** Noin kolmekymppiset ekakertalaiset vol.9 **

miten musta tuntuu ihan ku tässä parin päivän sisällä mun maha ois "pompsahtanu esiin" oon ootellu et millon se alkaa näkyä, ja nyt se tulikin yllättäen kuitenkin.. ens viikolla oiskin sit neuvola. kosteusvauriorempasta ei oo vieläkää kuulunu mitään, ja mua huolestuttaa et onks täällä jo hometta. pelottaa et miten se maha-asukkiin vaikuttaa pienikin aika homekämpässä... saisivat jo ilmotella et millon alottaa rempan..
meillä näyttäis olevan hankinnat aika hyvällä mallilla.. ainoot mitä puuttuu on sitteri, ja sit hieman päänvaivaa aiheuttanut hoitopöytä. sen suhteen tultiin siihen tulokseen et mietitään sitä vasta kun selviää asunnon kohtalo ja se et muutetaanko tässä pian.. vaatteita ei meinata ostaa varmaan ollenkaan kun äipältä saadaan niin paljon. niiltä löytyy vaatetta niin pojalle kun tytöllekin.. tähän kämppään on se hoitopöytä hieman ongelmallinen, kylppäriin ei todellakaan mahdu mitään, nyt jo ahdasta. tohon eteiseen, kylppärin viereen mahtuis jos keksis toisen paikan kanin häkille.. meillä loppuu tila! tahtoo isomman kämpän.. no, isompaahan me etitäänki.. mut tällasta tänään.

myymeli&maha-asukki 17+2

 

Huojentavaa - meitsi on nyt sairaslomalla ja sen jälkeen äitiysvapaalla! Mukava nuori naislääkäri, joka kotiin jäämistä suositteli, näytti itsekin olevan melko raskaana... Pfiuh, en ois kyllä pystynyt olemaan päivääkään enää toimistolla ilman totaalista koomaa, väsähdystä ja välillä vähän kipeän puolelle taittuvia supistuksia.

Tietysti tää on samalla myös aika uskomatonta ja vähän pelottavaakin: nyt mä sitten olen kotona ja seuraavaksi seurana on toivottavasti pikkuinen kuolapallo. Ihanaa. Hui.

Ruoka-aineista - joo-o, ihan mahdotonta. Tähän mennessä olen rikkonut ainakin seuraavia käskyjä vastaan: merilevää ja jokunen mereneläväkin on mennyt kurkusta sushin muodossa kera inkiväärin (makirullia olen tosin välttänyt ihan alkuraskauden jälkeen), jouluna ja uutena vuotena join molempina lasit shampanjaa (tämähän menee jo varsin rikolliseksi), maksalaatikkoa olen syönyt noin yhden myyntiannoksen verran yhteensä ja maksamakkaraakin jossain välissä, salaattien pesussa olen keskinkertainen, vuohenjuustoa ja jotain muitakin ilmeisestsi rajamailla olevia juustoja olen syönyt useammin kuin kerran. Eli syntilistalla on sekä tietoisia rikkomuksia että vahinkoja... Ihmettelen edelleen ohjeistusten listeriapainoitteisuutta, mullakin on se mielikuva, että tapauksia ei kauheasti ole. Musta on vähän hassua, että neuvolassa vedetään ennemmin tiukkaa kieltolinjaa (joka koskee lähinnä noita listeriariskiaineita) kuin kehoitetaan vaikka jonkinlaiseen yleisterveellisyys + terve järki ruokavalinnoissa -kuvioon. Ruoka-asioissa saa kyllä raskausaikana todella huonon omantunnon melko helpolla!

Pellavansiemenistä tosin meidänkin neuvola-th sanoi, että ei nyt tartte nyppiä sämpylän päältä pois, mutta just "lisäravinteena" voisi jättää pois kadmium-jäämien takia. Karppaamisleivässä voi tietysti olla tavallista enemmän siemeniä ja pähkinöitä viljan tilalla, joten jos sua Sara epäilyttää, niin varmaan valmistajalta saa lisätietoa?

