nyt olisi hyvät neuvot kalliit! Mieheni on aivan tolkuttomassa humalatilassa kaupungilla

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "neuvoton"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Turha sun on miettiä, onko kohtuullista ottaa ero ton takia! Todellakin on kohtuullista! Mä siis kirjoitin tuossa jo aiemmin että meillä oli samantyyppinen tilanne aiemmin, ja vaikka niitä överikertoja oli vain vaikkapa yksi vuodessa niin silti kaikki loppuaika meni siihen pelkäämiseen, että koska taas. Eikä voinut edes normaalisti käydä juhlimassa tai tylsänä iltana ottaa paria kaljaa kun ei koskaan tiennyt meneekö se tällä kertaa vituiks. Eli vaikka saattoi kerran vuodessa vetää ne kauheat kännit niin silti pelko oli läsnä aina. Sitten kerran kävi niin että mieheni sai kännissä jotain harhoja ja hajotti melkein koko kämpän säpäleiksi sekä kävi muhun käsiks. Sen jälkeen se tajusi ettei asiat voi jatkua näin. En sitten tiedä pitääkö sunkin miehellä tilanne mennä niin pohjalle ennen kuin ymmärtäis.. :/
 
Alkuperäinen kirjoittaja mitähäh;22801407:
Mies siis oli tolkuttomassa kännissä puolen yön aikaan ja jo klo 13-14 aikaan pystyy keskustelemaan järkevästi?

Kyllä mies oli jo kymmenen aikaan kotiin tullessaan ihan tolkullisessa kunnossa. Krapulassa tottakai, mutta selvänä jo. Varmaankin se useamman tunnin kaupungilla kuljeksiminen selvitti päätä.
 
Mies ei ole koskaan ollut väkivaltainen, mutta joitakin vuosia sitten hän käyttäytyi useamman kerran humalassa uhkaavasti. Yhden kerran, kun olin olimme kahdestaan kotona, hän käyttäytyi sen verran uhkaavasti että koin parhaaksi paeta paikalta. Sen yön nukuinkin sitten autossa ja kömmin sieltä aamuvuoroon töihin.
 
Jos viittasit mun kirjoitukseen tuolla ettei miehes oo koskaan ollut väkivaltainen, niin ei se munkaan ollut ikinä ollut ennen tota kertaa kun sekos ihan huolella kännissä. Eli kerta se on ensimmäinenkin, en toki sano että sun miehes tulis välttämättä olemaan mutta niin voi käydä jos vetää noin tolkuttomia kännejä. Toin vaan sen esille että jotkut tajuaa ongelmansa vasta kun on todella käyneet pohjalla.
 
[QUOTE="aloittaja";22798218]Meillä on asiat kaikin puolin kunnossa 364 päivää vuodesta noin keskimäärin. Ja niinä 364 päivänä vuodessa mieheni on täysin normaali alkoholinkäyttäjä. Itse asiassa edellisestä kännitoilailusta on nyt vielä pidempi aika. Viimeksi samanlainen oli nelisen vuotta sitten. [/QUOTE]

Miten se yksi huono päivä vuodessa voi painaa enemmän kuin 364 hyvää?
 
Rajansa sillä tukemisella ja auttamisellakin. Jos mies lupaa, pettää lupauksensa, ja tilanne jatkuu samanlaisena vuosia, niin jossain vaiheessa voi sanoa hei hei sille muuten hyvälle miehelle.

Ei vaimon ole pakko jaksaa loputtomiin.

Tottakai näin! Lähinnä tarkoitinkin tuon niille täysin mustavalkoisilla laseilla katsoville, jotka heti parin luetun lauseen jälkeen ovat huutamassa etteivät päivääkään katsoisi.
Kun ikää karttuu, niin jollain kumman keinoilla niistä musta-valkolaseista alkaa värit himmetä, niillä alkaa nähdä, kokea asioita ja elämää vähän laajemmalla perspektiivillä :)
 
Tottakai näin! Lähinnä tarkoitinkin tuon niille täysin mustavalkoisilla laseilla katsoville, jotka heti parin luetun lauseen jälkeen ovat huutamassa etteivät päivääkään katsoisi.
Kun ikää karttuu, niin jollain kumman keinoilla niistä musta-valkolaseista alkaa värit himmetä, niillä alkaa nähdä, kokea asioita ja elämää vähän laajemmalla perspektiivillä :)

Kun ikää karttuu, niin alkaa arvostaa itseään ja omaa rajallista elämäänsä sen verran enemmän kuin nuorempana, että ei enää jaksa tuhlata aikaansa kenen tahansa kanssa. Holtittomasti alkoholia käyttävä - sama, käyttääkö kerran vai useammin, jos ei käyttöään hallitse - ihminen ei kuulu siihen seuraan, jossa haluaisin aikaani viettää, olipa tämä ihminen puolisoni, vanhempani tai ystäväni. Jos ihmiset ovat valmiita tuhlaamaan elämänsä äiti teresoina kaiken maailman juopoille, niin minun puolestani. Älä kuitenkaan tule sanomaan, että se valinta olisi sitä laajemman perspektiivin käyttöä.
 
