei mene syömään, ja tietää kyllä että huudolla ei saa mitään periksi. Mun mielestä se että tuonikäiset saa joskus hepulin, on ihan normaalia ja asiaan kuuluvaa. Enemän mä olisin huolissaan jos ei ikinä saisi raivaria, paikalla ei mole niinkään väliä.
 
vieras
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja MargeSimpson:
Alkuperäinen kirjoittaja ohhoh:
aika kauheeta jos lapsi ei USKALLA saada raivaria... kenelle se sitten uskaltaa uhmata ja näyttää kaikki tunteensa jos ei vanhemmilleen? :(
Entäs jos lapsi on oppinut, että raivoamalla ei saa tahtoa läpi? Jos ei kaahaa pitkin kauppaa ja riehu niin että tavarat lentelee, saattaa saadakin jotain..?
Juuri näin, tämä asia on opeteltu jokaisen kanssa jo 1-vuotiaana, jos juoksee, saa hepulin tai riehuu --> välittömästi pihalle kaupasta.
Ei tarvitse kovin monesti toistaa.

Saavat hepuleita kyllä kotona silloin tällöin. Mutta tietävät että kun ovesta astutaan ulos niin käyttäydytään hyvin. Toki annan juosta ja riehua joskus ulkonakin, esim. puistossa jos ei ole muita paikalla. Omissa huoneissaan saavat riehua kotona jos eivät riko mitään. Tai oikeastaan siinähän rikkovat, turha sitten itkeä että haluaa uuden tilalle :D
seliseli
 
vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Yksvain:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Yksvain:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Yksvain:
En edes tiedä mitä uhma on, kolme lasta
onnea vain, silloin ei lapsi voi hyvin. lapsen kehitykseen kuuluu uhma ja kapina
Niin mulle on väitetty ennenkin =D
noloa sulle
Selittäisitkö?
se ettei lapsesi ole normaaleja vaan olet alistanut heitä ja opettanut pelkäämään itseäsi.äläkä yritä selittää muuta
 
Yksvain
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Yksvain:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Yksvain:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Yksvain:
En edes tiedä mitä uhma on, kolme lasta
onnea vain, silloin ei lapsi voi hyvin. lapsen kehitykseen kuuluu uhma ja kapina
Niin mulle on väitetty ennenkin =D
noloa sulle
Selittäisitkö?
se ettei lapsesi ole normaaleja vaan olet alistanut heitä ja opettanut pelkäämään itseäsi.äläkä yritä selittää muuta
Alkaa olla jo noloa sulle... =D
 
Alkuperäinen kirjoittaja coatrack:
Alkuperäinen kirjoittaja MargeSimpson:
Alkuperäinen kirjoittaja ohhoh:
aika kauheeta jos lapsi ei USKALLA saada raivaria... kenelle se sitten uskaltaa uhmata ja näyttää kaikki tunteensa jos ei vanhemmilleen? :(
Entäs jos lapsi on oppinut, että raivoamalla ei saa tahtoa läpi? Jos ei kaahaa pitkin kauppaa ja riehu niin että tavarat lentelee, saattaa saadakin jotain..?
Harvoin uhmakohtauksessa on kyse siitä, että lapsi luulisi saavansa raivoamalla tahtonsa läpi, vaan pienelle ihmiselle se tunnekuohu vaan vie kokonaisvaltaisesti mukanaan.
Okei, eli taaskin voin kirjoittaa tähän "mitä on uhmikset"?
Tuo menee siis yli... :saint:
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja MargeSimpson:
Alkuperäinen kirjoittaja ohhoh:
aika kauheeta jos lapsi ei USKALLA saada raivaria... kenelle se sitten uskaltaa uhmata ja näyttää kaikki tunteensa jos ei vanhemmilleen? :(
Entäs jos lapsi on oppinut, että raivoamalla ei saa tahtoa läpi? Jos ei kaahaa pitkin kauppaa ja riehu niin että tavarat lentelee, saattaa saadakin jotain..?
Juuri näin, tämä asia on opeteltu jokaisen kanssa jo 1-vuotiaana, jos juoksee, saa hepulin tai riehuu --> välittömästi pihalle kaupasta.
Ei tarvitse kovin monesti toistaa.

