Nyt ymmärrän miksi kaverini väsyi vauvansa kanssa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "ohoi"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
O

"ohoi"

Vieras
Olin tänään kaverillani kylässä pienellä vauvavierailulla, mulla 7kk vaavi ja hänellä vajaa puolivuotias. Oma toukkani simahti kesken vierailun ja vietyäni vauvan nukkumaan, seurailin kaverini touhuja oman vauvansa kanssa. Kaverini on siis valitellut uupumusta, kun vauva kuulemma on niin vaativa ja sitova.

Kaveri kehitti koko ajan vauvallensa toimintaa, siis ihan koko ajan. Oli tanssia, laulamista, lukemista ja lattiallakin vauvaa piti koko ajan jumpata tai olla vähintään naama kiinni vauvassa ja höpötellä jotain. Kesken kaiken kaverini mies soitti, että alaovi pitäisi tulla avaamaan koska hänen avaimensa olivat jääneet sisälle. Sanoin kaverilleni, että menee rauhassa avaamaan ja mä jäin vauvan kanssa.

Asetin vauvan keskelle mattoa parin lelun kanssa ja siirryin itse viereiselle sohvalle istumaan, jotta voin samalla katsella tabletilta omia juttuja. Ja kas kummaa, toinen leikki ja jokelteli ihan tyytyväisenä. Kaverini oli tästä ihan järkyttynyt, että miten voin jättää vauvan YKSIN! :O

Juteltiin sitten aikamme ja selvisi, että kaveri ei ole koskaan antanut vauvan touhuta mitään itsekseen hereilläoloaikana, koska oli oikeasti luullut, että koko ajan vanhemman on viihdytettävä ja pidettävä non stop showta. Ei ihmekään, että hän on ollut uupunut... Jospa nyt kaverini elämä vähän helpottuisi, kun tajusi ettei ainakaan hänen vauvan viihdyttämiseen tarvita sellaista kamalaa hulabaloota. :D
 
Esikoinen?

Mulla meni esikoisen kanssa varmaan 3 kk ennen kun tajusin, että vauvaa ei tarvitse pitää sylissä koko sen hereilläoloaikaa :snotty: :D, eikä sitä tarvitse tuijottaa kun se nukkuu.

Elämä jotenkin niinku helpottui, kun tuon hokasin. Ei se kamalan rankkaa kyllä ennen sitäkään ollut, mutta silti kovin paljon helpompaa sen jälkeen. Oli yhtäkkiä paljon aikaa vaikkapa kotitöille tai teeveen katselulle.
 
No huhhuh... Tietysti, voihan myös sekin olla ettei vauva ole ihan jatkuvasti itsekseen niin tyytyväinen kuin silloin sen pienen hetken kun satuit olemaan vieraisilla. Mutta jos kaverisi ei ole ikinä edes yrittänyt antaa vauvan olla "itsekseen", niin aikamoista.
 
Anatolia, joo, esikoinen on. Mäkin myönnän että olin alussa ihan hukassa, kun en tiennyt miten paljon vauvan kanssa "pitää olla", jotta se ei koe itseään hylätyksi tms. :D
 
Minä taas yritin ja toivoin kovasti, että likka olisi viihtynyt itsekseen... En itkettänyt tietenkään, mutta laitoin kivaa katseltavaa ympärille yms., että olisi viihtynyt itsekseen... Kuu ei onnistunut. Heti kun katosin, niin likka alkoi kiljahdella mun perään. Aaargh! Sitten kun puoli vuotiaana oppi ryömimisen salat niin minun seura lakkasi kiinnostamasta. Sen jälkeen olen saanut olla rauhassa ja likka touhuaa omiaan.. :)
 
Hullu on sun ystäväs.. Itelle ei oo tullu ees mieleenkään, että 24/7 pitäisi vauvaa viihdyttää. :O Noh kukin tavallaan. :D

Eriasia, jos vauva ei viihdy yksin nii sit toki ymmärtää, mut tästä ei näköjään ollu kyse kerta vauva tyytyväisenä oli omissa oloissaan sen pienen hetken. :)
 
Viimeksi muokattu:

Yhteistyössä