Olen romahtamaisillani

["Väsynyt"]

En tiedä mitä mun pitäisi tehdä. Tuntuu että romahdan ihan justiin.
En kohta enää kehtaa mennä kauppaankan, joka on ainut henkireikä elämässäni tällä hetkellä. Kukaan ei käy luonani, kukaan ei soita... en näe kuin perheeni ja kaupan henkilökuntaa silloin kun käyn kaksi kertaa viikossa kaupassa. Kampaajalla olen käynyt viimeksi toukokuussa, vaatteita en ole ostanut viime syksyn jälkeen muuta kuin alusvaatteita ja sukkahousuja. Miksi olisin ostanut kun en käy missään... missä minä niitä edes pitäisin. Vanhat vaatteet saavat luvan kelvata; yritän katsoa että ovat ehjät ja puhtaat.

Koko ajan tuntuu että purskahdan itkuun, kaupassakin pelkään että häpäisen itseni alkamalla itkeä... yritän vain joutua kaupasta pois mahdollisimman pian.
Kai tämä on masennusta tai jotain, mutta minä en jaksa enää välittää. Kaikki mitä teen tuntuu vaikealta, unohdan asioita, kaikki epäonnistuu mitä yritän tehdä. Haluan vain nukkua, nukkua nukkua... ja itkeä.
Rakastan perhettäni, mutta mitä iloa minusta on tämmöisenä heille. Ei yhtään mitään. Välillä yritän tsempata ja uskoa ja luottaa että aurinko paistaisi tähän risukasaan, mutta se on aina vain vaikeampaa.

Olen niin väsynyt.

 

["jojo"]

:hug:

 

["vieras"]

Mulla sama, mitä mä itelle mitään ostan, kun en koskaan ihmisten ilmoilla käy. Ja mä yks päivä itkin siellä kaupassa, hyllyn takana Sitä aurinkoa tännekin odotellessa...

 

["Nyt"]

haet apua itsellesi! Kuulostat masentuneelta, mutta siihen saa apua, kun vain haluat. Onko sulla mahdollista hakea apua neuvolan kautta? Tai sitten terveyskeskukseen.

 

[lääkäriin]

Kärsit ihan selvästi masennuksesta. Sopiva lääkitys kehiin niin oot kuin uusi ihminen. Nimittäin serotoniinin takaisinoton estäjät pitää mutkin normaalina. Muuten olen just kuten kuvailit, lisäksi vielä epätoivoisia masennusitkupotkuraivareita.

 

["vieras"]

[QUOTE="jojo";22483205]:hug:[/QUOTE]
Tää helvetin typerä halihymiöhän se auttaakin toisen pahaan oloon.

 

[M Y R K K Y]

Mene ihmeessä lääkäriin. Olet itsellesi sen velkaa että teet jotain. Voit saada elämänilosi takaisin, vaikkakin joutuisit vähäksi aikaa turvautumaan lääkkeisiin.

Jos et lääkkeitä halua, niin koita aluksi kalaöljykapseleita, karnosiinia ja b-vitamiinia sekä magnesiumia.
Sekä liikuntaa. Vähintään puolentunnin hikijumppa tms saa serotoniinit liikkeelle.
Ja kolmasti viikossa.
Tiiän että se on vaikeasti toteutettavissa, mutta jos vaan pystyt niin kannattaa kokeilla.

 

[toinenväsy]

Miten joku ihminen pystyy olemaan vaan kotona? Mä olen tällä hetkellä niin väsynyt, että haluaisin olla vaan kotona. Enkä jaksais nähä ketään muuta kun perheeni, mutta valitettavasti se ei rahallisesti ole mitenkän mahdollista =(

 

[ketjun aloittaja]

[QUOTE="vieras";22483265]Tää helvetin typerä halihymiöhän se auttaakin toisen pahaan oloon.[/QUOTE]

tiedätkö, kyllä se lohduttaa - ainakin minua, joka en muita halauksia juuri saa kuin virtuaalisia. En siis väheksy näitä hymiöitä - minulle ne merkkaa että edes joku välittää - edes virtuaalisesti. Kertonee aika paljon mun tilanteesta.
Kiitos siis "vieras" virtuaalihalauksesta.

 

[Ketjun aloittajja]

Miten joku ihminen pystyy olemaan vaan kotona? Mä olen tällä hetkellä niin väsynyt, että haluaisin olla vaan kotona. Enkä jaksais nähä ketään muuta kun perheeni, mutta valitettavasti se ei rahallisesti ole mitenkän mahdollista =(

Olen työtön - sekin kirous on päälleni langetettu. Jos olisikin töitä, tuskin olisin tässä jamassa

Rahallisesti tämä on täynnä tappelua päivästä toiseen - noin kuvaannollisesti. Yhden ihmisen palkalla kun eletään.

 

["vieras"]

Olen työtön - sekin kirous on päälleni langetettu. Jos olisikin töitä, tuskin olisin tässä jamassa

Rahallisesti tämä on täynnä tappelua päivästä toiseen - noin kuvaannollisesti. Yhden ihmisen palkalla kun eletään.

Meillä ei ole edes sitä toisen palkkaa...