Saavat hepuleita kyllä kotona silloin tällöin. Mutta tietävät että kun ovesta astutaan ulos niin käyttäydytään hyvin. Toki annan juosta ja riehua joskus ulkonakin, esim. puistossa jos ei ole muita paikalla. Omissa huoneissaan saavat riehua kotona jos eivät riko mitään. Tai oikeastaan siinähän rikkovat, turha sitten itkeä että haluaa uuden tilalle :D
Mä taas jatkan kauppareissun loppuun asti vaikka rääkyvää penskaa kainalossa roikottaen; meillä ei lapsi määrää milloin käydään kaupassa ja milloin ei.

Ja lihavoitu lause...ei herranen aika, nehän on lapsia! Toi kuulostaa ihan kauhealle tukahduttamiselle!
 
hullua!
Uhmaikä on tärkeä kehitysvaihe lapselle. Ei ole todellakaan mikään ylpeilyn aihe, "että lapsillani ei ole uhmaikää". Toisilla on ja toisilla ei, mutta sen läpikäyminen on kyllä kehitykselle VAIN hyväksi. Lisäksi uhman voimakkuus riippuu aivan lapsesta ja hänen tempperamentistaan, ei kasvatuksesta!
Vanhemmilla on tärkeä rooli uhmaikäisen kasvatuksessa. Lasta ei saa alistaa tyyliin, ettei hän enää uskalla kapinoida. Lapsen TÄYTYY saaqda näyttää tunteensa ja purkaa ne. Ja vanhemman täytyy osata ottaa ne vastaan!!!
Hullua ylpeillä siitä ettei lapsi uhmaa!!!!!! Tottakai uhmaikäisellekin tapoja opetetaan siinä missä muunkin ikäiselle. Mutta ei kaupassa kiukkuavien lasten vanhemmat ole mitenkään huonommin lapsiaan kasvattaneita. Usein jopa päinvastoin! Jos vanhempi jaksaa ottaa aikuisena lapsen kiukun/uhman vastaan ja pysyä silti tiukkana antamatta kaupassakaan (muiden tuijottaessa) periksi, se on vain ihailtavaa vanhemmuutta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja hullua!:
Uhmaikä on tärkeä kehitysvaihe lapselle. Ei ole todellakaan mikään ylpeilyn aihe, "että lapsillani ei ole uhmaikää". Toisilla on ja toisilla ei, mutta sen läpikäyminen on kyllä kehitykselle VAIN hyväksi. Lisäksi uhman voimakkuus riippuu aivan lapsesta ja hänen tempperamentistaan, ei kasvatuksesta!
Vanhemmilla on tärkeä rooli uhmaikäisen kasvatuksessa. Lasta ei saa alistaa tyyliin, ettei hän enää uskalla kapinoida. Lapsen TÄYTYY saaqda näyttää tunteensa ja purkaa ne. Ja vanhemman täytyy osata ottaa ne vastaan!!!
Hullua ylpeillä siitä ettei lapsi uhmaa!!!!!! Tottakai uhmaikäisellekin tapoja opetetaan siinä missä muunkin ikäiselle. Mutta ei kaupassa kiukkuavien lasten vanhemmat ole mitenkään huonommin lapsiaan kasvattaneita. Usein jopa päinvastoin! Jos vanhempi jaksaa ottaa aikuisena lapsen kiukun/uhman vastaan ja pysyä silti tiukkana antamatta kaupassakaan (muiden tuijottaessa) periksi, se on vain ihailtavaa vanhemmuutta.
Entäs kun lapset ei edes yritä sitä karjumista. Aina on riittänyt että sanotaan, ei tänään, viikonloppuna sitten tai on otettu jo jätskit, muuta namia ei enää oteta tai muuta vastaavaa.
Mitenkään pelotellen tuo ei varmaan onnistuisi. On mulle selitetty yhtä sun toista, että 2v ei ymmärrä sitä jne. mutta hyvin on tuntunut ymmärtävän.
Turha sitä lasta on vähäjärkisenä pitää.
 
kahden äiti
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja MargeSimpson:
Alkuperäinen kirjoittaja ohhoh:
aika kauheeta jos lapsi ei USKALLA saada raivaria... kenelle se sitten uskaltaa uhmata ja näyttää kaikki tunteensa jos ei vanhemmilleen? :(
Entäs jos lapsi on oppinut, että raivoamalla ei saa tahtoa läpi? Jos ei kaahaa pitkin kauppaa ja riehu niin että tavarat lentelee, saattaa saadakin jotain..?
Juuri näin, tämä asia on opeteltu jokaisen kanssa jo 1-vuotiaana, jos juoksee, saa hepulin tai riehuu --> välittömästi pihalle kaupasta.
Ei tarvitse kovin monesti toistaa.