Ap. laitan siulle täältä paljon voima&jaksu sätehiä!!!
..raskaita asioita käy nyt läpi:hug: siulla ja lapsilla ON kuiteshin oikeus voida hyvin - et ole mielestäni itsekäs.

Parempaa tätä alkanutta vuotta siulle&perheellesi:heart:
 
Viimeksi muokattu:
Miten se yksi huono päivä vuodessa voi painaa enemmän kuin 364 hyvää?

Yksi huono päivä voi vaikuttaa pitkään. Se voi aiheuttaa luottamuspulaa, häpeää, vihaa, pelkotiloja...

Sellaista, kuin muuten hyvä mies, ei ole olemassakaan, ja kunnioituksen voi oikeastaan menettää vain kerran. Ihan sama vaikka mies olisi 364 päivää vuodessa ihan nätisti, jos sinä yhtenä päivänä tekee jotain niin typerää ja ala-arvoista, että saa puolisonsa todella pois tolaltaan. Ja etenkin jos lupauksistaan ja vakaista aikeistaan huolimatta tekee sen taas, ja taas, ja taas...juuri kun kaikki on hyvin, ja luottamus palannut, niin tipahdetaan taas rymisten alas. Toistuvaa idioottimaista tekoa ei ole pakko aina vaan antaa anteeksi, vaikka se tapahtuisikin vuoden välein.

Näin minä asian näkisin. Ei ihminen ole mikään on/off-näppäimellä varustettu robotti joka pystyy unohtamaan samantien kaiken paskan. Väkisinkin jää pohtimaan asiaa ja ehkä pelkäämään milloin tulee se seuraava kerta, ja käykö sillä kertaa enää hyvin, vai pääseekö mies hengestään tai tekeekö jotain muuta peruuttamatonta ollessaan tolkuttomassa humalatilassa.
 
Mielestäni miehen uhkaaminen joko erolla tai alkoholittomuudella ei ole missään nimessä normaali ratkaisu. Ei reilu tai edes selväpäinen. MIllään lailla. Jos mies ei ole siis alkoholiongelmainen vaan vika on siinä ettei tällä ole sitä ns "stoppinappulaa" niin sovit vain ettei esim. juo illanvietoissa muuta kuin kaksi olutta tai vastaavan määrän jolloin ei vielä ole niin humalassa että lupauksensa unohtaisi.

Miksi kieltää vaikka seurassa viinilasin tai parin juominen? En tajua.

Ei kai sillä mielisairautta sentään ole? Eli jos lupaa sulle että juo vain vaikka kaksi lasia viiniä niin ei kai se yhtäkkiä vedä kahdeksaa pulloa?
 
Jos joskus vetää lärvit niin sillä ei ole mitää tekemistä alkoholismin kanssa. Täällä on muutama vauhko muija jolla on alkoholiongelma vaikka eivät juo itse pisaraakaan. Itse hoidan alkoholisteja ja siinä on ihan muusta kyse kuin siitä että ei älyä boolin/paukun prosentteja. Parempi on koitaa rakentaa "juomakaari" iltaa varten. Vettä väliin ja mietoja paukkuja/keppanaa. Ei mitään 80% "booleja" Ei tässä ole kyse siitä paljon mainostetusta tuurijuoppoudestakaan.
 
Mielestäni miehen uhkaaminen joko erolla tai alkoholittomuudella ei ole missään nimessä normaali ratkaisu. Ei reilu tai edes selväpäinen. MIllään lailla. Jos mies ei ole siis alkoholiongelmainen vaan vika on siinä ettei tällä ole sitä ns "stoppinappulaa" niin sovit vain ettei esim. juo illanvietoissa muuta kuin kaksi olutta tai vastaavan määrän jolloin ei vielä ole niin humalassa että lupauksensa unohtaisi.

Miksi kieltää vaikka seurassa viinilasin tai parin juominen? En tajua.

