Nuori poika

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Pedofiili?
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[offtopic]
Wdom:lle, kun seuraat tätä kaunaripalstaa 2 vuotta niin huomaat miten täällä miesten vastaaviin kokemuksiin suhtaudutaan. Keskimääräisesti ajatusten vaihto naisten puolelta on huomattavasti tuomitsevampaa ja parisuhdekriittisempää kuin tämänkin ketjun ""ota hetkestä kiinni ja nauti romantikot"", kun sisarelle on nyt siunaantunut noinkin romanttinen ja tunteita herättävä kokemus.
 
Kiitoksia mielipiteistä ja kirjoituksista!!!

(Pari korjausta: Tarkoitin todellakin ""viimeksi suhde 35 VUOTIAAN miehen kera"", kirjoitusvirhe siis. Ja toinen korjaus; pyydän anteeksi pedofiili-sanaa, tarkoitin sitä lähinnä ironisesti, koska sehän tässä ei ollut pointtina, vaan nimenomaan asenteet.)

Olette oikeassa. Pitäisi vain nauttia omasta ihanasta olosta, muiden asenteista välittämättä. Niin aion myös tehdä. Kyse on nimenomaan ennakkoluuloista ja asenteista. Luulin olevani kaikkea muuta kuin konservatiivinen, mutta niin sitä vain huomasi olevansa tiukkapipo, joka alistuu muiden odotuksiin, ns ""tämä ei ole oikein"".

Tässä iässä sitä vain huomaa olevansa katkera ja kyyninen parisuhteiden suhteen, vaikka kuinka tappelisi vastaan. Suhteet ovat aina loppuneet, syystä tai toisesta, vaikka lähtökohdat ovat olleet ihanteelliset. Nyt sitten (ko. tapauksessa) jo lähtökohdat ovat oudohkot. Mutta aion ottaa päivän kerrallaan ja nauttia elämästä.

En vaan voi uskoa, että samassa paketissa on todellakin niin syvällinen ja arvostusta herättävä keskustelija, ja eläimellisen halun herättävä maailman paras rakastaja. Minulla juuri niitä akateemisia arvostettuja ""ajattelevia"" aikuisia ollut, ja seksi on ollut kuin Platonin kirjoista. Myös urheilullisia herkkupakkauksia tullut kokeiltua, ja mitään juteltavaa ei sitten ole löytynyt. Ehkä typerää yleistämistä, mutta tällaiset kokemukset minulla valitettavasti on. Kunnes tuli tämä jumalainen kerubi.

Sovimme eilen (leikkimielisesti) että olen hänen Demi Moore ja hän mun Ashton Kutcher. Ja muistutin, ettei sitten rakastuta. Hän sanoi, että nehän kyllä taisivat mennä naimisiin.

Mielelläni kuuntelen lisää mielipiteitä!!!
 
Luin vielä uudestaan ajatuksella Teidän kirjoituksianne. Pakko myöntää, juuri ns. hyväksyntänne takia aion uskaltaa jatkaa.

Teidän mielipiteenne ja argumenttinne saivat minut ajattelemaan, että olen täysi pölvästi ellen katso tätä korttia, jos ""yleisen asenteen"" takia lopetan tämän. Minulla ei ole siis mitään järkevää argumenttia tämän lopettamiseen.

(Ollaan viestitelty kuin kuumeiset teinit koko päivä, ja illalla mennään keilaamaan. Voittaja saa sitten määrätä mitä sängyssä tehdään. Voi härregud mitä se poika on saanut mussa aikaan... )
 
Ihan nyt aluksi lakkaa ihmeessä kutsumasta rakastasi POJAKSI, mieshän hän on. Se jo auttaa asenteeseesi ihmeesti. Poika-nimityksellä vain korostat hänen nuoruuttaan ellet nyt sitten aivan tarkoituksellakin halua esitellä toyboytasi =)
 
Silmiini on osunut lehdistä viimeaikoina parikin oikeuden päätöstä, jossa pedofiliasta ei tullut tuomiota kun tapauksen osapuolien todettiin olevan henkisesti samalla tasolla. Sinä olet selvästikin laaikäisen kumppanisi tasolla, joten älä huolehdi, aloita vaan suhde. Laki ja tuomarit suojelee sinua :)
 
Minusta on ihan sama mitä yli 20-vuotiaat keskenään tekevät. Aikuinenhan tämä sinun ""pikkupoikasi"" jo on. Jos hän olisi 18, kehottaisin harkitsemaan toisenkin kerran ja jättää poika kasvamaan aikuiseksi. Hän on kuitenkin jo 20, joten anna mennä vaan.
 
