Olen lapsellinen äiti...

[näin]

Tytöllä on kaveri joka leikkisi tyttäreni kanssa aina vain silloin kun hänellä ei itsellään ole muita kavereita. Sitten kun hänellä on kaveri niin mun tyttöni seura ei kelpaakaan. Monesti on lapsi tullut itku silmässä kotiin kun kaverit ei leiki hänen kanssaan. Pihassa on pari samanikäistä tyttöä ja niillä kahdella on vähän aina kierot leikit, leikitään kahdestaan ihan uhalla että kolmannelle tulee paha mieli. Ja aina tämä kolmas on minun lapsi. Ensi kerralla kun tämä kaveri tulee pyytämään tyttöäni kaveriks (ehkä kerran viikossa kysyy häntä), en anna tytölleni lupaa leikkiä hänen kanssaan. Olen varmaan inhottava, mutta niin on lapsen kaverikin. Hölmöä, että alennun lapsen tasolle, mutta harmittaa oman lapseni puolesta, niin monet itkut on itkeny...

 

[taataa]

No niin määki oisin tehny :hug:

 

[tytönjapojanmamma]

Tytöillä varsinkin tuntuu olevan tommosta käytöstä, ihan omia kouluaikojani muistelen, aina oli joku ulkona kaveriporukasta. Inhottavaa tytöllesi, mutta juttele hälle asiasta, ettei jää vaivaamaan.

 

[Neiti Narina]

Toimisin varmaan samoin :hug:

 

[tossuliini]

Mäkin tekisin samoin, nuoremmalla on ollut joskus kans noita samoja ongelmia että on jäänyt ulkopuolelle. Tytöt osaa olla kyllä keljuja, se tiedetään, itselläkin on niistä asioista kokemusta.

 

[tyttöjä ja poikia]

pojat osaa tehdä porukalla juttuja, tytöt supisee aina kahden kesken.. :/

 

[Valaja]

Tuo on tytöillä aika tavallista, mutta ei sitä hyväksyä tarvi. Pojat on laumana, tytöt kaksin.

 

[Mariyah]

mä tekisin samalla tavalla

 

[niinpä]

Tuo on tytöillä aika tavallista, mutta ei sitä hyväksyä tarvi. Pojat on laumana, tytöt kaksin.

Tää on muuten vielä aikuisenakin huomattu.. Isät käy keskenään porukalla harrastuksissa, mutta äidit pareittain.