Mäkään en tiedä, olenko varsinaisesti opettanut. Mahdollisuuksia oppimiseen olen kyllä tarjonnut.
Olen hommannut potan ja jossain vaiheessa todennut että nyt vaipat veks kun en jaksa enää niitä vaihtaa, mene potalle. Oppivat.
Fillarit on lapsilla ollut aina, apupyörät lähti kun päätin ottaa ne pois & laitoin lapsen fillarin selkään ja työnsin vauhtiin, hihkaisin perään että polje. Siitä se samantien lähti x 2.
Lukemaan tai kirjoittamaan en ole opettanut. Oppii ne ilman sitäkin, kun kotona on kuitenkin kirjoja, kyniä ja paperia.
Toisella ei tuttipulloa ollutkaan, toisen vieroitin siten että nappasin vaan pullon pois.
Uimaopetus on ollut meillä sitä että mennään uimaan. Sitten nuo alkoivat uimaan kun niiltä otti kellukkeet pois.
Opetan kyllä jotain juttuja, esim. tänään opiskeltiin englantia kun lapset sitä toivoivat, mutta aika moni asia on sellainen jonka lapsi oppii ihan itsestään kun siihen on esimerkki ja mahdollisuus annettu, ei se mitään erityistä opettamista vaadi. Tuo kuusivuotiaani esim. kokkasi tänään meille kanapastaa melkein kokonaan itse, teki salaatin myös, enkä ole opettanut, vaan on oppinut seuraamalla ja tekemällä.
Mitä se opettaminen edes loppupeleissä on, ellei juurikin mahdollisuuksien antamista ja tilaisuuden tarjoamista?