Tuittis, mun mielestä tuo kauppareissu vaikutti ennemminkin hyvin hormonoidulta äitiydeltä kuin huonolta sellaiselta Mä olen kuullut niin monta varoitusta siitä, kuinka pienimmät vaatteet jäävät käyttämättä tai heti pieniksi, joten mun mielestä on ihan aiheellista vähän ihmetellä niitä kokoja. Mulla on ostokynnystä nostanut sekin, että vauva syntyy jossain vaiheessa maaliskuuta tod näk eli ihan aluksi on ehkä talvista - mutta sitten kun hän kasvaa ja kesä tulee, niin miten ihmeessä saa osumaan sopivanlaiset ja -kokoiset vaatteet kelien kanssa!? Millasia vaatteita vauvat käyttävät helteillä (sillä kai ensi kesä on aurinkoinen ja lämmin ?)

Liukastelu jäänee toivottavasti mun osalta vähäiseksi, koskapa sain juuri lainaan hienot mummopiikit (nastat sekä kantapään että päkiän alla). En onneksi ole kaatunut kertaakaan... Jos ohjeena on aina soittaa sairaalaan, niin ehkä sinne vois soittaa kerran ja kysyä, haluuko ne tosiaan kuulla jokaisesta muksahduksesta?

Vakuutus meillä on, sen hinnaksi tuli jotain yli 300 € ekalle vuodelle. Keskittämisalennukset vaikuttivat suuresti hintaan, veikkaan että niin on kaikkien kanssa. Kyllä me jotain vähän yritettiin vertailla ja kilpailuttaa, mutta kun yksi vakuutus on pysyvästi jumissa Pohjolalla, niin siellä ovat muutkin.

Meillä kestovaippoja suunnitellaan ensisijaisesti ympäristösyistä. Ei tuo rahansäästökään erityisesti haittaa ja lisäksi jos ne kannustaisivat sitten jossain vaiheessa potan suuntaan, niin olisi kiva.

Tilasin jossain välissä itselleni tällaisen tukivyön ja se on ollut ihan mukava. Varsinkin jos joutuu seisomaan tai istumaan pitkään, eikä ole erityisen tukevat vaatteet päällä, niin helpottaa vähän selän kanssa.

Mulle sopii oikein hyvin tapaaminen jo ennen vauva-aikaa! Kukaan muu ei varmaan tosin halua nähdä arkena päiväsaikaan - vielä mutta esim. viikonloppusin päiväkahvit ois oikein tervetullut ajatus.

Lallaa + Pikkuinen 32+5

 

Heippa!

Noista vaatteista. Perhekerhon nettisivuilta luin ohjeen, että aluksi kannattaa olla 5+5 body+potkuhousut ja hankkia sitten lisää. Ja kun ei tosiaan voi tietää, minkä kokoinen vauva meille muuttaa, niin ei tiiä, että onko 50 vai 56 oikea koko. Inventoin eilen tähän mennessä saamani vaatteet kahteen laatikkoon: 50-56 ja 60-62. Sitten jäi vielä kassiin pino 70-80 vaatteita. Tiedänpä sitten, mitä kavereilta hakea. Ehkä muutama pikkuvaate vielä lisää ja sitten tosiaan kesävauvan vaatteita koossa 60-62. Kävin viikonloppuna myös Name it:in pop-up storessa ja ostin 4 bodya ja yhden haalarin. Yksi body on musta!!!! Jee. Muuten värivalikoima oli valkoinen-vaaleanpunainen-sininen. Aika tylsää minusta.
Täällä on ohjenuorani eli vauvanvaatteiden mittataulukko:
PERHEKERHO - VAUVA - Mittataulukko - Vauvan vaatekoko eri i

Vaunut on valittu vaan ei vielä tilattu. Eli Emmaljungan Nitro! Kaupassa sattui samaan aikaan olemaan eräs nainen, jolla oli Nitrot käytössä ja rakas mieheni meni heti haastattelemaan häntä, että miten on lumikeleillä toiminut yms. Nyt sitten vahditaan huuto.netistä Quadroliftiä.

Vakuutus tosiaan meilläkin on haettu, vaan päätöstä ei oo vielä tullut. Normihinta olis ollut joku 550e, mutta keskittämisen takia se on 380e. Kannattaa kuulemma ekan vuoden jälkeen sitten fiksailla sitä vakuutusta, niin saa hintaa alemmas.

Ja kestovaippailun kokeileminen on mulle ollut jotenkin itsestäänselvyys. En tiiä miks. Jotain täytyy aina yrittää ympäristön eteen tehdä (aika monta lentomatkaa tältäkin vuodelta hyvitettävänä). Onneksi ne ihmiset, jotka lainas meille kestovaippoja, suhtautui asiaan hyvin luontevasti eikä kertonu mistään ongelmista. Hyvältä on kuulostaneet semmoiset ehdotukset, että kestoilee kotona ja sitten reissun päällä on kertikset käytössä. Ja meille esiteltiin myös jotain semmoisia kuituimuja, jotka voi laittaa kestoon ja heittää roskiin.