Yksvaan:

Minusta on edelleen sama mitä yli 20-vuotiaat tekevät keskenään, jos molemmat ovat vapaita. Esimerkiksi Tompan ja Katien suhde on ihan ok, molemmat ylistävät toisiaan ikäerosta huolimatta.

Jos nainen kirjoittaa ""ronskiin"" ja halventavaan sävyyn rakastajastaan, joka oikeasti kuvittelee että heillä on ihan ok suhde, on se minusta ihan yhtä paha kuin jos mies kirjoittaa samanlaiseen sävyyn. Jos molemmat kirjoittavat positiiviseen sävyyn aikuisesta kumppanistaan, oli ikäeroa sitten minkä verran tahansa niin toivotan onnea vaan. Ei se sukupuoli tai ikä ole mitenkään ratkaiseva tekijä, vaan se mitä kumppanistaan ajattelee ja kirjoittaa.
 
Olin isäni kanssa tänään syömässä pitkästä aikaa. Eka asia mitä hän sanoi oli että mikä minut on saanut loistamaan! Etten kuulemma vuosiin ole säteillyt tällaista energiaa.

Kerroin isälle tästä kerubistani, ja hän oli samaa mieltä kuin tekin, että go for it! Että kemiat ja ajatukset on tärkeämpiä kuin mitkään numerot. Sanoi vielä, että olen kuulemma sellainen luonnonlapsi ettei 3kymppiseksi uskoisi, ja että ne akateemiset pukumiesplanttuni eivät ole saaneet kertaakaan minua näin hehkumaan.

Tänään oli myös eka päivä kun päätimme olla erossa toisistamme. Halusin näin lähinnä testimielessä, vaikka on kyllä paljon työkiireitäkin. Halusin siis nähdä tuleeko ikävä. Ja niin, ei ole hetkeäkään mennyt etten olisi häntä ajatellut. Typerä hymy huulilla pää pilvissä koko päivän.

Huomenna tehdään yhdessä ruokaa ja sitten mennään kuuntelemaan yhtä bändiä. Ja kyllä, tarkastin ettei paikkaan ole korkea ikäraja...
 
Se on kumma juttu kun kaikki ovat niin luonnonlapsia ja kaikilla on niin hymyä silmäkulmassa ja muuta schaissea...Luonnonlapset ei netissä ""kysele"" hyväksyntää teoilleen,vaan tekevät.
 
Minusta tässä jutussa nyt tuo 20v ""poika"" on osoittanut olevansa henkisesti kypsempi kuin alkuperäinen kirjoittaja..
Toivottavasti en nyt mennyt puhumaan ohi suuni ja pian huomaan toisella palstalla olevan tuon ""pojan"" kirjoituksen että ""omg, mitä mä teen kun oon tavannu vanhemman naisen joka on tosi ihQ"" =D

Oikeasti, jos välitätte toisistanne, niin kenenkään ulkopuolisen ajattelut ei saisi teitä häiritä. Jos sun kamut alkaa vihjailemaan asiasta, voit todeta rehellisesti että ovat vaan kateellisia ;} mitä teillä on hävittävää?

Muuten, minäkin hymyilin kun luin ap.n kirjoituksen. On niin korviaan myöten ihastunut että tulee itsekin hyvälle tuulelle =}
 
Annille:

[offtopic]
Kultapieni seuraa tätä palstaa väh. 2 vuotta niin saat kuvan mikä on meininki. Tarkoitin ronskilla sitä, että naisilla on kyky ja tapa kirjoittaa asioista romantisoiden ja miehillä sitten taas vähän suorempi lähestymistapa. Osa Naisista tunnistaa nämä Harlekiini kirjoitukset ja tykkäävät lukea niitä ja samalla ehkäpä tehdä pieniä päiväunelmia:""Mitäpä jos..."".

