Odottaville äideille tiedoksi
- Viestiketjun aloittaja TERVEYS
- Ensimmäinen viesti
Nyt odottaville äideille suositellaan jo 160 mikroa äidin ja lapsen D-vitamiinin saannin turvaamiseksi - myös yhteys raskaudenjälkeiseen masennukseen on nyt tapetilla:
Imettäville äideille on tuoreessa tutkimuksessa päädytty suosittamaan 6 400 IU:n päiväannosta, jolla sekä äidin että vauvan 25(OH)D-vitamiinitasot saatiin riittäviksi (Wagner 2006). Imettävä äiti on riskiryhmässä sekä luuston haurastumisen että monien muiden D-vitamiinin puutteesta johtuvan sairauden suhteen. Lisäksi on myös syytä epäillä, että raskauden jälkeisellä mielialan laskulla ja D-vitamiinin puutteella on kausaalinen yhteys, vaikka tästä suora näyttö vielä puuttuukin.
High-dose vitamin D3 supplementation in a cohort of breastfeeding mothers and their infants: a 6-month follow-up pilot study.
Wagner CL, Hulsey TC, Fanning D, Ebeling M, Hollis BW.
Breastfeed Med. 2006 Summer;1(2):59-70.
PMID: 17661565
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/sites/entre ... h=17661565
Pubmedissa NYT 433 tekstiä D-vitamiinista ja kasvu edelleen kiihtyy:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/sites/entre ... tamin+D%22
Imettäville äideille on tuoreessa tutkimuksessa päädytty suosittamaan 6 400 IU:n päiväannosta, jolla sekä äidin että vauvan 25(OH)D-vitamiinitasot saatiin riittäviksi (Wagner 2006). Imettävä äiti on riskiryhmässä sekä luuston haurastumisen että monien muiden D-vitamiinin puutteesta johtuvan sairauden suhteen. Lisäksi on myös syytä epäillä, että raskauden jälkeisellä mielialan laskulla ja D-vitamiinin puutteella on kausaalinen yhteys, vaikka tästä suora näyttö vielä puuttuukin.
High-dose vitamin D3 supplementation in a cohort of breastfeeding mothers and their infants: a 6-month follow-up pilot study.
Wagner CL, Hulsey TC, Fanning D, Ebeling M, Hollis BW.
Breastfeed Med. 2006 Summer;1(2):59-70.
PMID: 17661565
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/sites/entre ... h=17661565
Pubmedissa NYT 433 tekstiä D-vitamiinista ja kasvu edelleen kiihtyy:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/sites/entre ... tamin+D%22
Tässä vielä lähde siihen tutkimukseen, jossa todettiin 6400 IU:ta eli 160 mikroa olevan hyvä annos odottavalle äidille raskausaikana molempien D-vitamiinitasojen säilyttämiseen:
High-dose vitamin D3 supplementation in a cohort of breastfeeding mothers and their infants: a 6-month follow-up pilot study.
CONCLUSION: With limited sun exposure, an intake of 400 IU/day (10 mikroa) vitamin D(3) did not sustain circulating maternal 25(OH)D levels, and thus, supplied only extremely limited amounts of vitamin D to the nursing infant via breast milk. Infant levels achieved exclusively through maternal supplementation were equivalent to levels in infants who received oral vitamin D supplementation. Thus, a maternal intake of 6400 IU/day vitamin D elevated circulating 25(OH)D in both mother and nursing infant.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/sites/entre ... h=17661565
High-dose vitamin D3 supplementation in a cohort of breastfeeding mothers and their infants: a 6-month follow-up pilot study.
CONCLUSION: With limited sun exposure, an intake of 400 IU/day (10 mikroa) vitamin D(3) did not sustain circulating maternal 25(OH)D levels, and thus, supplied only extremely limited amounts of vitamin D to the nursing infant via breast milk. Infant levels achieved exclusively through maternal supplementation were equivalent to levels in infants who received oral vitamin D supplementation. Thus, a maternal intake of 6400 IU/day vitamin D elevated circulating 25(OH)D in both mother and nursing infant.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/sites/entre ... h=17661565
Tunge sä kuule se vitamiinis sinne minne aurinko ei paista.
Toivottavasti sulla on sen verran älliä päässä, että et mene oikias elämäs sun "viisauksia" laukomaan sellaaselle joka käy syöpähoitoja läpi.
Toivottavasti sulla on sen verran älliä päässä, että et mene oikias elämäs sun "viisauksia" laukomaan sellaaselle joka käy syöpähoitoja läpi.
koska tulee sitten että d-vitamiinilla voit välttää auto-onnettomuudet..tai lentokoneturmat tai muut vastaavat?
