Olen niin kyllästynyt siihen että mies on KOKO AJAN väsynyt

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja tympääntynyt puoliso
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
eih...kohta ihan tosi pääsee itku. Juuri olin saanut tiskattua ja pyyhdittyä pöydät, niin nyt oli taas lavuaari täynnä astioita ja ruuantähteitä. Kuinka kauan sitä pitäisi jaksaa aikuisen miehen jälkiä siivota?? :`(

Kyllä minusta ainakin on epäreilu tilanne. Vai näinkö kaikki yövuoroa tekevät hoitajat/äidit esim. Tekevät? Yöksi töihin ja unia aamusta iltaan. Tunti hereillä ja töihin. Niinkö? Silloinhan hoitoalan ihmisten lapset ja kodit ovat kaikki vain isien hoidossa? Kyllä taas palsta osoitti armottomuutensa ja naiset julkeutensa. Hävettää näiden ap:n kivittäjien käytös!!!
 
Mä olen opetellut miehen työrytmin vaikka olen kotona tällä hetkellä.
Nousen siis joka toinen viikko aamuviideltä ja menen nukkumaan miehen kanssa samaan aikaan illalla.Ainoa että minä en ota tunnin tirsoja kuten mies tekee välillä,vartista tuntiin sillä välillä nukahtaa viiden kieppeissä iltapäivällä kun on tullut salilta töiden jälkeen ja syönyt.
Iltavuoroviikolla noisen aamulla herättään lapset kouluun klo 7,mies herää puol kymmenen kieppeillä ja tulee töistä puol yks yöllä jonka jälkeen valvotaan noin puol kahteen-kahteen.
Onhan se väsyttävää.
Mies tekee sen ajan kun on poissa fyysisesti suht raskasta työtä ja sen päälle salille reiluksi tunniksi.
Ei oo ihme että välillä se on tosi väsynyt.
Vuorotyö ON raskasta.
Sitten kun tulee kotiin ja vastassa on muija naama väärinpäin kun on ollu tylsä päivä niin ei ihme että pakenee mielummin petiin.
 
Eli siis paras ehdottomasti pysyä erossa yövuoroa tekevistä marisijoista, koska tuon perusteella, mitä edellä clivia kirjoitti, olisin ilman epäilystäkään mieluummin yksinhuoltaja kuin eläisin vain toisen työn ehdoilla ilman mahdollisuutta jakaa mitään normaalia elämää miehen kanssa. Ja sitten vielä pitäisi olla aurinkoisena peittelemässä miestä 12h unille vain saadakseni viettää yksin päivät ja yöt... Outoa! Todella outoa... Ehkä siinä sitten on jotain hohtoa, että on mies yöt töissä ja päivät nukkuu... Entä milloin lapset näkevät isäänsä tässä systeemissä vai onko silläkään väliä? Olen 111% ap:n ajatusten ja huolen takana enkä tajua pätkääkään ap:n syyllistämistä, vaan halveksin naisia, joiden mielessä naisen paikka on vain kotipiikana ja miehen paapojana. Meillä kyllä molemmat osallistuvat kotihommiin ja lastenhoitoon ja seksiäkin on säännöllisesti (siitäkään kai ap ei saisi olla moksiskaan?).
 
Alkuperäinen kirjoittaja Vieras:
Eli siis paras ehdottomasti pysyä erossa yövuoroa tekevistä marisijoista, koska tuon perusteella, mitä edellä clivia kirjoitti, olisin ilman epäilystäkään mieluummin yksinhuoltaja kuin eläisin vain toisen työn ehdoilla ilman mahdollisuutta jakaa mitään normaalia elämää miehen kanssa. Ja sitten vielä pitäisi olla aurinkoisena peittelemässä miestä 12h unille vain saadakseni viettää yksin päivät ja yöt... Outoa! Todella outoa... Ehkä siinä sitten on jotain hohtoa, että on mies yöt töissä ja päivät nukkuu... Entä milloin lapset näkevät isäänsä tässä systeemissä vai onko silläkään väliä? Olen 111% ap:n ajatusten ja huolen takana enkä tajua pätkääkään ap:n syyllistämistä, vaan halveksin naisia, joiden mielessä naisen paikka on vain kotipiikana ja miehen paapojana. Meillä kyllä molemmat osallistuvat kotihommiin ja lastenhoitoon ja seksiäkin on säännöllisesti (siitäkään kai ap ei saisi olla moksiskaan?).