Ei kai sillä mielisairautta sentään ole? Eli jos lupaa sulle että juo vain vaikka kaksi lasia viiniä niin ei kai se yhtäkkiä vedä kahdeksaa pulloa?

Jos mies pystyisi aina ottamaan vaan ne 2 olutta, niin asia olisi ok. Hänellä menee kuitenkin kuvio aina samalla tavalla. Ensin hän on pidempään kokonaan juomatta. Sitten hän alkaa ottamaan viikonloppuisin saunan jälkeen oluen. Kohta kaksi olutta, pian 6-packin. Hetken päästä hän juo molempina päivinä useamman oluen. Ei humalaan asti, mutta kuitenkin paljon enemmän aiempaan verrattuna. Sitten häneen tulee sellainen tietty uhmakkuus. Minä varoitan häntä että juominen on lisääntynyt ja hän toteaa ettei juo läheskään yhtä paljon kuin vaikkapa naapuri. Juominen lisääntyy hiljalleen ja hänellä himo kasvaa. En osaa selittää sitä, mutta mieheen iskee sellainen levottomuus ja kiihko alkoholin perään. Siinä kohtaa pitäisi tietää, että kohta tulee taas totaalikännit, mutta aina sitä vaan sokeutuu. Nytkin oli uutena vuotena sopimus että minä juon muutaman lasin viiniä ja mies ei juo koska on seuraavana päivänä lähdössä juhlimaan. Mies joi kuitenkin 2 isoa tölkkiä olutta saunan kunniaksi ja yhden oluen sai vierailtamme. Sen jälkeen hän joi vajaan puoli pulloa avatusta viinipullosta. Ja sen jälkeen hän vielä useampaan otteeseen kärtti minua avaamaan punaviinipullon jotta hän saisi siitä. En suostunut avaamaan.

Nyt kun mietin asioita, niin eihän nuo kaksi saunaolutta päde kuin hetken aikaa totaalikännien jälkeen. Siitä se alkaa aina hiljaksiltaan lipsumaan isompiin määriin. Harvemmin humalaan asti, mutta kuitenkin miehelle tuottaa vaikeuksia olla viikkokin ilman alkoholia.

On erittäin vaikeaa määrittää mikä määrä alkoholia on normaalia ja mikä ei. Itse kun en pahemmin juo ja voin hyvin jättää siiderini jääkaappiin kun ei maistu.
 
[QUOTE="huuhaa";22804269]Jos joskus vetää lärvit niin sillä ei ole mitää tekemistä alkoholismin kanssa. Täällä on muutama vauhko muija jolla on alkoholiongelma vaikka eivät juo itse pisaraakaan. Itse hoidan alkoholisteja ja siinä on ihan muusta kyse kuin siitä että ei älyä boolin/paukun prosentteja. Parempi on koitaa rakentaa "juomakaari" iltaa varten. Vettä väliin ja mietoja paukkuja/keppanaa. Ei mitään 80% "booleja" Ei tässä ole kyse siitä paljon mainostetusta tuurijuoppoudestakaan.[/QUOTE]

Mieheni ei ehkä ole perinteinen alkoholisti vaan lähinnä kyse on ongelmasta alkoholin kanssa. Tietyssä seurassa tai tietyin väliajoin hän ei vaan pysty hillitsemään juomistaan. Hänelle kasvaa hiljalleen pakonomainen tarve ryypätä oikein kunnolla ja silloin hän juo itsensä tajuttomuuden rajamaille.
 
[QUOTE="aloittaja";22804718]Jos mies pystyisi aina ottamaan vaan ne 2 olutta, niin asia olisi ok. Hänellä menee kuitenkin kuvio aina samalla tavalla. Ensin hän on pidempään kokonaan juomatta. Sitten hän alkaa ottamaan viikonloppuisin saunan jälkeen oluen. Kohta kaksi olutta, pian 6-packin. Hetken päästä hän juo molempina päivinä useamman oluen. Ei humalaan asti, mutta kuitenkin paljon enemmän aiempaan verrattuna. Sitten häneen tulee sellainen tietty uhmakkuus. Minä varoitan häntä että juominen on lisääntynyt ja hän toteaa ettei juo läheskään yhtä paljon kuin vaikkapa naapuri. Juominen lisääntyy hiljalleen ja hänellä himo kasvaa. En osaa selittää sitä, mutta mieheen iskee sellainen levottomuus ja kiihko alkoholin perään. Siinä kohtaa pitäisi tietää, että kohta tulee taas totaalikännit, mutta aina sitä vaan sokeutuu. Nytkin oli uutena vuotena sopimus että minä juon muutaman lasin viiniä ja mies ei juo koska on seuraavana päivänä lähdössä juhlimaan. Mies joi kuitenkin 2 isoa tölkkiä olutta saunan kunniaksi ja yhden oluen sai vierailtamme. Sen jälkeen hän joi vajaan puoli pulloa avatusta viinipullosta. Ja sen jälkeen hän vielä useampaan otteeseen kärtti minua avaamaan punaviinipullon jotta hän saisi siitä. En suostunut avaamaan.

