vain tietyn arvoinen

["gina"]

Meillä on lapsi. Olen reumaatikko. En töissä. Mies tulee töistä myöhään kotiin ja alkaa valittaa. Hoidan lasta. Olen väsynyt ja en jaksa hoitaa asioita tiptop. Lapselle annan eniten mitä pystyn. Käyn kaupassa, leikin, teen ruuat ja kaiken sen mitä pystyn ja jaksan. Teen parhaani mihin kykenen. Silti tuntuu että se ei vain ole kenellekään tarpeeksi. Lapsi vaatii ja vaatii. Pölypallerot ryntäilevät nurkissa. Mies valittaa siitä ja tästä. Koira ja kissa haluavat huomiota. Välillä tuntuu että en ole ansainnut mitään hyvää vaikka yritän parhaani. En ansaitsisi ruokaani tai kotiani. Minun ei kuuluisi ansaita mitään hyvää. Miksi olen olemassa, kaikkien pettymyksen kohteena. Usein tunne vihaakin ja yritän puolustautua, sanoa että teen parhaani ja että hoidan kotia ja perhettäni niin hyvin kuin vain taidan. Mutta välillä en vaan jaksa puolustaa olemassaoloani ja antaudun sisuksiani polttavalle kysymykselle: miksi olen olemassa.

 

["vieras"]

riittämättömyyden tunne on tuttu tunne useimmille äideille jossain vaiheessa.

Minusta miehesi pitäisi muuttua sallivammaksi ja löysätä pipoa. jokainen tekee minkä jaksaa. ei sen pitäisi minkään hyvyyden mittari olla.

jos ei miehellesi kelpaa, laita tekemään se ite loput hommat.

 

["Vieras"]

Minusta sinulla on työ ja hieno työ vasta onkin; olet pienen ihmisen äiti. Tärkeä henkilö toisen ihmisen elämässä, hoivaat, huolehdit ja teet varmasti kaikkesi lapsesi puolesta.

Ja mitä miehesi valitukseen tulee, käske itse saalistaa pölypallerot imurin kanssa työpäivänsä päätteeksi. Eivät ne nimittäin valittamalla katoa.

 

["Nainen"]

[QUOTE="gina";28802079]Meillä on lapsi. Olen reumaatikko. En töissä. Mies tulee töistä myöhään kotiin ja alkaa valittaa. Hoidan lasta. Olen väsynyt ja en jaksa hoitaa asioita tiptop. Lapselle annan eniten mitä pystyn. Käyn kaupassa, leikin, teen ruuat ja kaiken sen mitä pystyn ja jaksan. Teen parhaani mihin kykenen. Silti tuntuu että se ei vain ole kenellekään tarpeeksi. Lapsi vaatii ja vaatii. Pölypallerot ryntäilevät nurkissa. Mies valittaa siitä ja tästä. Koira ja kissa haluavat huomiota. Välillä tuntuu että en ole ansainnut mitään hyvää vaikka yritän parhaani. En ansaitsisi ruokaani tai kotiani. Minun ei kuuluisi ansaita mitään hyvää. Miksi olen olemassa, kaikkien pettymyksen kohteena. Usein tunne vihaakin ja yritän puolustautua, sanoa että teen parhaani ja että hoidan kotia ja perhettäni niin hyvin kuin vain taidan. Mutta välillä en vaan jaksa puolustaa olemassaoloani ja antaudun sisuksiani polttavalle kysymykselle: miksi olen olemassa.[/QUOTE]

Voi ystävä kallis!Olet tärkeä juuri sinuna! Sinun ei pidä joutua ponnistelemaan liikaa!Sinähän teet tosi paljon asioita!!Miehesi pitäisi tukea sinua eikä moittia! Olet ansainnut kaikki mitä sinulla on! Minusta sinun pitäisi saada apua. Kuinka voisin ottaa sinuun yhteyttä, jotta voitaisiin jutella lisää?

 

[ap.]

kiitos kauniista sanoistanne. Yritän olla vahva mutta en vaan aina ja aina jaksa. Sitten kun suojakilvet laskeutuvat, heti masennus siellä jossain, syvälle iskostettuna, aktivoituu hyökkäykseen ja lyö tosi kipeästi miekalla rintaan. Itkin salaa vessassa. Yöllä näin unta että joku kuollut mies vainosi minua, yritti päästä kotiini. Ja kuin pieni kömpelö lapsi yritin lukita ovia säpppiin. Ihan totta muutoin tuokin, että mun mies voisi löysyttää pipoa, melkonen kontrollifriikki hän onkin.