Huomenna neuvolaan painotuomiolle... ja ai niin, ne sokerirasitustuloksetkin kuulen siellä.

Lallaa ihan TODELLA mielelläni kahvittelisin sun kanssa keskellä päivää, vaan ei taida työnantaja myöntää vapaata sitä varten. (siis en tajuu, miksei!!!). Mutta juu, viikonloput jostain syystä lähes ammottaa tyhjyttään. Eli mä olen valmis tapaamiseen milloin vain.

Samirja ja Potkupallo 28+5

 

Terveiset Kanarialta, ihanan aurinkoista oli =) Hieman siellä jänskäilin tuota ruokapuolta, kun jostain luin, että e-euroopassa yli 80% sairastanut tokson ja meillä vaan 20%. Mutta tuleehan tännekin espanjalaisia vihanneksia, eikä ikinä voi olla varma, miten hyvin esim. ravintolat ne pesevät.

Ruoka-aineista intialaisessa pari kertaa inkivääripitoista ruokaa, mutta neuvolan mukaan ei syytä huoleen. Pähkinöitä pieniä määriä ja parisen kertaa puoli lasia viiniä. Ja Kanarialla söin vähän kovia juustoja,vaikkei pastoroimisesta varmaa tietoa. Leivissä saattanut olla pellavansiemeniä, en ole muistanut tarkistaa, kun ilmeisesti pienistä määristä ei haittaa.

Pk-seutulaiset osallistun myös mielelläni tapaamiseen. Illat tai viikonloput sopivat hyvin. Koitetaanko järkätä mahd pian, kun kaikki vielä yhtenä kappaleena. Kesäinen vauvapiknik kuulostaa myös tosi kivalta!

Kaneli ja Bebe 16+4

 

Terve!

Vakuutuksista vielä puhe. Jotenkin tuntuu itsellä että jos vakuutuksen hinta on vajaa neljä sataa euroa, niin sillä hinnalla täällä pääsee vuoden aikana yksityislääkäriin seitsemän kertaa. Toki vakuutus tietysti korvaa lääkkeetkin puhumattakaan siitä jos tulee jokin vakavampi sairaus. Mutta jotenkin tässä on vielä kuitenkin kahden vaiheilla ottaako vai ei, ensimmäinen visio mielessä on lapsen korvatulehduskierre miten vakuutus siinä tapauksessa auttaisi. Näin ensikertalaisena odottajana ei osaa vielä muuta miettiä. Ankaraa pohdintaa.

Kestovaipoista. Tarkoitus on kokeilla heti alussa, tietysti minulla vielä aikaa tuonne toukokuulle hyvän matkaa. Yksi todella älytön syy miksi kestovaipat kiinnostaa on se että niissä on niin hauskan näköisiä kuoseja! Normaalisti en kiinnitä tällaisiin asioihin huomiota lainkaan, itsekin pukeudun sellaisiin vaatteisiin mitkä kaapista ensimmäisenä käteen tarttuu, joten en osaa järjellä selittää miksi ajattelen että kestovaippakuosit on niin söpöjä että senkin takia niitä pitää kokeilla.

Sitten olisi kysymys teille linea negrasta. Keneltä löytyy? Minulle on tullut ohut juova joka ulottuu navasta rintalastaan asti mutta ei enää navasta alaspäin. Hauska juttu, olen melko vaaleaihoinen joten en olisi uskonut että minulle sellainen tulee.

Harmi kun en asu pääkaupunkiseudulla. Olisi ollut kiva osallistua tapaamiseen...

Hyvää oloa kaikille!

GK30 ja mönki 22+4

Ps. Ai niin Kaneli74, miten lentomatka meni? Huomasitko että olisi käynyt jalkoihin tai janottanut normaalia enemmän?