Peesi, mutta yksi kohta tökkää silmään. Täällähän ehdoton ykkösongelma on naisten jatkuva halveksimistaipumus, joko halveksitaan sitä miestä, tai jos mies on pyhä, niin sitten senkin edestä halveksitaan toisia naisia, ja sitten on nämä jotka keskittyvät halveksimaan itteään.

Eli pois se halveksiminen ja viha, ja tilalle terve suuttumus siitä jos joku sortaa muita (niinkuin tässäkin keskustelussa on pontevasti yritetty ap:tä sortaa, :flower: hänelle!!!)

Ja sekin olisi mun mielestä suuttumisen arvoinen juttu, jos joku haaveilee pikalaihdutuksista ja kauneusleikkauksista tai muuten mollaa itseään. Mua ainakin suututtaa se, miten halvalla naiset myy itsensä ja toisensa. Samppoopullon hinnalla mennään - olethan sen arvoinen!!! Jumankekkulat, nyt muijat keskinäistä kunnioitusta kehiin, ja äkkiä!
 
Alkuperäinen kirjoittaja ahma:
Alkuperäinen kirjoittaja Vieras:
Eli siis paras ehdottomasti pysyä erossa yövuoroa tekevistä marisijoista, koska tuon perusteella, mitä edellä clivia kirjoitti, olisin ilman epäilystäkään mieluummin yksinhuoltaja kuin eläisin vain toisen työn ehdoilla ilman mahdollisuutta jakaa mitään normaalia elämää miehen kanssa. Ja sitten vielä pitäisi olla aurinkoisena peittelemässä miestä 12h unille vain saadakseni viettää yksin päivät ja yöt... Outoa! Todella outoa... Ehkä siinä sitten on jotain hohtoa, että on mies yöt töissä ja päivät nukkuu... Entä milloin lapset näkevät isäänsä tässä systeemissä vai onko silläkään väliä? Olen 111% ap:n ajatusten ja huolen takana enkä tajua pätkääkään ap:n syyllistämistä, vaan halveksin naisia, joiden mielessä naisen paikka on vain kotipiikana ja miehen paapojana. Meillä kyllä molemmat osallistuvat kotihommiin ja lastenhoitoon ja seksiäkin on säännöllisesti (siitäkään kai ap ei saisi olla moksiskaan?).

Peesi, mutta yksi kohta tökkää silmään. Täällähän ehdoton ykkösongelma on naisten jatkuva halveksimistaipumus, joko halveksitaan sitä miestä, tai jos mies on pyhä, niin sitten senkin edestä halveksitaan toisia naisia, ja sitten on nämä jotka keskittyvät halveksimaan itteään.

Eli pois se halveksiminen ja viha, ja tilalle terve suuttumus siitä jos joku sortaa muita (niinkuin tässäkin keskustelussa on pontevasti yritetty ap:tä sortaa, :flower: hänelle!!!)

Ja sekin olisi mun mielestä suuttumisen arvoinen juttu, jos joku haaveilee pikalaihdutuksista ja kauneusleikkauksista tai muuten mollaa itseään. Mua ainakin suututtaa se, miten halvalla naiset myy itsensä ja toisensa. Samppoopullon hinnalla mennään - olethan sen arvoinen!!! Jumankekkulat, nyt muijat keskinäistä kunnioitusta kehiin, ja äkkiä!

Kävisikö jos vaihtaisin "halveksin"-sanan "säälin"-sanaan? Ehkä se onkin parempi, koska on oikeasti surullista, että naiselle ei jää tuossa minkäänlaista elintilaa ja lapset eivät käytännössä tapaa isäänsä. ja yhä edelleen kysyn, miten toimivat yötyötä tekevät äidit? Nukkuvatko aamusta iltaan asti yövuoron jälkeen? Silloinhan hekään eivät kaiketi kykene kotitöihin tai tapaa juurikaan lapsiaan esim. Yövuoroviikolla? Näin ei ainakaan oma äitini ole toiminut. Muistelen hänen nousseen yleensä yövuoroviikolla koulusta tulomme jälkeen 15-16 viimeistään ja sen jälkeen ihan tavallista arkea vietettiin :). Ja isä, joka oli päivätyössä teki noin puolet kotihommista (lapset teimme tietysti osamme! )
 
