KAVERI ja LASTENHOITONÄKEMYKSET, tai oikeestaan käyttäytymismallit?

["piip"]

Minulla ja kaverillani on samanikäiset lapset, molemmat n.2,5v. Tutustuttiin neuvolassa, joskus vuosi sitten. no nyt mua on alkanu hämäämään pari seikkaa..ensiksikin.
Jos mennää lasten kanssa kaverini luo käymään. Lapset leikkivät tietenkin kaverini lasten leluilla. No kaverini mielestä hänen lapsellaan on oikeus saada oma lelu aina halutessaan vaikkakin sitten ottaa toisen kädestä kesken toisen leikkien, koska se on kaverini lapsen oma. Tänään oli jopa kuvottavaa katsella sitä kun tuon ikäisethän aina haluaa saman tavaran ja jos koko ajan puolletaan vieraassa kylässä sitä kenen ne kaikki lelut on niin käytännössähän meidän lapsi itki koko ajan ku piti leluja luovuttaa eikä leikistä tullu mitää. Onko tää ihan yleistäkin??? -Siis itte oon opettanu aina lapsiani, ettei kädestä saa ottaa ja että lainataan ja annetaan leikkiä?!? Ja vaikka olisi kuinka oma lelu ni sillä saa toinen lapsikin leikkiä. Oonko mä nyt kasvattanu omani päin persettä?

No toinen sitten.. Kaverini kehuu koko ajan että heillä lapset menee itte nukkumaan illalla ja nukahtaa sänkyihinsä omaan huoneeseensa, kun meillä minä nukutan ne makkarissa joka ilta. No tänään karmivasti näin sen mitä se tosi asiassa on.. Kaveri nostaa lapset sänkyihin, joista ne ei pääse pois, huudattaa puolesta tunnista tuntiin kunnes lapset nukahtaa. Tääkin jotenkin tuntu kauheelta kun kaveri sano et "ei ne tuntia enempää huua" ja että "tällästä tää on joka ilta". Mulle jäi oikein paha mieli siitä että joka ilta lapset nukahtaa puolen tunnin-tunnin huudon jälkeen yöunille.. Siis tiiän lapsia jotka joissakin perheissä menee ihan rauhallisesti nukkumaan illalla mutta että noin väkisin?

TAitaa tää tutustuminen loppua lyhyeen. Tuntuu yksinkertaisesti niin erilaisilta meidän kasvatusmallit että vaikka mukava tyyppi onkin, mutta SILTI!

 

["piip"]

vähä uppia ku tipahti heti

 

[Irski]

joo, kyllä sulla on tässä ne oikeat konstit.. voi sitä toista laps parkaa, ku joutuu joka ilta nukahtaan ilman turvaa joo suosittelen hiljaista etääntymistä moisesta eukosta!

 

["piip"]

kiva, että sain edes yhden näkemyksen tähän kun musta tuntuu vierailun jälkeen että teenkö nyt itte jotenkin väärin, mut kun ei tuokaan tunnu todellakaan oikeelta. Muita mielipiteitä?

 

["Vieras"]

No en menis kylään ja jos kysyy miksi ei tule niin kertoisin että sen vuoksi että siellä ei lapsi saa leikkiä. Jos pitäis nähdä niin pyytäisin käymään tai näkisin jossain vaikkapuistossa tms missä on uhteisiä leluja.

 

["minävain"]

Tuolla opetuksella se laps parka joutuu olemaan aina ilman kavereita. En siis missään nimessä menisi sinne enää kylään. Miksi turhaan, jos lapsellenikin tulisi vain paha mieli.

 

["vieras"]

No oikeassa olet, ei tuo ihan kypsän aikuisen ihmisen käytöstä ole. Mun mielestä on itsestään selvyys, että lapsi antaa muidenkin leikkiä leluissansa, kädestä ei oteta jne. Ja tuosta iltahuudatuksesta tuli oikein paha mieli Eikai kukaan voi nyt noin tehdä? Ymmärtäisin, jos lapsi itkisi max. 10 min (musta itsestäni ei olisi edes siihen), mutta tunnin? Kamalaa.

 

[himpatti]

Kyllä mä knassa aloittajan kanssa samoilla linjoilla olen. Pikku hiljaa etääntyisin moisesta kaverista...

 

["Minttu"]

Pyydä heidät kylään ja korosta omalle lapsellesi leikkitilanteissa että kaveri on nyt kylässä ja saa leikkiä sinun leluilla ja että toisen kädestä ei KOSKAAN saa ottaa. Jos tämä ei tuo tulosta, etääntyisin tyypistä vähitellen. Jos lastenkasvatusmenetelmät eroaa kovin en jaksaisi olla sellaisen kaveri.

