Pidän itseäni keskivertokasvattajaa parempana kyllä. Meillä on jo pienestä pitäen opeteltu normaalit käyttäytymissäännöt. Ei huudeta, ei loukata kenenkään koskemattomuutta väkivaltaisesti ja toisen leluja ei viedä kysymättä. Ruokapöydässä istutaan kunnes saa luvan poistua ja kaikkea maistetaan. Jos ruoasta ei pidä, sitä ei silti saa sanoa pahanmakuiseksi. Ruoasta aina kiitetään ja kädet pestään ennen ja jälkeen ruokailun erikseen käskemättä. Jos pöydässä on herkkuja, niitä ei saa ottaa kuin yhden kerrallaan ja lisää ei kerjätä, jollei aikuinen tarjoa. Vanhemmille (aikuisille) ei vängätä vastaan ja puhuttaessa katsotaan aina silmiin. Jos sattuu vahinko, sitä tulee pyytää anteeksi jne.
Ihan normaaleja käyttäytymissääntöjä ja kasvatusta. En ole tiukka, enkä omasta mielestäni edes vaativa. Nämä perusasiat olivat itsestäänselvyyksiä vielä muutama vuosikymmen sitten, mutta valitettavasti osalla vanhempia ne ovat jääneet unholaan. Itse 80-luvun alun lapsena vaadin samoja asioita, mitä minulta vaadittiin.