Saavat hepuleita kyllä kotona silloin tällöin. Mutta tietävät että kun ovesta astutaan ulos niin käyttäydytään hyvin. Toki annan juosta ja riehua joskus ulkonakin, esim. puistossa jos ei ole muita paikalla. Omissa huoneissaan saavat riehua kotona jos eivät riko mitään. Tai oikeastaan siinähän rikkovat, turha sitten itkeä että haluaa uuden tilalle :D

Siis annat lapsen juosta puistossa JOS MUITA EI OLE PAIKALLA???!!! Toivottavasti et oo tosissas, onneks mun lapsilla on pikkaren "rennonpi" äiti...
 
Alkuperäinen kirjoittaja hullua!:
Uhmaikä on tärkeä kehitysvaihe lapselle. Ei ole todellakaan mikään ylpeilyn aihe, "että lapsillani ei ole uhmaikää". Toisilla on ja toisilla ei, mutta sen läpikäyminen on kyllä kehitykselle VAIN hyväksi. Lisäksi uhman voimakkuus riippuu aivan lapsesta ja hänen tempperamentistaan, ei kasvatuksesta!
Vanhemmilla on tärkeä rooli uhmaikäisen kasvatuksessa. Lasta ei saa alistaa tyyliin, ettei hän enää uskalla kapinoida. Lapsen TÄYTYY saaqda näyttää tunteensa ja purkaa ne. Ja vanhemman täytyy osata ottaa ne vastaan!!!
Hullua ylpeillä siitä ettei lapsi uhmaa!!!!!! Tottakai uhmaikäisellekin tapoja opetetaan siinä missä muunkin ikäiselle. Mutta ei kaupassa kiukkuavien lasten vanhemmat ole mitenkään huonommin lapsiaan kasvattaneita. Usein jopa päinvastoin! Jos vanhempi jaksaa ottaa aikuisena lapsen kiukun/uhman vastaan ja pysyä silti tiukkana antamatta kaupassakaan (muiden tuijottaessa) periksi, se on vain ihailtavaa vanhemmuutta.
se uhmaiän kokeminen riippuu ihan vanhemmastakin. toiselle se on jo hirvee uhmis kun laps kerrasta ei tottele ja toiselle taas se ei ole vielä mitään.että miten se nyt sitten määritellään..
se, kiukutteleeko se lapsi kaupassa vai ei, ei kyllä kerro vanhemmuudesta mitään, puoleen jos toiseenkaan..
 
Alkuperäinen kirjoittaja MargeSimpson:
Alkuperäinen kirjoittaja hullua!:
Uhmaikä on tärkeä kehitysvaihe lapselle. Ei ole todellakaan mikään ylpeilyn aihe, "että lapsillani ei ole uhmaikää". Toisilla on ja toisilla ei, mutta sen läpikäyminen on kyllä kehitykselle VAIN hyväksi. Lisäksi uhman voimakkuus riippuu aivan lapsesta ja hänen tempperamentistaan, ei kasvatuksesta!
Vanhemmilla on tärkeä rooli uhmaikäisen kasvatuksessa. Lasta ei saa alistaa tyyliin, ettei hän enää uskalla kapinoida. Lapsen TÄYTYY saaqda näyttää tunteensa ja purkaa ne. Ja vanhemman täytyy osata ottaa ne vastaan!!!
Hullua ylpeillä siitä ettei lapsi uhmaa!!!!!! Tottakai uhmaikäisellekin tapoja opetetaan siinä missä muunkin ikäiselle. Mutta ei kaupassa kiukkuavien lasten vanhemmat ole mitenkään huonommin lapsiaan kasvattaneita. Usein jopa päinvastoin! Jos vanhempi jaksaa ottaa aikuisena lapsen kiukun/uhman vastaan ja pysyä silti tiukkana antamatta kaupassakaan (muiden tuijottaessa) periksi, se on vain ihailtavaa vanhemmuutta.
Entäs kun lapset ei edes yritä sitä karjumista. Aina on riittänyt että sanotaan, ei tänään, viikonloppuna sitten tai on otettu jo jätskit, muuta namia ei enää oteta tai muuta vastaavaa.
Mitenkään pelotellen tuo ei varmaan onnistuisi. On mulle selitetty yhtä sun toista, että 2v ei ymmärrä sitä jne. mutta hyvin on tuntunut ymmärtävän.
Turha sitä lasta on vähäjärkisenä pitää.

