AP!! En haluu kommentoida kirjoitustas nyt muilta osin, mutta... Ootko ajatellu että menisitte ihan yhdessä esim juuri sinne missä hän on viimeksi saanut apua, tai sitte työterveyslääkärille tms...
Jos kerran mies on muuten kiinnostunut ja osallisutva isä, niin voisit hänelle vakvaasti -ilman uhkailuja ym- sanoa että hän on ensisijaisesti elämässään ISÄ, kaikki muu on toisarvoista, jopa aviomiehen rooli, työstä puhumattakaan. Ota vaikka lasten kuvat siihen ja laita ne hänelle käteen, ja keksi vaikka joku "tarina" siitä mitä VOI sattua jos/kun isä ei olekaan tolkuissaan... Miltä hänestä tuntuis jos ois niin kännissä ettei vaikka vois auttaa lasta joka vahingossa vetää puukolla sormen poikki ...Kai sä jonkun kauhuskenaarioon osaisit keksiä... En tiedä, tää ei varmaan oo minkään virallisen suosituksen mukaista, mut vois EHKÄ toimiakin "sokkihoitona".
Anyway, pointtina mul on se että annat miehes ite ymmärtää että kyse on hänen lastensa turvallisuudesta ja koko elämästä. En uskois että erolla uhkailu varsinaisesti auttaa, ennemminkin saa ihmiselle uhman päälle, jätä vaan mut jos haluut-tyyliin....
Hirveesti voimia sulle ja koko perheelle, mä todella toivon että miehes saa apua, ja voin vaan kuvitella että jos kyseessä olis mun perhe niin tekisin kaikkeni että yhdessä koitettais asia selvittää, eihän ton tasoisesta ongelmasta helposti yksin selviä!!!
Halit ja sympatiat sulle.