Vielä 1960-luvun alussa Suomen neuvoloissa suositeltiin lapsille D-vitamiinia 10-kertainen määrä nykyiseen nähden, mutta vuonna 1964 suositus puolitettiin. Sen jälkeen ohjearvoja madallettiin vielä lisää vuosina 1975 ja 1992.
-Kaiken lisäksi Kansanterveyslaitos on pelotellut odottavia äitejä A- ja D-vitamiinin yliannostuksilla, jolloin kaikki äidit eivät uskaltaneet enää antaa lapsilleen D-vitamiinia lainkaan, harmittelee Tolonen, jonka mukaan terveysviranomaisilla ei ole ollut rohkeutta myöntää ja korjata virhettään.
Antioksidanttihoitoihin erikoistuneet lääkärit suosittelevat aikuisille kolme- tai jopa seitsenkertaisia määriä, eli 20-50 mikrogrammaa päivässä.
Lasten tulisi lääkäri Erkki Antilan mukaan saada vielä enemmän, eli kymmenkertainen määrä, siis 75 mikrogrammaa pimeään vuodenaikaan; kesällä riittää vähempi.
Nykytiedon mukaan turvallisuusraja on vähintään 50-kertainen nykyiseen saantisuositukseen nähden, eli myrkytysriskiä ei vähällä tule, vaikka D-vitamiini on rasvaliukoinen.
TV1:n aamutohtorin, fysiatri Jukka-Pekka Kourin mielestä D-vitamiinilisän nauttiminen on halvin tapa huolehtia terveydestä, ja hän ennakoi saantisuosituksia nostettavan piakkoin.
Kouri suosittelee ottamaan D-vitamiinin erillisenä valmisteena, jolloin se vaikuttaa parhaiten. 1
-Kaiken lisäksi Kansanterveyslaitos on pelotellut odottavia äitejä A- ja D-vitamiinin yliannostuksilla, jolloin kaikki äidit eivät uskaltaneet enää antaa lapsilleen D-vitamiinia lainkaan, harmittelee Tolonen, jonka mukaan terveysviranomaisilla ei ole ollut rohkeutta myöntää ja korjata virhettään.
Antioksidanttihoitoihin erikoistuneet lääkärit suosittelevat aikuisille kolme- tai jopa seitsenkertaisia määriä, eli 20-50 mikrogrammaa päivässä.
Lasten tulisi lääkäri Erkki Antilan mukaan saada vielä enemmän, eli kymmenkertainen määrä, siis 75 mikrogrammaa pimeään vuodenaikaan; kesällä riittää vähempi.
Nykytiedon mukaan turvallisuusraja on vähintään 50-kertainen nykyiseen saantisuositukseen nähden, eli myrkytysriskiä ei vähällä tule, vaikka D-vitamiini on rasvaliukoinen.
TV1:n aamutohtorin, fysiatri Jukka-Pekka Kourin mielestä D-vitamiinilisän nauttiminen on halvin tapa huolehtia terveydestä, ja hän ennakoi saantisuosituksia nostettavan piakkoin.
Kouri suosittelee ottamaan D-vitamiinin erillisenä valmisteena, jolloin se vaikuttaa parhaiten. 1
- D-vitamiini: säännöllinen, yli 50 mikrogrammaa/pvä -annostus aiheuttaa kalsiumin kertymistä pehmytkudoksiin. D-vitamiinimyrkytyksessä munuaisten toiminta heikentyy, vaarana jopa kuolema."
no noita löytyy..vähän samoja reittejä ku sä löydät omas..
mä en kyseenalaista sun juttujas niin annahan säkin mun löydöksien olla
mutta siinäpä sulle d-vitamiinia purtavaksi
mä en kyseenalaista sun juttujas niin annahan säkin mun löydöksien olla
mutta siinäpä sulle d-vitamiinia purtavaksi
Alkuperäinen kirjoittaja TERVEYS:
Mä saan avun lääketieteeltä enkä joltakin keskustelupalstan hörhöltä joka ei tajua kuinka loukkaava on omien mussutuksiensa kanssa.
?
**
Vieras
sillä nyt tuli vähän onkelma ku sen lukemat jutut nollataan muualla..tuosta aiheesta löytyy paljon TERVEYDEN vastakkaisia mielipiteitä..kaikki hänen vahvimmat mielipiteet voidaan kumota koska vitamiinien "lääkekäyttöön" tarvitsis niin reiluja määriä että se olisi pidemmän päälle hengenvaarallista.koska näitä Terveyden julistamia asioita ei KUURILUONTOISESTI hoideta.