Monella miehellä on taas tapana kuvailla tapahtumia ns. visuaalista puolta ei sitä tunteellista. Tällaiset kirjoitukset nähdään yleensä pelkkänä lihallisena himona ja tuomitaan.

Tässä vaiheessa voisi kysyä miksi Lihallinen himo on tuomittavampaa kuin henkinen/tunteellinen himo? Aikaisempi viittaa eläimiin ja jälkimmäinen ihmisyyteen, vai miten te näette asian?

Kun toi haku vaan toimis kunnolla niin voisin tähän copy pastettaa 20 aihetta koskettelevaa keskustelua eri sukupuolien kokemana.
[offtopic]

APlle:

""sovittiin ettei rakastuta"", sehän on helppo sopia? Jos Fuckbuddyä haluat niin olisitte samalla sopineet ettei puhuta! Eiköhän se ihastuminen -> rakastuminen tapahdu juurikin siksi, että kesustelee ja löytää toisesta mielenkiintoisia piirteitä.
 
Hei samaa pohtii nykyisin monet 5ov naiset joiden elämän ilmestyy itseään huomattavasti nuorempia miehiä. m Itse olen tuon ikäinen ja elämääni ilmestyi taannoin 14 v itseäni nuorempi mies. Annoin palaa ja ihanaa oli, kestikin 4 vuotta koko juttu. Suhde ei päättynyt ikäeroon vaan muista syistä.
Ikäeroista en enää välitä mitään, parempi vaan jos mies on nuorempi, asiat pelaa. Joten anna palaa. Tosin, jos ei seksin lisäksi ole muuta yhteistä, niin sitten suhde loppuu kyllä itsestään.
 
Näköjään ap olet konservatiivisen ympäristön kasvatti tms, sillä itse olen juuri ikäisesi, enkä ollenkaan tunne olevani jotenkin aikuinen tai kolmenkympin kriisissä.

Kaveripiirin ikä lienee 24v-38v, ja koko porukka on aivan samalla tasolla henkisesti. Eli eiköhän ne elämäntavat ratkaise, ja missä viihtyy vapaa-ajat. Jotkut perheellistä rivitaloelämää viettävät kaksvitoset tuntuu musta aivan ikälopuilta. Ja ne ns. pukumiehet on usein sellaisia jäykkiksiä syntymästä hautaan, en ole koskaan niistä lämmennyt. Akateemisuus sitten erikseen, miksei nuorenmielinenkin voisi olla hyvin koulutettu?

Älä tätiinny liian aikaisin. Ehditte hyvin hankkia uusia yhteisiä kavereita, jos kaikki omasi eivät kultaasi hyväksy joukkoonsa.

 
Ja tulin myös hyvälle tuulelle:) Ihanaa, kun olet onnellinen, anna mennä vaan! Elämästä pitää nauttia, silloin kun on mahdollisuus, eikä pohtia, mitä muut ajattelevat.
Joskus kun sitä saattaa tulla eteen esim. sairaus ja sitten sitä ymmärtää, mikä oikeasti on tärkeää ja mikä ei. Kokemusta on... Onnea matkaan!
 
Olen nelikymppinen mies ja onnellisesti naimisissa itseäni lähes 10 vuotta vanhemman naisen kanssa. Taisin olla kuvaamasi kaltainen ""poju"" kun tutustuimme, mutta nyt on pitempi perspektiivi (yli 15 vuotta naimisissakin). Me emme ole kohdanneet varsinaista vastustusta, hiljaista ihmettelyä ehkä alussa oli ilmassa.

Anna mennä täysillä! Varatkaa aikaa sille, että keskustelette suhteenne luonteesta myös tästä näkökulmasta: purkakaa keskinäiset ennakkoluulonne ja pelkonne, mitä ikäeroon liittyy. Se on hyödyksi. Ja luvatkaa itsellenne, ettette käytä ikäeroanne lyömäaseena sitten kun ristiriitoja tulee. Muutoin ei muuta kuin onnea vaan. Sinulla on onni saada nuoren miehen ja hänellä kypsemmän naisen rakkaus. Niin sitä pitää!