Nyt kun mietin asioita, niin eihän nuo kaksi saunaolutta päde kuin hetken aikaa totaalikännien jälkeen. Siitä se alkaa aina hiljaksiltaan lipsumaan isompiin määriin. Harvemmin humalaan asti, mutta kuitenkin miehelle tuottaa vaikeuksia olla viikkokin ilman alkoholia.

On erittäin vaikeaa määrittää mikä määrä alkoholia on normaalia ja mikä ei. Itse kun en pahemmin juo ja voin hyvin jättää siiderini jääkaappiin kun ei maistu.[/QUOTE]

Tämä kirjoituksesi oli jotenkin ristiriidassa kaiken aiemmin kertomasi kanssa. Tästä sai ihan eri kuvan miehesi alkon käytöstä. Tämän tekstin perusteella ymmärtäisin ehkä ero(uhkauksen ainakin)n mutta en todellakaan aiemmin kerrotun perusteella.

Aiemmin sun tekstistä sai kuvan, että sua häiritsee se yksi repsahdus 4 vuoden välein, mutta tää viimeisein kirjoitus paljastaa, että ei se alkon käyttö nyt ihan hanskassa ole niinä muinakaan päivinä... vaikka aloitusviestin mukaan sun mies oli ihan normaali alkoholin käyttäjä.
 
Tämä kirjoituksesi oli jotenkin ristiriidassa kaiken aiemmin kertomasi kanssa. Tästä sai ihan eri kuvan miehesi alkon käytöstä. Tämän tekstin perusteella ymmärtäisin ehkä ero(uhkauksen ainakin)n mutta en todellakaan aiemmin kerrotun perusteella.

Aiemmin sun tekstistä sai kuvan, että sua häiritsee se yksi repsahdus 4 vuoden välein, mutta tää viimeisein kirjoitus paljastaa, että ei se alkon käyttö nyt ihan hanskassa ole niinä muinakaan päivinä... vaikka aloitusviestin mukaan sun mies oli ihan normaali alkoholin käyttäjä.

Joo, tän perusteellahan sun mies alkaa kuulostaa ihan alkoholistilta. Tulee himo viinaan, eikä osaa olla viikkoakaan ilman, koko ajan saatava enemmän ja enemmän... Jos todellakin jois vaa kerran vuodessa niin ongelma ei olis eron arvoinen, mutta toi kuulostaa jo pahemmalta. Ymmärrän kyllä, jos aiot vaatia absolutismia. Ei tohon muu taida auttaa. Mutta jos mies ei sitä halua (eikä varmaan halua, halu pitää lähteä itsestä), niin sä et voi mitään.
 
Täytyy olla todella kylmä ja inhottava ihminen sellaisen, joka hajottaa lapsiltaan perheen vain siksi, että isä juo liikaa kerran parissa vuodessa. Todella surullista.
 
Taidan kirjoittaa kovin ristiriitaisesti. Se johtuu varmasti siitä että osan viesteistä kirjoitin silloin kun mies oli vielä kateissa ja olin huolissani hänestä. Nyt kun hän on kotona, olen väsynyt, pettynyt ja vihainen. Mieheni on myös aina puolustanut omaa juomistaan ja hävittänyt huoltani. En enää tiedä mitä on normaali alkoholinkäyttö ja mikä ei.

Enkä ole mielestäni edes väittänyt mieheni juovan kerran vuodessa. Hän juo totaalikännit keskimäärin kerran vuodessa siten että minä joudun asiasta kärsimään. Lisäksi hän juo varmasti itsensä erittäin humalaan myös silloin kun on kavereidensa mökeillä, eli muutamia kertoja vuodessa. Ja sitten vielä joka viikonloppuiset oluet. Lomalla hän juo enemmän, suunnilleen joka päivä. Ei kuitenkaan humalaan asti.