Alkuperäinen kirjoittaja **:
Koitappa kattella mun profiilista viestejä yhteen toiseen ketjuun missä olen kirjootellut. Kun kuulemma D-vitamiinilla voidaan ehkäästä syöpää. Mähän olenkin itte valinnut sen, että sairastun syöpään ja tällä seudulla varmaan moni muukin on valinnut sen itte.
?
**
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Scarlett O Harava:
no eikö sen pitäs olla ilonen asia että voi olla tuollanen(kin) tapa ehkästä syöpää? Ikävää, että sulla on, mutta eihän se tarkota sitä ettei sitä muut sais koittaa ehkästä.
* D-vitamiinisuositusten lyhyt historia
D-vitamiinin puutteen aliarviointi lienee yksi lääketieteen suurimpia erehdyksiä tähän mennessä. Ennen vuotta 1963 annettiin länsimaissa lapsille kohtuullisen riittävä D-vitamiinilisä, 4 000-5 000 IU:ta, usein lusikallisena kalaöljyä. Tuona vuonna julkaistiin eräs ensimmäisiä "käypä hoito" -suosituksia, jossa pelättiin, että ruoka-aineisiin tultaisiin lisäämään runsaasti D-vitamiinia. Koska kyseessä on rasvaliukoinen vitamiini seurauksena saattaisi tällöin olla yliannostus. Tuo kohtalokkaaseen virhearvioon päätynyt suositus löytyy kirjallisuusviitteistä (Pediatrics 1963). Tämä suositus johti meilläkin neuvoloiden D-vitamiinisuositusten pienentämmiseen. Vuosien kuluessa D-vitamiinifobia johti meillä suositeltavan annoksen laskemiseen 200 IU:n tasolle. Sen seurauksena noina vuosina alkoi esiintyä uudelleen jopa riisitautiakin, jonka esto onnistuu jo hyvin vähäisellä D-vitamiinin saannilla. Alle vuoden ikäiset lapset olivat kuitenkin hivenen paremmassa asemassa, sillä D-vitamiinisuositus Suomessa alle vuoden ikäisille oli vuoteen 1964 asti 4 000-5 000 IU:ta. 1964 suositus laskettiin 2 000 IU:hun päivässä ja 1975 suositus laskettiin 1 000 IU:hun ja lopulta 1992 päädyttiin nykyiselle tasolle.
Kun samanaikaisesti kehotettiin välttämään "liikaa" aurinkoa ja pudotettiin D-vitamiinisuositus tasolle, joka juuri ja juuri riittää ehkäisemään riisitautia, mutta ei riitä diabeteksen ja hormonista riippuvien syöpien ehkäisyyn, ongelmat vain kasvoivat. On viitteitä siitä, että D-vitamiinin saanti nimenomaan kasvuiässä olisi kaikkein tärkeintä sekä syöpien että aineenvaihduntasairauksin ehkäisyn kannalta. Näin jälkikäteen arvioituna ennen vuotta 1964 syntyneet ovat siis paremmassa asemassa ja 1992 vuoden jälkeen syntyneet suurimmassa riskissä monia tauteja ajatellen.
Ennen myös tuberkuloosia ja monia muitakin sairauksia hoidettiin auringolla. Sittemmin Suomessakin lastensairaaloista on purettu nuo auringonottoparvekkeet ja näin jälkikäteen arvioituna luovuttiin tehokkaasta hoitomuodosta.
Vasta viime vuosina on D-vitamiinitasoja opittu mittaamaan, mutta koska mittaus on kallis, se ei ole yleistynyt. Ohjeistokin on jäänyt uusimatta nykytietämyksen mukaiseksi. Suomen tehokas perusterveydenhuolto on vuosia vahtinut ja varoitellut D-vitamiinin liikasaannista ilmeisen tehokkaasti. Nyt hiljan osteoporoosin hoitosuosituksessa D-vitamiinitaso on onnistuttu nostamaan jopa tasolle 800 IU:ta, jolla on jo joitain vaikutuksia ei pelkästään luuston terveyteen vaan myös rintasyövän ehkäisyyn. Lääketieteen historia tulee aikanaan selvittämään, kuinka suuri osuus Suomen muuta maailmaa suuremmasta diabeteksen esiintymisestä ja kuinka suuri osuus lisääntyneestä rintasyövän esiintymisestä johtuikin D-vitamiinin puutteesta jne. Todennäköisesti mitään muuta selittäjää ei tarvita.