 

Oon hiukan kateellinen kaikille jotka on saaneet vakuutuksen..mulle ei sellasta myönnetty monestakaan syystä. Isoin peruste oli se että painoin ennen raskauden alkua 90 kiloa..kukaan ei kysynyt tämänhetkistä painoa joka on lähes 20kg vähemmän =) soittelin siitä vakuutusyhtiöön ja sanoin että sokerirasituskin on jo tehty alkuraskaudessa juuri tuon painon takia, ja se oli ok mutta sitten esteeks tuli nää muut ongelmat mitä on ollu. (vkolla 18 alkaneet supistukset jotka on vaikuttanu kohdunkaulaan ja nyt jo -suuhunkin, istukan huono toiminta jne..) Saa nähdä miten käy sitten vauvan vakuutuksen kanssa, varsinkin kun on todennäköistä että se syntyy aiemmin..kai sitten kaikki mahdollinen keskosuuteen liittyvä rajataan vakuutuksen piiristä pois.

Sitten sellaseen asiaan mistä oon löytäny melko vähän tietoa..nimittäin ummetukseen. Muistaakseni noin viikoilla 16-20 se vaivas, ja on palannut taas..entiset konstit eli laxoberon-tipat ja runsaampi juominen ei auta, joten onko kellään hyviä vinkkejä? Omalla kohdalla tuntuu kuidut vaan pahentavan asiaa, kun oon kokeillut syödä puuroa aamulla, ja illalla leseitä rahkan ja marjakeiton kanssa. Vessassa kun viettää kolmatta tuntia ilman tulosta niin tietää yrittäneensä..ja ei, en sentään kellota toimituksia, mutta hämmästyin suuresti kun huomasin että 2 odottamaani ohjelmaa oli sillä välin hujahtanu ohi :|

 

tässä meidän tämän päivän uutisia. meillä oli käynti tänään äitiyspolilla kätilön luona, ja ultrahuone sattui olemaan vapaana niin vilkastiimpa masuun maha-asukilla kaikki kunnossa ja taas sai hetkeks huokasta helpotuksesta kun kaikki oli niinku piti. ja sukupuolikin saatiin tietää, vaikkei se nyt ihan satavarma olekaan, näyttäis siltä että meille tulee pikku prinsessa <3 ei mun tuntemukset ja vaistot vissiin väärässä olleet kovasti se siellä heiluu niin kovasti ettei meinaa mittoja saada otettua.. nyt jaksaa sitten rakenneultraan saakka taas..

myymeli&maha-asukki 17+5

 

Myymeli, ihana kuulla, että maha-asukilla oli kaikki kunnossa!

Lallaa, jännää, että sulla alkoi jo nyt lomailu! Mä saan odotella vielä 2 kk, mutta eiköhän se aika tästä kulu...

Vakuutuksista, me päätettiin kilpailuttaa kaikki vakuutukset nyt kerralla. Ensin meinasin ottaa suoraan nykyisestä yhtiöstä (summa on siinä 300 kieppeillä). Kyllähän sitä miettii, et onko vakuutuksessa järkeä, kun pääkaupunkiseudulla on tasokas julkinen terveydenhuolto ja sinnehän vakavammat tapaukset menee. Sisko ei ottanu mitään vakuutuksia ja sanoo, että terveyskeskus/Lastenklinikka on tarvittaessa toiminu hyvin. Lisäks sillä vakuutussummallahan käy tosiaan jo muutaman kerran vuodessa yksityisellä. Mut jotenkin sitä on vähän taikauskoinen, että jos ei ota, niin sittenpä tietty jotain sattuu...

Lallaa, etkö sä ainakin ollu tutustunu siihen Beibanboon vuokrauspalveluun. En oikein ymmärtäny, miten se toimii. Eli jos ottaa vaatepaketin, sisältääkö se automaattisesti tietyt vaatteet vai saako siihen valita? Onko mallisto siis pääasiassa bodeja? Eli muita vaatteita ei juuri ole.

Mulla oli tois tiukka tahti viime viikolla töissä (10-12 tuntia myös viikonloppuna). Nyt sit koitan ottaa tosi rennosti. Sunnuntai-illasta lähtien on aina iltaisin vatsa ollu tosi kovana. En tiedä onko se supistelua vai mitä, mutta samanlaista kuin mulla oli síllon reilu kk sitten. Nyt onneks päivällä helpottaa. Ja nyt kun oon tehny vaan puolta päivää ja lepäilly, niin eiköhän se pian helpota illallakin.

Liikkeistä, maha-asukki liikkui tossa välillä melko vähän ja olin jo melkein huolissani. Parina iltana tuli kaivettua dopplerkin esiin, mutta siellähän ne sykkeet kuului normisti. Nyt muutamana päivänä (ja erityisesti tänään) potkuja on tuntunu tosi paljon ja pidempiäkin aikoja. Aiemmin potkuja tuntui aina silloin tällöin vain ehkä minuutin ajan. Nyt saattaa liikettä olla vähän väliä. Jännästi se vaihtelee. Miten teillä muilla? Onko potkuja tosi usein vai jossain tietyssä rytmissä?