Olen niin pyörällä päästäni etten enää tiedä mitä tehdä tai ajatella. Päätöstä vaikeuttaa toinen lapsistamme joka on kovin herkkä muutenkin. Häntä on koeteltu lähiaikoina muutenkin suurilla muutoksilla ja läheisten kuolemilla. Hän on reagoinut jo niihin todella vahvasti, eikä varmaan kestäisi eroamme. Toisaalta huomaan juuri hänestä että hän vaistoaa jo ettei isänsä alkoholin käyttö ole ehkä ihan normaalia.
 
[QUOTE="sondersson";22806110]Täytyy olla todella kylmä ja inhottava ihminen sellaisen, joka hajottaa lapsiltaan perheen vain siksi, että isä juo liikaa kerran parissa vuodessa. Todella surullista.[/QUOTE]

Eikö isällä sitten ole mitään vastuuta? Ei voi vain olkaa kohauttamalla todeta että mies on juonut liikaa. Näitä kertoja on kuitenkin ollut useita vuosien varrella ja olen joutunut etsimään umpikännistä miestäni kaupungilta, odottanut häntä putkasta, kuskannut tikattavaksi kun on kännissä kaatuillut. Kerran odotin miestä pitkän tovin laivareissulta. Tulikin lopulta ilman tavaroitaan ja paita täynnä oksennusta.

Liikaa ottaminen on mielestäni sellaista että ollaan turhan humalassa, mutta tiedetään sentään missä koti sijaitsee. Mies on joka kerta yhtä pihalla kuin eilen. Puhuu sekavia ja lähtee yksinään vaeltamaan jonnekin. Jona kerta minä joudun pelkäämään hänen henkensä puolesta ja onkin suoranainen ihme ettei koskaan ole sattunut pahempaa.
 
[QUOTE="sondersson";22806110]Täytyy olla todella kylmä ja inhottava ihminen sellaisen, joka hajottaa lapsiltaan perheen vain siksi, että isä juo liikaa kerran parissa vuodessa. Todella surullista.[/QUOTE]

Sulla ei näköjään ole tippaakaan kokemusta ketjun aiheesta tai sitten sä olet auttamattoman idiootti.
 
[QUOTE="essi";22806236]PAKKO kommentoida. onneks mun mieheni on absolutisti :)[/QUOTE]

Olen monta kertaa miettinyt että miksi miehelläni täytyy olla alkoholiongelma. Meillä on muuten kaikki niin hyvin ja hän on hyvä mies ja isä. Olen suoraan sanottuna kateellinen niille naisille joiden miehet eivät juo tai osaavat käyttää alkoholia kohtuudella.
 
Kyllä kovasti vaan mun korvaan alkoholistilta kuulostaa.
Kuten kaikki muutkin, jotka eivät voi olla juomatta, vaikka tietävät sen aiheuttavan ongelmia.
Morkkiskaan ei normikäyttöön kuulu.
Mietit selviävätkö lapset erosta, kun oikeesti vois miettiä selviävätkö he jatkuvasta juomisesta ja asian vähättelystä?
Ilmeisesti miehesi morkkaa sinua myös asiasta? Siis siitä, kun se sinua vaivaa... Ei kuulosta hyvältä.
Näillä antamillasi tiedoilla, sanoisin, että pysy ihmeessä eropäätöksessäsi...
 
[QUOTE="Aloittaja";22806269]Eikö isällä sitten ole mitään vastuuta? Ei voi vain olkaa kohauttamalla todeta että mies on juonut liikaa. Näitä kertoja on kuitenkin ollut useita vuosien varrella ja olen joutunut etsimään umpikännistä miestäni kaupungilta, odottanut häntä putkasta, kuskannut tikattavaksi kun on kännissä kaatuillut. Kerran odotin miestä pitkän tovin laivareissulta. Tulikin lopulta ilman tavaroitaan ja paita täynnä oksennusta.

Liikaa ottaminen on mielestäni sellaista että ollaan turhan humalassa, mutta tiedetään sentään missä koti sijaitsee. Mies on joka kerta yhtä pihalla kuin eilen. Puhuu sekavia ja lähtee yksinään vaeltamaan jonnekin. Jona kerta minä joudun pelkäämään hänen henkensä puolesta ja onkin suoranainen ihme ettei koskaan ole sattunut pahempaa.[/QUOTE]

ja miten tilanne paranee sillä että sä jätät sen? Sama homma jatkuu, hän on yhtälailla lasten isä edelleen ja aiheuttaa yhtälailla huolta. Mutta sen lisäksi lapset joutuvat hyppimään kahden kodin välillä jne. Mitä järkeä? Eiköhän muitakin keinoja ole.
 

Yhteistyössä