No kun mietin, ni ei sääliminen musta ole paljon parempi kuin halveksiminen. Kun ne on silleen tavallaan pesäeroa luovia asenteita molemmat, vaikka toi säälin ylenkatseellisuus tietysti vaihtelee eri säälijöillä. Eli mun mielestä kuuluu vaan suuttua silloin kun näkee toisten toimivan epäoikeudenmukaisesti, ja sanoa siitä. Semmoinen tietty perusdemokraattisuus kunniaan. Niin sitten voidaan tarpeen mukaan keskusetlla siitä, että onko jonkun suuttumus aiheellista vai onko siinä kenties muualta tuotua painolastia mukana. Ja sitte voi paremmalla ajalla yrittää ymmärtää, että oliko toisen sinänsä epäoikeudenmukaisessa suuttumuksessa joku totuudensiemen seassa. Sääliä voi sitten yksityisesti, että mitä tuokin pöljimys mahtaa menettää kun ei ymmärrä että x y ja z.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
sinne se mies taas lähti.. eikä kelvannut päivällä tekemäni ruoka, vaan aikoi hakea grilliltä jotain työmatkalla :( on jotenkin turta ja mitätön olo...

Jotain outoa tuossa miehen käytöksessä on kyllä kautta linjan. :/
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
sinne se mies taas lähti.. eikä kelvannut päivällä tekemäni ruoka, vaan aikoi hakea grilliltä jotain työmatkalla :( on jotenkin turta ja mitätön olo...

Jotain outoa tuossa miehen käytöksessä on kyllä kautta linjan. :/


Niin..kyllä minullakin nyt hälytyskellot soi.. En sitten tiedä mitä voin vielä tehdä, kun kotona yrittää kuitenkin kaikkensa ja yrittää olla ymmärtäväinen, mutta johonkin se raja on pakko kuitenkin vetää. Olen joskus ollut tekemässä lähtöä ja suunnitellut jo tavaroiden pakkaamista, mutta jotenkin on saanut mies aina tänne jäämään. Omaisuuttahan minulla ei ole oikeastaan yhtään, eikä sitä ihan helposti kannata kahden pienen lapsen kanssa jäädä ihan tyhjän päälle.
 
Joo, mustakin näyttää visusti siltä, että vaikka sillä olis kilpirauhasarvot maassa, niin jotain muutakin on vialla. Olen kyllä kuullu, että nimenomaan toi hormonihäiriö muuttaa persoonallisuudenkin tunnistamattomaksi, joten laittaisin kyllä ukaasia, että mene testauttamaan se.

Mutta vaikka syy olis osittain fyysinen, niin kyllä mies tuntuisi myös alleviivaavan haluttomuuttaan olla perheensä kanssa tekemisissä. On ilmeisesti loukkaannusta kertynyt jostain - mutta jos ei myönnä ollenkaan että mikään on huonosti, niin paha siinä on toimia.

Onko ap sulla käsitystä mikä sitä voi kalvaa? Onko joskus ollut aika, jolloin olet ollu selvillä mitä hänen sielussaan liikkuu?
 
Ei todellakaan ole normaalia ap:n miehen käytös. Munkin mies tekee kolmivuorotyötä eikä todellakaan nuku koko päivää. Viimeistään klo 15 nousee ylös, jos herää jo aiemmin niin nukkuu illalla pienet unet. Eihän yötyössä käyvä nainenkaan tosiaankaan vois nukkua koko päivää. Mikä piru teitä vaivaa kun ap:ta tolleen kivitätte?! Onhan vuorotyö raskasta tiedän sen kun ole sitä itsekin tehnyt mutta silti tollanen käytös ei ole oikein. Ja jos ap vielä imettää niin eihän hänkään todellakaan öitänsä kokonaan nuku joten miksi miehellä pitää siihen olla oikeus aina? Kyllä se kotiäitiäkin väsyttää kun joutuu heräilemään. Mä en viitsi täällä enää mitään omia asioita kirjotella kun paskaa saa niskaan oli aihe mikä tahansa. Ap:lle voimia, tilanne kaipais tosiaan parannusta. Otahan aihe keskusteluun miehen kans ja sano ettei ole tyytyväinen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ahma:
Joo, mustakin näyttää visusti siltä, että vaikka sillä olis kilpirauhasarvot maassa, niin jotain muutakin on vialla. Olen kyllä kuullu, että nimenomaan toi hormonihäiriö muuttaa persoonallisuudenkin tunnistamattomaksi, joten laittaisin kyllä ukaasia, että mene testauttamaan se.

Mutta vaikka syy olis osittain fyysinen, niin kyllä mies tuntuisi myös alleviivaavan haluttomuuttaan olla perheensä kanssa tekemisissä. On ilmeisesti loukkaannusta kertynyt jostain - mutta jos ei myönnä ollenkaan että mikään on huonosti, niin paha siinä on toimia.