Mietin, et pitäiskö perustaa tonne suljettuihin kerhoihin joku ryhmä, jossa vois sopia tapaamisista. Mulla on tosin niin haipakkaa töissä ja muuten nyt, että paremmin on aikaa tavata sitten vasta parin kk päästä, kun äippäloma alkaa.

Amanda ja Sulo 25+0

ps. Aina tuo viikkojen täyttyminen on yhtä iso ilo!

 

Terveisiä rakenneultrasta!

Onpa ihanan helpottunut olo Tyyppi köllötteli masussa pää alaspäin, hyvin sai lääkäritäti rakenteet katsottua ja niiden perusteella kaikki on kunnossa. Koko vastaa viikkoja 19+3 eli ihan hienosti vastaa laskettua aikaa. Sukupuolta ei valitettavasti saatu tietää, sillä Tyyppi osoittautui varsin itsepäiseksi ja nyrkkeili vain suostumatta vaihtamaan asentoaan niin, että olisi jalkoväliin päästy tarkemmin kurkkaamaan. Mutta eipä sen väliä, pitäkööt vielä salaisuutensa meidän pikkumököttäjä :heart: Tärkeintä että kaikki on hyvin ja josko nyt uskaltaisi hengittää rauhallisemmin puolivälin häämöttäessä uhkaavasti. Seuraava ultra on kuuden viikon päästä, joten sinne asti jaksanee taas odotella.

Mies muuten kyseli tuosta kotidopplerin vaarallisuudesta/haitallisuudesta sikiölle, kun kaikenlaista juttua on lukenut netissä asian suhteen. Naikkarin erikoislääkäri oli sitä mieltä, ettei mitään haittaa sikiölle ole, ainoastaan äidin hermoille, jos sydänääniä ei jostain syystä saa kuulumaan. Eli edelleen uskaltaapi Tyyppiä vakoilla ainakin siihen asti, kun alkaa tuntua kunnon liikkeet. Nyt on tuntunut vain tosi vähän ja vieläkin epäilyttää, onko ne liikkeitä alkuunkaan. Mutta ehkäpä ne tästä vielä...

Semmosta tänne. Mieli on ihanan helpottunut, pitkäsokerikin oli huippuhieno 4,9, joten pitäisi Tyypillä olla loisto-olosuhteet masussa. Sen kunniaksi jos hautautuisi Tyypin kanssa peiton alle loppupäiväksi hirmulumimyräkkää piiloon. Taidettiin molemmat saada tarpeeksi autoilusta tässä säässä.

Amandalle onnittelut poksumisesta! Ihan hurjaa, että oltiin vielä viime kesänä molemmat kuumeilijoiden puolella! Myymeli, aika ihanaa että pääsit kurkkaamaan ultraan maha-asukkia noin niin kuin ennen rakenneultraa. Aika kyllä matelee hirmuisen hitaasti noiden ultrien välillä, todellakin!

Sara ja Tyyppi 19+4

 

Sara, onnea ultrakuulumisista! Mahtavaa, että kaikki oli hyvin! Joo, nopsaa se aika sitten (onneks) menee ja nyt ollaan jo näin pitkällä! Silti kevät saisi kyllä jo tulla - ei jotenkin malta odottaa, että näkee sen pienen ihmisen...

Onko teillä Sara seurantaultra sen D:n takia vai miksi? Eli kokoa seuraillaan?

 

Amanda, diabeetikoiden raskauksia seurataan tarkemmin 24 viikosta lähtien muistaakseni noin kuukauden välein. Ultrilla seurataan sikiön kasvua, lapsiveden määrää, vauvan liikkumista ja jäntevyyttä. Varsinkin jos on tai tulee äipälle ongelmia munuaisissa (saattaa insuliini aiheuttaa), ne voi vaikuttaa sikiön kasvua hidastavasti. Varsinaisesti makrosomisuus eli sokerivauvan kasvu näkyy vasta 28 viikon jälkeen. Kyselinkin siitä tänään lääkäriltä ja totesi vain, että vaikka sokerit olisivat ihanteelliset äipällä, saattaa silti tulla sokerivauva. Ei ole pystytty selvittämään mikä tekijä diabeetikolla todella sen vauvan isoksi kasvattaa, pelkkä sokeri ei siihen vaikuta. Eli saas nähdä tuleeko "ekaluokkalainen" meille kesän alussa vai kasvaako yhtä nätisti kuin tähän mennessä. Vaan enpä sitä jaksa vielä murehtia, josko seuraavat pari kuukautta osaisi aivan rauhassa nauttia raskaudesta nyt kun todistetusti ultran mukaan Tyyppi on loistohieno vauvanalku