 
Kiitos taas kirjoituksistanne! Luen niitä suurella mielenkiinnolla.

Pakko nyt kuitenkin listata muutama negatiivinen asia tässä tilanteessa. Eli miten ikäeron huomaa normaalissa kanssakäymisessä, vaikka ihanaa onkin.

En ole siis mitenkään keskivertoa sivistyneempi tai lukeneempi. Mutta kun juttelemme, monta kertaa huomaan ja Hän myös huomauttaa, ettei aina ymmärrä sanoja joita käytän. Ja nämä ihan normaaleja sanoja, eikä mielestäni mitenkään erityisen sivistyneitä. Esimerkiksi (eri keskusteluista siis otettuja viikkojen varrelta) frigidi, nymfomaani, kerubi, Che Guevara, pasifisti, konsevatiivinen, sentimentaalinen, solidaarinen, imbesilli, autonominen, diktaattori jne.

Niin kyllä tästä johtuen keskustelu on tyssännyt, kun joutuu selittämään tai keskeyttämään kun Hän on sanonut, että voinko puhua yksinkertaisemmin. Mutta nämä ovat unohtuneet pian. Pointtini on, että ei kaikki sentään ihan ruusuista ole.
 
Onko nyt itse asiassa enemmän puhe erosta koulutustasossa kuin ikäerosta? Esimerkkisi viittaavat vähän siihen suuntaan. Tokihan hänellä on aikaa - ja nyt varmaan myös kannustinta - sivistää itseään ollakseen myös tällä tavoin Sinulle kiinnostava. Älä siis ""puhu yksinkertaisemmin""...
 
Minulla myös on 6 v nuorempi miesystävä ja en tosiaan tiedä kuvittelenko vai olenko jämähtänyt nuoruusvuosiini vai kuuluuko kaikkiken tätiintyäkään.. Minusta myös lapsia hankkineet parikymppiset marimekkoverhoineen ja astiastoineen tuntuvat vanhoillisilta, itse olen enemmän matkustellut jne eikä vauvakuumetta ole ikinä tullut vaikka lapsista tykkäänkin.
Ap:n kanssa on tullut samoja tilanteita, mieheni joka jo ikänsäkin vuoksi ja muutenkin on vähemmän koulutettu, joskus ei ihan tiedä kaikkia 'sivistyssanoja' vaikka en mitenkään syntyjä syviä keskustelekaan. Mutta oikeastaan asia ei ole minua vielä pitkän ajankaan jälkeen alkanut ärsyttämään, tulee kyllä korjattua jos sanoo väärin mutta hänkin tuntuu kyllä mielellään oppivan.
Muuten hän on jotenkin paljon mutkattomampi kuin aikaisemmat poikaystäväni mutta samalla aikuisempi ja järkevämpi kuin moni vanhempi tyyppi. En voisi kuvitellakaan itseäni virallisen, vanhemman pukumiehen kanssa, ehkä en vain osaa kasvaa aikuiseksi tm. en tiedä ja onko sillä sitten väliäkään kuin ehkä muille mutta olen päässyt siitä jo yli, en mieti mitä muut sanovat. Nauti yhdessäolosta äläkä murehdi turhia! :)
 
No ei todellakaan iällä ole mitään tekemistä sen kanssa ymmärtääkö jotain vierasperäisiä tai sivistyssanoja! Nimenomaan koulutustaso ja yleistieto, sekä tietysti aihepiirin kiinnostavuus siinä merkitsee. Oma mieheni on minua 7 vuotta vanhempi, eikä taatusti tajuaisi mitä tarkoittaisin jos alkaisin suoltamaan juttua vaikka imbesillistä kerubista. Eipä silti, en minäkään ymmärrä auton mekaniikasta hölkäsen pöläystä kun teini-ikäinen poikani purkaa osaa vaikka moottorin purkaa. Älä anna hyvän suhteen kariutua pikkuseikkoihin, keskity olennaiseen eli siihen intohimoon ja hienoon kemiaan välillänne. Muut asiat kyllä loksahtavat paikoilleen ajan myötä.
 

Yhteistyössä