Onko ap sulla käsitystä mikä sitä voi kalvaa? Onko joskus ollut aika, jolloin olet ollu selvillä mitä hänen sielussaan liikkuu?


Se on semmonen tyypillinen suomalainen mies, eli ei kovin paljon omia tuntojaan jaa kenenkään kanssa..vähiten ehkä minun kanssani. Aina saa lypsämällä lypsää jos jotain haluaa hänestä irti saada ja sekin on tosi vähäistä mitä sanallisesta aarrearkustaan päästää. Ei siis ole muuta sanonut kuin että väsyttää ja lääkäriin ei mene.
 
Öö..Miksi ihmeessä äijä koko päivän nukkuu?? Ei kyllä tulis meillä kuuloonkaan, kummallakaan.

Johonkin yhteen-kahteen nukkuu mies normaalisti yvn jälkeen meillä, useimmiten tohon sit pienet unet ennen töihin lähtöä vielä. Välillä herätän puoliltapäivin jos on esim esikoisen kerhomenoja, välillä taas annan nukkua niin pitkään kuin nukuttaa eli johonkin kolmeen.

Ei todella tulis kuuloonkaan että toinen saisi yvn takia lojua kaikki päivät. Sellainen 7-8h unta pitää aikuiselle ihmiselle riittää, varsinkin kun se otetaan perheen kannalta "hektisimpään" kellonaikaan eli keskellä päivää.

En mä kyllä ennen lapsiakaan koko päivää yvn jälkeen nukkunut, miten ees pystyy..?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Olivia:
Ei todellakaan ole normaalia ap:n miehen käytös. Munkin mies tekee kolmivuorotyötä eikä todellakaan nuku koko päivää. Viimeistään klo 15 nousee ylös, jos herää jo aiemmin niin nukkuu illalla pienet unet. Eihän yötyössä käyvä nainenkaan tosiaankaan vois nukkua koko päivää. Mikä piru teitä vaivaa kun ap:ta tolleen kivitätte?! Onhan vuorotyö raskasta tiedän sen kun ole sitä itsekin tehnyt mutta silti tollanen käytös ei ole oikein. Ja jos ap vielä imettää niin eihän hänkään todellakaan öitänsä kokonaan nuku joten miksi miehellä pitää siihen olla oikeus aina? Kyllä se kotiäitiäkin väsyttää kun joutuu heräilemään. Mä en viitsi täällä enää mitään omia asioita kirjotella kun paskaa saa niskaan oli aihe mikä tahansa. Ap:lle voimia, tilanne kaipais tosiaan parannusta. Otahan aihe keskusteluun miehen kans ja sano ettei ole tyytyväinen.


yritin tuossa vähän kysellä ennenkuin lähti ja tokaisi vaan: että senkus lähdet sitten kun valitat vaan. Ottaa kaikki sanomiseni valittamisena jos yritän asioista keskustella..ei sekään ihan oikein ole.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Olivia:
Ei todellakaan ole normaalia ap:n miehen käytös. Munkin mies tekee kolmivuorotyötä eikä todellakaan nuku koko päivää. Viimeistään klo 15 nousee ylös, jos herää jo aiemmin niin nukkuu illalla pienet unet. Eihän yötyössä käyvä nainenkaan tosiaankaan vois nukkua koko päivää. Mikä piru teitä vaivaa kun ap:ta tolleen kivitätte?! Onhan vuorotyö raskasta tiedän sen kun ole sitä itsekin tehnyt mutta silti tollanen käytös ei ole oikein. Ja jos ap vielä imettää niin eihän hänkään todellakaan öitänsä kokonaan nuku joten miksi miehellä pitää siihen olla oikeus aina? Kyllä se kotiäitiäkin väsyttää kun joutuu heräilemään. Mä en viitsi täällä enää mitään omia asioita kirjotella kun paskaa saa niskaan oli aihe mikä tahansa. Ap:lle voimia, tilanne kaipais tosiaan parannusta. Otahan aihe keskusteluun miehen kans ja sano ettei ole tyytyväinen.


yritin tuossa vähän kysellä ennenkuin lähti ja tokaisi vaan: että senkus lähdet sitten kun valitat vaan. Ottaa kaikki sanomiseni valittamisena jos yritän asioista keskustella..ei sekään ihan oikein ole.

