V
"Väsynyt"
Vieras
En tiedä mitä mun pitäisi tehdä. Tuntuu että romahdan ihan justiin.
En kohta enää kehtaa mennä kauppaankan, joka on ainut henkireikä elämässäni tällä hetkellä. Kukaan ei käy luonani, kukaan ei soita... en näe kuin perheeni ja kaupan henkilökuntaa silloin kun käyn kaksi kertaa viikossa kaupassa. Kampaajalla olen käynyt viimeksi toukokuussa, vaatteita en ole ostanut viime syksyn jälkeen muuta kuin alusvaatteita ja sukkahousuja. Miksi olisin ostanut kun en käy missään... missä minä niitä edes pitäisin. Vanhat vaatteet saavat luvan kelvata; yritän katsoa että ovat ehjät ja puhtaat.
Koko ajan tuntuu että purskahdan itkuun, kaupassakin pelkään että häpäisen itseni alkamalla itkeä... yritän vain joutua kaupasta pois mahdollisimman pian.
Kai tämä on masennusta tai jotain, mutta minä en jaksa enää välittää. Kaikki mitä teen tuntuu vaikealta, unohdan asioita, kaikki epäonnistuu mitä yritän tehdä. Haluan vain nukkua, nukkua nukkua... ja itkeä.
Rakastan perhettäni, mutta mitä iloa minusta on tämmöisenä heille. Ei yhtään mitään. Välillä yritän tsempata ja uskoa ja luottaa että aurinko paistaisi tähän risukasaan, mutta se on aina vain vaikeampaa.
Olen niin väsynyt.
En kohta enää kehtaa mennä kauppaankan, joka on ainut henkireikä elämässäni tällä hetkellä. Kukaan ei käy luonani, kukaan ei soita... en näe kuin perheeni ja kaupan henkilökuntaa silloin kun käyn kaksi kertaa viikossa kaupassa. Kampaajalla olen käynyt viimeksi toukokuussa, vaatteita en ole ostanut viime syksyn jälkeen muuta kuin alusvaatteita ja sukkahousuja. Miksi olisin ostanut kun en käy missään... missä minä niitä edes pitäisin. Vanhat vaatteet saavat luvan kelvata; yritän katsoa että ovat ehjät ja puhtaat.
Koko ajan tuntuu että purskahdan itkuun, kaupassakin pelkään että häpäisen itseni alkamalla itkeä... yritän vain joutua kaupasta pois mahdollisimman pian.
Kai tämä on masennusta tai jotain, mutta minä en jaksa enää välittää. Kaikki mitä teen tuntuu vaikealta, unohdan asioita, kaikki epäonnistuu mitä yritän tehdä. Haluan vain nukkua, nukkua nukkua... ja itkeä.
Rakastan perhettäni, mutta mitä iloa minusta on tämmöisenä heille. Ei yhtään mitään. Välillä yritän tsempata ja uskoa ja luottaa että aurinko paistaisi tähän risukasaan, mutta se on aina vain vaikeampaa.
Olen niin väsynyt.