No silloin sun lapsilla ei ole ollut uhmaa. Tää on ihan sama kuin joku sanoisi, että hän on kasvattanut vauvansa niin hyvin, että synnäriltä asti on nukkunut yönsä hyvin omassa sängyssä. Ja sitten päivitellään, että miksi jotkut nukuttaa omiaan, ei hän vaan ikinä... Lapset on erilaisia
 
Jaa
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
"Siis että todellakaan ei 3v. uskaltaisi kaupassa mennä karkkia rohmimaan tai saada mitään raivaria ylipäätään."

Ei uskaltaisi??Kasvattaminen ja ties millä uhkailu ja pelottelu on kaksi eri asiaa
Aloitus selvä provo.

Mut sen verran sun kirjoitukseen viitaten, mun mies on ollut lapsena erittäin kiltti (on vieläkin :D ). Kysynyt saako tätä tai tuota tehdä, ei oo mitää raivareita ym. ollut. Ei siihen mitää uhkailua tai pelottelua tarvita. Jotkut lapset ovat kilttejä ja hyvä sekä tasapainoinen kasvatus tukee lapsen luonnetta.
 
hullua!!
Alkuperäinen kirjoittaja endie:
Alkuperäinen kirjoittaja hullua!:
Uhmaikä on tärkeä kehitysvaihe lapselle. Ei ole todellakaan mikään ylpeilyn aihe, "että lapsillani ei ole uhmaikää". Toisilla on ja toisilla ei, mutta sen läpikäyminen on kyllä kehitykselle VAIN hyväksi. Lisäksi uhman voimakkuus riippuu aivan lapsesta ja hänen tempperamentistaan, ei kasvatuksesta!
Vanhemmilla on tärkeä rooli uhmaikäisen kasvatuksessa. Lasta ei saa alistaa tyyliin, ettei hän enää uskalla kapinoida. Lapsen TÄYTYY saaqda näyttää tunteensa ja purkaa ne. Ja vanhemman täytyy osata ottaa ne vastaan!!!
Hullua ylpeillä siitä ettei lapsi uhmaa!!!!!! Tottakai uhmaikäisellekin tapoja opetetaan siinä missä muunkin ikäiselle. Mutta ei kaupassa kiukkuavien lasten vanhemmat ole mitenkään huonommin lapsiaan kasvattaneita. Usein jopa päinvastoin! Jos vanhempi jaksaa ottaa aikuisena lapsen kiukun/uhman vastaan ja pysyä silti tiukkana antamatta kaupassakaan (muiden tuijottaessa) periksi, se on vain ihailtavaa vanhemmuutta.
se uhmaiän kokeminen riippuu ihan vanhemmastakin. toiselle se on jo hirvee uhmis kun laps kerrasta ei tottele ja toiselle taas se ei ole vielä mitään.että miten se nyt sitten määritellään..
se, kiukutteleeko se lapsi kaupassa vai ei, ei kyllä kerro vanhemmuudesta mitään, puoleen jos toiseenkaan..
Olen aivan samaa mieltä, että uhmaiän kokeminen on vanhemmastakin kiinni. Kuten myös lapsestakin ja hänen tempperamentistaan, kuten sanoinkin. Kaupassa kiukuttelu ei kuulu todellakaan kaikkien uhmaikäisten tapoihin, ei omienikaan. Mutta ap.n aloituksesta sain sen käsityksen, että se olisi jotenkin hävettävää, vanhemmasta kiinni tms.
Ja jos lapsella ei ole ollenkaan uhmaikää, ei sillekään voi mitään. Mutta tärkeää se kuitenkin on, ei vähäteltävää/hävettävää.
 

Yhteistyössä