No kortit pöytään; LÄHDE! Jos ei ukkoa siinäkään kohtaa kiinnosta niin siinähän näet minkä arvoisia sille olette.. Jos taas tajuaa muuttua niin hyvä. Ei siinä oikein muukaan auta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Öö..Miksi ihmeessä äijä koko päivän nukkuu?? Ei kyllä tulis meillä kuuloonkaan, kummallakaan.

Johonkin yhteen-kahteen nukkuu mies normaalisti yvn jälkeen meillä, useimmiten tohon sit pienet unet ennen töihin lähtöä vielä. Välillä herätän puoliltapäivin jos on esim esikoisen kerhomenoja, välillä taas annan nukkua niin pitkään kuin nukuttaa eli johonkin kolmeen.

Ei todella tulis kuuloonkaan että toinen saisi yvn takia lojua kaikki päivät. Sellainen 7-8h unta pitää aikuiselle ihmiselle riittää, varsinkin kun se otetaan perheen kannalta "hektisimpään" kellonaikaan eli keskellä päivää.

En mä kyllä ennen lapsiakaan koko päivää yvn jälkeen nukkunut, miten ees pystyy..?


en minäkään oikein ymmärrä. Viime yönäkin vauva valvotti ja silti oli pakko nousta seitsemältä kun taapero heräsi. Mies meni sänkyyn kun me heräsimme.
 
vaikuttais vähän, että tilanne vaatisi oikeasti rauhallista keskustelua. saisitteko lapsia johonkin hoitoon edes hetkeksi, että voisitte rauhassa jutella ja miettiä tilannetta ? ilmeisesti kumpikaan ei kuitenkaan ole tyytyväinen, niin jokin ratkaisuhan tuohon on löydyttävä.
 
Hei
Olen kolmekymppinen lapseton sinkkunainen. Olen päätoiminen yliopisto-opiskelija ja samalla teen osa-aikatyötä. Olen aina jaksanut harrastaa päälle vaikka mitä ja siivota. Nyt tänä syksynä, olen aivan puhki. Olen tähän saakka jaksanut siivota itse, mutta elämäni ensimmäsitä kertaa nyt kun olen aikuinen, kävi äitini auttamassa siivoamassa. En ymmärrä, mikä on voimani vienyt. haluisin kovasti jaksaa tehdä kaikkea, mutta olen aivan loppu. Joten sinulle ap, yritä ymmärtää miestäsi... meillä kaikilla on omat jaksamisenrajat. Nyt on tärkeää, että annat miehesi toipua ja kerätä voimia
 
ekan sivun luin, eikä todellakaan ap tuollainen ole mikään normaali tilanne..

itsekin olen tehnyt paljon yövuoroa, ja joskus harvoin, kun ei malttanut mennä duunin jälkeen nukkumaan ja oli jo monta yötä takana, saattoi itsekin nukkua esim iltakuuteen, mutta normaalisti tuli noustua aina viimeistään klo 13 mennessä.

ja jos mies valittaa väsymystään, niin mielestäni on ihan kohtuullista "vaatia", että se aamuinen koneella käynti jää väliin. jos ei muutenkaan jaksa valvoa, ei ole silloin aamullakaan syytä. tuollaisella menolla vaan erkaantuu mahdollisimman paljon muun perheen rytmistä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja yksi sivullinen:
Hei
Olen kolmekymppinen lapseton sinkkunainen. Olen päätoiminen yliopisto-opiskelija ja samalla teen osa-aikatyötä. Olen aina jaksanut harrastaa päälle vaikka mitä ja siivota. Nyt tänä syksynä, olen aivan puhki. Olen tähän saakka jaksanut siivota itse, mutta elämäni ensimmäsitä kertaa nyt kun olen aikuinen, kävi äitini auttamassa siivoamassa. En ymmärrä, mikä on voimani vienyt. haluisin kovasti jaksaa tehdä kaikkea, mutta olen aivan loppu. Joten sinulle ap, yritä ymmärtää miestäsi... meillä kaikilla on omat jaksamisenrajat. Nyt on tärkeää, että annat miehesi toipua ja kerätä voimia


ehkä olen sitten itsekäs, mutta on minullakin jossain jaksamisenraja. Kyllä tämä kotiäitinä olokin käy ihan työstä välillä...
 
