[QUOTE="Hymy ei maksa mitään";24847494]Ei tarvitse hymyillä. On se oikeasti kumma, kun vaikka kuinka hyvin yrittää mielipiteensä kirjoittaa, aina löytyy joku, joka ei tajua.
Ihmettelen tässä nimenomaan sitä, kun suuri osa ihmisistä on sitä mieltä, että se lapsi ei _tarvitse_ sitä hymyä. Ja sitä, kun ollaan niin vihamielisiä lapsia kohtaan.
Jos sinä kävelisit ajatuksissasi jossakin ja havahtuisit siihen, kun joku lapsi sanoo sulle "hei". Alkaako v'tuttamaan? Jos ei, olet mielestäni normaalin ihmisen kirjoissa, riippumatta siitä vastaatko, hymyiletkö vai käveletkö vain mitäänsanomattomana ohi.
Moni oli sitä mieltä, että mikäli olisi kassalla töissä, ei varmasti huomioisi lasta. Eli ihan tahallaan ohittaisi lapsen. Se taas kertoo kyseisestä henkilöstä, että ei ole kaikki muumit laaksossa.[/QUOTE]
Mits sä nyt itse siellä tolkutat ja väännät ihmemielipidettäsi rautalangasta? Jospa vaikka äiti pelmahtaa kassalle lapsiensa kanssa ja lapset eivät noteeraa kassantätiä vaan juttelevat keskenään ja äitikin vaan hajamielisesti moikkaa kassaa ja sanoo 'moi, yksi muovikassi' niin kassantädin kuuluu mun mielestä tasan hymyillä äidille ja olla ystävällinen eikä mitään sen kummempaa käytöstä tarvita. Jos se lapsi siihen tulee ja on jotenkin kiinnostunut kassan toiminnasta, niin sittenhän lapsellekin voi moikata.
Älä sä nyt turhia hirnu, kukaan ei ole väittänyt että 'lapsi ei tarvitse hymyä' niin kuin sä ylidramaattisesti väität. Ihan vaan vähän realismia siihen kassalla asiontiin pyydetään.
AP:n ongelmahan tosiaan oli, ettei kassa noteerannut hänen vauvaansa. Se on kyllä nyt jo hieman liikaa vaadittu että jokaista turvakaukalossa killittävää vauvaa pitäisi ihailla. Lapset, jotka itse ottavat kontaktia, ja ovat siis isompia, ovat tietysti eri asia.
Taidat itse haluta ihan väkisin ymmärtää koko ajan väärin, jotta saat oikein hirnua siitä kuinka kamalaa on kun kukaan ei hymyile ja moikkaa.
Mä olen hyvin sosiaalinen, hymyilevä ja kohtelias. Ja siten opetan lapsenikin. Silti en vaadi kaupan kassalta aina huomiointia meidän suuntaan. Vain silloin kun tilanne luonnollisesti sihen menee (esim. lapsi kurkkii kassan suuntaan tai moikkaa, jolloin kyllä ihan aina on lapseen kiinnitetty huomiota).