Oikein kuvaava otsikko, jos ap tarkoitti sillä itseään. Huonosti käyttäytyvä aikuinen opettaa vieraalle lapselle vieraanvaraisuutta. Surullisinta tässä on se, että aikuinen ei huomaa vikaa itsessään, pysyy kai kiinni omissa periaatteissaan, moittii pientä lasta huonosta käyttäytymisestä, käyttäytyen itse sitäkin huonommin, vaikka ei saisi, koska hänhän on se aikuinen, jonka kuuluu olla esimerkkinä lapsille. Kylmä aikuinen jäähdyttää lapsenkin sydämen. Lumikuningatar istuttamassa jääsirpaletta vieraan ja oman lapsen sydämen paikalle. Pieni lapsi vielä osaa ajatella sielullaan, hän ihmettelee ehkä liiankin suorasanaisesti ja kovaäänisesti aikuisen emännän käytöstä, joka ei tarjoa vieraalle juotavaa siitäkin huolimatta, kun hän sanoo olevansa janoinen, lapsi ei vielä osaa ajatella, että siitä ei puhuta, ei saa sanoa, että tahtoo ruokaa, juomaa, vessaan.. Lapsi vielä sanoo mitä tuntee, mutta sinunlaisesi ihmiset tekevät hänestä samanlaisen kuin niin monet aikuiset nykypäivänä, tympeän, kylmän, koteloituneen...
Onneksi on meitä muitakin, jotka yritämme opettaa lapsille rakkautta muita ihmisiä kohtaan, olivat he sitten lapsia tai aikuisia, omia tai vieraita. Tässä rinnakkaismaailmassa vieras ei pysy vieraana enää sen jälkeen, kun tulee lähelle, vaan siitä hetkestä lähtien hänestä tulee lähimmäinen - osa perhettä, osa just tämänhetkistä "me" - yksikköä. Se taas tarkoittaa, ettei hänen tarvitse janoisena tai nälkäisenä kärsiä luonani, eihän tarvitse omienkaan lasteni. Se taas puolestaan tarkoittaa, että jos hän tulisi meille ruoka-aikaan, hän pääsisi ruokapöytään, kahviaikaan kahvipöytään jne muun perheen kanssa. Jos lapseni pyytää juotavaa muulloin kuin ruoka-aikaan - hän saa sitä mitä tahtoo - saanhan ottaa minäkin juotavaa, jos mulla on jano, se on joka ihmisen oikeus, niin lapsenkin, "jopa" vieraan. No joo, mulle on pienenä opetettu eri tapoja, äitini keksi aina jotain tarjottavaa jopa yllätysvieraille, vaikka jääkaappi loisti useimmiten tyhjyyttään neuvostoliiton hajotessa - lettutaikinaankaan ei tarvita kuin kananmuna, vähän jauhoja ja maitoa, maitojauhekin käy yhtä hyvin, marjoja sai metsästä, joten hilloakin löytyi, muutama kerrostalokaksion kylpyhuoneessa asustellut kana piti huolen siitä, että tuoreita kananmuniakin oli saatavilla joka päivä ja teetä juotiin entistäkin enemmän, kun ruokaa ei juuri ollut.. Teekupin ääressä on mukavaa vaihtaa kuulumisia ja muutenkin niin lämmin ja kotoisa tunnelma, tulee hyvä ja lämmin olo ja kodin ulkopuoliset huoletkin hetkeksi unohtuu (jotka siihen aikaan venäjällä olivat paljon suuremmat kuin monikaan teistä osaa kuvitella - esim kun palkat maksettiin useamman vuoden ajan kattiloina tai lattiaharjoina tai mitä nyt sattuu sinun työpaikkanasi oleva tehdas tuottaa, ja omaksi huoleksesi jää, miten saat ne muutettua ruoaksi, kun kauppojen hyllytkin ovat tyhjillään ja jos jotain tuotetta pääseekin kauppaan asti, niin kilometrin jono kertoo kaikille ohikulkijoillekin, että kauppaan on tullut leipää tai kalasäilykettä tai mitä milloinkin - useimmiten jonotettiin sitä ainutta kauppaan tullutta tuotetta ja hetken päästä kauppa oli taas tyhjä...) - mutta silloinkin muistettiin vieraanvaraisuus, jos tuli kylään, niin ei tarvinnut nälkäisenä kotiin lähteä ja se loi turvallisuuden tunnetta silloin kun maailma näytti niin epävakaalta ja vaaralliselta, että ihmiset olivat vähällä seota. Idän vieraanvaraisuus tunnetaan maailmallakin ja olen iloinen ja ylpeä siitä, että saan opettaa omille ja vieraillekin lapsille sitä, miten olla Ihminen, vaikka susilaumankin ympäröimänä - niin että sudetkin saa oman osansa lämpöä ja rakkautta - niinhän petoeläimiäkin kesytettiin tuloksena rakastavat ja uskolliset lemmikkieläimet
.. Aikana ennen hotelleja ja ravintoloita Suomessakin hyviin tapoihin kuului tarjota leposijan ja ruoan väsyneelle ohikulkijallekin, jos hän oli sen tarpeessa, mutta eihän se enää aina toimi, kun suurin osa ihmisistä ei enää ymmärrä lähimmäisenrakkauden arvoa.
Mutku mutku...
On meilläkin monta kertaa varattuna jotain herkkuja lasketut määrät ja ei siitä mitään tule jos kaverit saa jääkaapille mennä ottaakseen mitä mieli tekee.
*janojuomaksi*