 

["vieras"]

Meillä on kavereiden kanssa sellaiset "säännöt", että kylässä saa leikkiä toisen leluilla vapaasti. Jos on jotain sellaisia, joita ei haluta lainata toiselle, ne nostetaan ennen vieraiden tuloa sivuun.

 

[SuzieQ.]

Etäisyyttä ottaisin sinuna, enkä välttämättä edes mitenkään pikkuhiljaa.

 

[satunnainen matkaaja]

Olis ehkä sen toisen lapsen tulevaisuuden kannalta tärkeetä, että puhuisitte näistä kasvatuseroista keskenänne. Tai tosiaan kutsuisit äidin lapsineen teille kylään ja tekisit selväksi kuinka teillä toimitaan esim. leluilla leikkimisen kanssa. eihän kukaan vie lapsiaan sellaseen paikkaan leikkimään, missä ei saa mihinkään koskea.

Ja se nukuttaminen. Jokin siinä mättää. Eikö lapsi saa päivän aikana tarpeeksi aikuisen huomiota, kun pitää nukahtamistilanteessa itkeä niin kovasti. Itselläni on kuusi lasta, joista vanhin 8 ja nuorimmat 9 kk kaksoset. Jokainen on vauvasta alkaen viety omaan sänkyyn, toivotettu kauniita unia ja lapsi on itse nukuttanut itsensä. Eikä meillä itketä iltaisin. Kaikkien nukuttaminen olisi aivan mahdoton ajatus...

 

["piip"]

kiitos vastauksista. Kun mullakaan ei nyt ole mammakavereita juuri ollut, sen takia mietin että miten tää oikein menee. Ja kun mua tää kaveri sanoi jokin aika että oon liian lepsu, kun silitän ja nukutan pienimmän viereen ja isompikin nukkuu samassa makuuhuoneessa. Mulle on vaan sillein tärkeetä, että lapset nukkuu samassa makuuhuoneessa koska sillon tiiän että niillä on kaikki hyvin.
Ja tosiaan tuo lelu homma oli karmaiseva. Oma laps oli ihmeissään kun yhtäkkiä kylässä kaikki viedään käsistä. kaikenlaista sitä näkee kun vanhaks elää. Muutama tuossa mainitsi tuon että korostaisin meillä että saa koskea kaikkiin leluihin jne. Meillä tosiaan on ollut näin aina ja vaikka olisi kuinka oma lelu ni sitä ei viedä toisen kädestä. Itse vaan ajattelin, että tuo kaverin lapsi kokee juuri sillein että hallitsee täysin omia lelujaan ja saa vielä muuallakin "hallita" leluja...mä olen ehkä ajatellut tätä liikaa, mutta taitaa tosiaan nää olla niin isot esteet, etten itse pysty syvempää ystävyyttä alkaa solmimaan, vaikka tää naikkonen muutoin onkin varsin mukava ja rento kaverina.

 

["vieras"]

Miten aikuinen ei vielä osaa "ei saa ottaa kädestä"- sääntöä, kun se jo pari vuotiaillekin (ja allekin) alkaa jo hahmottua. Tuosta tulee hankala ongelma, kun lapsesikaan ei kohta tiedä mikä on oikein noiden leikkien jälkeen. Ystävyyden menettämisen uhalla nostaisin kissan pöydälle ja sanoisin ystävälle, että opettaa lapselleen väärän tavan toimia ja siitä tulee lapselle myöhemmin ongelmia ryhmään sopeutumisessa.

 

["sommarcat"]

Minä nostaisin kytkintä, ja olen nostanutkin jo. Mulla oli yhden kaverin kanssa täysin erilaiset kasvatusmallit, ettei siitä tullut mitään. Kaveruus vain kuihtui pois sitten ajan myötä, kun ei tullut otettua enää yhteyttä.

 

["piip"]

[QUOTE="vieras";26907854]Miten aikuinen ei vielä osaa "ei saa ottaa kädestä"- sääntöä, kun se jo pari vuotiaillekin (ja allekin) alkaa jo hahmottua. Tuosta tulee hankala ongelma, kun lapsesikaan ei kohta tiedä mikä on oikein noiden leikkien jälkeen. Ystävyyden menettämisen uhalla nostaisin kissan pöydälle ja sanoisin ystävälle, että opettaa lapselleen väärän tavan toimia ja siitä tulee lapselle myöhemmin ongelmia ryhmään sopeutumisessa.[/QUOTE]

Ymmärsin, että tää kaveri ajatteli sen niin, että se on hänen lapsen oma ja hän määrää lelusta/leluista. Tai jotain.