D-vitamiinin aliarvionti esimerkkinä epidemiologisen tiedon hyödyntämisen vaikeudesta
Laajempi ongelma on epidemiologisen tiedon ja käytännön suositusten ja toimenpiteiden ristiriita. Meta-analyyseissä selvitetään hyvinkin tarkkaan uusien lääkkeiden vaikutuksia eri sairauksiin. Nämä johtavat käytännön tasolla toimiin, vaikka edut ovat vain jonkin prosentin luokkaa aiempiin hoitoihin nähden. Epidemiologinen tietämys näyttää vaativan vähintään kertaluokkaa merkittävämmän vaikutuksen ennen kuin se johtaa käytännön sovellutuksiin terveydenhuoltojärjestelmässämme. Epidemiologista tietoa ei kyetä hyödyntämään, kun meta-analyyseissä painotetaan pelkkiä satunnaistettuja seurantatutkimuksia. D-vitamiinin vaikutuksista on tietoa monikymmenkertaisesti uusiin lääkeaineisiin verrattuna, mutta edelleenkään tarvittavia toimia ei ole tehty. Toisaalta D-vitamiini on hyvin halpaa, eikä sillä kukaan pääse rikastumaan, mikä myös vähentää viranomaisiin kohdistuvaa painetta. Myös tutkimuskohteena jokin perusasia kuten D-vitamiini on liian arkinen, jotta se kiinnostaisi tarpeeksi tutkijoita tai tutkimusten rahoittajia. Geenitutkimus on hienompaa, mutta tulee kestämään vuosikymmeniä, ennen kuin siitä saavat hyödyt ovat lähelläkään samaa tasoa kuin, mitä D-vitamiinin saannin korjaamisella on mahdollista saavuttaa.
Tietynlainen konformismi on myös järjestelmässä ongelmana. Kun ohjeet tulevat keskitetysti ylhäältä ja niitä noudatetaan tarkasti, mahdollinen vahinko on kaikkein suurin. Sama vaara liittyy nykyisinkin käypä hoito -suosituksiin, vaikka niitä toki yritetään perustaa parempaan näyttöön.
http://terveesti.blogs.fi/2007/10/31/d_ ... _~3225287/
D-vitamiinin puutteen aliarviointi lienee yksi lääketieteen suurimpia erehdyksiä tähän mennessä. Ennen vuotta 1963 annettiin länsimaissa lapsille kohtuullisen riittävä D-vitamiinilisä, 4 000-5 000 IU:ta, usein lusikallisena kalaöljyä. Tuona vuonna julkaistiin eräs ensimmäisiä "käypä hoito" -suosituksia, jossa pelättiin, että ruoka-aineisiin tultaisiin lisäämään runsaasti D-vitamiinia. Koska kyseessä on rasvaliukoinen vitamiini seurauksena saattaisi tällöin olla yliannostus. Tuo kohtalokkaaseen virhearvioon päätynyt suositus löytyy kirjallisuusviitteistä (Pediatrics 1963). Tämä suositus johti meilläkin neuvoloiden D-vitamiinisuositusten pienentämmiseen. Vuosien kuluessa D-vitamiinifobia johti meillä suositeltavan annoksen laskemiseen 200 IU:n tasolle. Sen seurauksena noina vuosina alkoi esiintyä uudelleen jopa riisitautiakin, jonka esto onnistuu jo hyvin vähäisellä D-vitamiinin saannilla. Alle vuoden ikäiset lapset olivat kuitenkin hivenen paremmassa asemassa, sillä D-vitamiinisuositus Suomessa alle vuoden ikäisille oli vuoteen 1964 asti 4 000-5 000 IU:ta. 1964 suositus laskettiin 2 000 IU:hun päivässä ja 1975 suositus laskettiin 1 000 IU:hun ja lopulta 1992 päädyttiin nykyiselle tasolle.
Kun samanaikaisesti kehotettiin välttämään "liikaa" aurinkoa ja pudotettiin D-vitamiinisuositus tasolle, joka juuri ja juuri riittää ehkäisemään riisitautia, mutta ei riitä diabeteksen ja hormonista riippuvien syöpien ehkäisyyn, ongelmat vain kasvoivat. On viitteitä siitä, että D-vitamiinin saanti nimenomaan kasvuiässä olisi kaikkein tärkeintä sekä syöpien että aineenvaihduntasairauksin ehkäisyn kannalta. Näin jälkikäteen arvioituna ennen vuotta 1964 syntyneet ovat siis paremmassa asemassa ja 1992 vuoden jälkeen syntyneet suurimmassa riskissä monia tauteja ajatellen.