mies on masentunut. lääkärille pakota ja jos ei lähde niin lähde sä sit lasten kaa poies omaan elämään. eihän tollasta kenenkään tarvi sietää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja yksi sivullinen:
Hei
Olen kolmekymppinen lapseton sinkkunainen. Olen päätoiminen yliopisto-opiskelija ja samalla teen osa-aikatyötä. Olen aina jaksanut harrastaa päälle vaikka mitä ja siivota. Nyt tänä syksynä, olen aivan puhki. Olen tähän saakka jaksanut siivota itse, mutta elämäni ensimmäsitä kertaa nyt kun olen aikuinen, kävi äitini auttamassa siivoamassa. En ymmärrä, mikä on voimani vienyt. haluisin kovasti jaksaa tehdä kaikkea, mutta olen aivan loppu. Joten sinulle ap, yritä ymmärtää miestäsi... meillä kaikilla on omat jaksamisenrajat. Nyt on tärkeää, että annat miehesi toipua ja kerätä voimia


ehkä olen sitten itsekäs, mutta on minullakin jossain jaksamisenraja. Kyllä tämä kotiäitinä olokin käy ihan työstä välillä...
En ole toki sanonut sinua itsekkääksi. Halusin vaan sanoa, että meillä ihmisillä voi mennä jaksaminen niin erilaisissa rajoissa. Minäkin vaikka ei ole edes perhettä, voin olla tällaisessa kunnossa. Olisiko teillä mahdollista saada sukulaisten apua joksikin aikaa , jotta sinä ja miehesi säästäisitte voimia?

























 
meillä ei mies oo kolmivuorotyössä, tekee yhtä vuoroa joka sitten normaalipäivänä kestääkin sen 12h. Talveksi onneksi helpottaa vähän. On kyllä kovin uupunut aina, ei jaksa mitään ja yksinhän minä näin ollen kotona kaiken hoidan. Pahinta on juurikin se ettei yhteistä aikaa ole, ja jos oliskin, ei mies uupumukseltaan jaksa innostua mistään.

Olen vain yrittänyt parhaani mukaan ymmärtää ja pyytänyt miestä pitämään välillä lomaa, vaikka sairaslomaa, mitä tahansa että hoitaisin itsensä kuntoon. Pyynnöt on tähän asti olleet turhia, ja tuo 25v näyttääkin jo ennemminkin 35v:lta. Kovin tylsäksikin on mies muuttunut.

Työuupumus pitäisi aina ottaa vakavasti, valitettavasti just miehet ei tahdo sitä tunnistaa ja vaikka tunnistaakin, sen tunnustaminen on taas asia erikseen. Ja vaikea asia onkin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Öö..Miksi ihmeessä äijä koko päivän nukkuu?? Ei kyllä tulis meillä kuuloonkaan, kummallakaan.

Johonkin yhteen-kahteen nukkuu mies normaalisti yvn jälkeen meillä, useimmiten tohon sit pienet unet ennen töihin lähtöä vielä. Välillä herätän puoliltapäivin jos on esim esikoisen kerhomenoja, välillä taas annan nukkua niin pitkään kuin nukuttaa eli johonkin kolmeen.

Ei todella tulis kuuloonkaan että toinen saisi yvn takia lojua kaikki päivät. Sellainen 7-8h unta pitää aikuiselle ihmiselle riittää, varsinkin kun se otetaan perheen kannalta "hektisimpään" kellonaikaan eli keskellä päivää.

En mä kyllä ennen lapsiakaan koko päivää yvn jälkeen nukkunut, miten ees pystyy..?


en minäkään oikein ymmärrä. Viime yönäkin vauva valvotti ja silti oli pakko nousta seitsemältä kun taapero heräsi. Mies meni sänkyyn kun me heräsimme.

Sanopa jämäkästi vaihtoehdot;

jos mies todella on vain väsynyt koko ajan niin sellaiseen väsymykseen on joku muu syy kuin yv. Eli koneella käynti pois, lääkäriin ja perusjutut eli kilpparit, sokerit ja hb:t verikokeesta. Lääkäri voinee ammattinsa puolesta myös tuota nukkumisen tarvetta ja muuta kommentoida.

Jos nuo ei auta niin masennus on yksi tekijä, siihen taas on eri lääkärit. Sinne myös miehelle ehto että mentävä on, eihän tollaista jaksa kukaan. Ei tollainen ole perhe-elämää.

Ja viimeisenä, jos miestä ei yksinkertaisesti keskustelunkaan jälkeen voisi vähempää kiinnostaa, niin pistä pihalle. Jos siis ei kiinnosta joko teidän perhe ja lojuu siksi tai jos ei ole kiinnostunut selvittämään syytä väsymykselle.

Noin mä ainakin tekisin.
 

Yhteistyössä