Ennen myös tuberkuloosia ja monia muitakin sairauksia hoidettiin auringolla. Sittemmin Suomessakin lastensairaaloista on purettu nuo auringonottoparvekkeet ja näin jälkikäteen arvioituna luovuttiin tehokkaasta hoitomuodosta.
Vasta viime vuosina on D-vitamiinitasoja opittu mittaamaan, mutta koska mittaus on kallis, se ei ole yleistynyt. Ohjeistokin on jäänyt uusimatta nykytietämyksen mukaiseksi. Suomen tehokas perusterveydenhuolto on vuosia vahtinut ja varoitellut D-vitamiinin liikasaannista ilmeisen tehokkaasti. Nyt hiljan osteoporoosin hoitosuosituksessa D-vitamiinitaso on onnistuttu nostamaan jopa tasolle 800 IU:ta, jolla on jo joitain vaikutuksia ei pelkästään luuston terveyteen vaan myös rintasyövän ehkäisyyn. Lääketieteen historia tulee aikanaan selvittämään, kuinka suuri osuus Suomen muuta maailmaa suuremmasta diabeteksen esiintymisestä ja kuinka suuri osuus lisääntyneestä rintasyövän esiintymisestä johtuikin D-vitamiinin puutteesta jne. Todennäköisesti mitään muuta selittäjää ei tarvita.
D-vitamiinin aliarvionti esimerkkinä epidemiologisen tiedon hyödyntämisen vaikeudesta
Laajempi ongelma on epidemiologisen tiedon ja käytännön suositusten ja toimenpiteiden ristiriita. Meta-analyyseissä selvitetään hyvinkin tarkkaan uusien lääkkeiden vaikutuksia eri sairauksiin. Nämä johtavat käytännön tasolla toimiin, vaikka edut ovat vain jonkin prosentin luokkaa aiempiin hoitoihin nähden. Epidemiologinen tietämys näyttää vaativan vähintään kertaluokkaa merkittävämmän vaikutuksen ennen kuin se johtaa käytännön sovellutuksiin terveydenhuoltojärjestelmässämme. Epidemiologista tietoa ei kyetä hyödyntämään, kun meta-analyyseissä painotetaan pelkkiä satunnaistettuja seurantatutkimuksia. D-vitamiinin vaikutuksista on tietoa monikymmenkertaisesti uusiin lääkeaineisiin verrattuna, mutta edelleenkään tarvittavia toimia ei ole tehty. Toisaalta D-vitamiini on hyvin halpaa, eikä sillä kukaan pääse rikastumaan, mikä myös vähentää viranomaisiin kohdistuvaa painetta. Myös tutkimuskohteena jokin perusasia kuten D-vitamiini on liian arkinen, jotta se kiinnostaisi tarpeeksi tutkijoita tai tutkimusten rahoittajia. Geenitutkimus on hienompaa, mutta tulee kestämään vuosikymmeniä, ennen kuin siitä saavat hyödyt ovat lähelläkään samaa tasoa kuin, mitä D-vitamiinin saannin korjaamisella on mahdollista saavuttaa.
Tietynlainen konformismi on myös järjestelmässä ongelmana. Kun ohjeet tulevat keskitetysti ylhäältä ja niitä noudatetaan tarkasti, mahdollinen vahinko on kaikkein suurin. Sama vaara liittyy nykyisinkin käypä hoito -suosituksiin, vaikka niitä toki yritetään perustaa parempaan näyttöön.
http://terveesti.blogs.fi/2007/10/31/d_ ... _~3225287/
V
vieras
Vieras
Similar threads
- Kriisikeskus
- Aihe vapaa
- vieras
- Aihe vapaa
Uusimmat
-
VIran on nyt sitten ramadanin aikana pommittanut yhdeksää muslimivaltiota
- Aloittaja: vierailija
- Viestiä: 0
-
V
-
V
-
V
-
V
-
-
VSuomalaisetmyttelijät ovat alkaneet tekemään oikeita töitä
- Aloittaja: vierailija
- Viestiä: 2
Kuumimmat
-
VPresidentti Trump ei aio antaa muslimien tuhota Amerikan Yhdysvaltoja
- Viimeisin: vierailija
-
V
-
VIran on nyt sitten ramadanin aikana pommittanut yhdeksää muslimivaltiota
- Viimeisin: vierailija
-
V