 

kaippa nää meidän asiat järjestyy pikkuhiljaa näyttäis nyt siltä että päästään reilun kuukauden päästä muuttamaan takas kotikonnuille, eli pohjois-karjala kutsuu! ei todellakaan haluta jäädä tähän kämppään, varsinkaan kun on epäilystä että on jo homettakin.. pitää vaan toivoo et nyt saadaan asiat kondikseen silleen että muutto onnistuis. täältä haminasta tulee vaan aika kalliiks muuttaa niin kauas.. ens viikolla lähdetään kattoo kämppää sinne suunnalle ja jos kaikki ok niin sit tehään samalla sopimukset.. se asunto on hieman isompi kun tää nykynen, joten jospa sinne sais sen hoitopöydänkin mahdutettua johonkin

myymeli&maha-asukki 18+1

 

GK30 Kysyit lentomatkasta, miten meni. Kyllä jaloissa tuntui painon tunnetta enemmän ja oli pakko liikutella niitä aika paljon. Janokin oli tavallista suurempi ja tietysti vessassa sai ravata useammin.

Amanda ja muut pk-seutulaiset suljettu ryhmä olisi varmasti hyvä noita tapaamisia varten ja turha kuormittaa tätäkin palstaa niillä asioilla, kun kaikki ei ole pk-seutulaisia.

Sara onnittelut hienoista ultrakuulumisista, varmasti helpottunut olo, kun tuon rajapyykin ohittanut!!

ON: mitähän mahtaa olla nämä tuntemukset: mahassa tuntuu viiltävää kipua iltaisin, vähän niinkuin puukon iskuja. Voiko olla jo supistuksia (17+1)? Kohdun kasvukipuja? Pikkuisen liikkeitä? Onko kellään ollut vastaavia tässä vaiheessa?

 

Kaneli, mulla oli noilla viikoilla vatsassa tukalaa oloa. Ei terävää kipua, mutta sellaista tylpempää kipua, inhottavaa paineen tuntua ja vatsa oli tosi pingottunut&kireä melkein koko ajan. Kesti parisen viikkoa ja kävin sen takia Naistenklinikalla ylimääräisessä ultrassa. En tiedä, mistä johtui. Kannattaa soittaa neuvolaan ja kysyä! Määräävät sitten tarvittaessa lääkärille. Ilmeisesti kaikenlaisia oireita raskauteen kuuluu, jotka ei lue ”oppikirjassa”, mut eihän näistä tuntemuksista ota esikoisena erkkikään selvää.

Täällä on muuten ollu poitsulla pari päivää ovat tsembalot! Hauskaa kun eilen illalla liikkeet näkyi aivan selkeesti ulospäin ja mies seuraili niitä nukkumaan mennessä. Näin muuten ekan synnytysunenkin viime yönä! Se oli hieman hassu... Jotenkin siinä unessa lapsi työnnettiin takaisin vatsaan, jotta voisi sitten taas syntyä. Käänteispsykologialla saattais olla jotain omaa pelkoa siitä, ettei vauva synny liian aikaisin. Näin nimittäin eilen kaveria, jonka vauva syntyi keskosena - ja voi onneksi nyt tosi hyvin. No, siinä unessa kaikki oli kuitenkin hyvin ja tunsin suurta rakkautta sitä vauvaa kohtaan, joka siis käväisi maailmassa. Oikeaoppisesti lapsi ei ollu puhdas kuin elokuvissa vaan punainen ja rääkyvä. Sinne se sitten meni takaisin kasvamaan. Hullua!

 

Hei kaikille!

Onnea hyvästä ultrakäynnistä Sara!

Cilia onko sut laitettu saikulle lepäilemään noiden ongelmien takia? Ja ummetusta mulla ei sinänsä ole, vain erittäin harvatoiminen suoli. Joskus syön luumumarmeladia, jos tuntuu olevan tarvetta.

Ja myymelille onnea muuttohommiin.

Voin perustaa kerhon tota pääkaupunkiseudun tapaamista varten. Ilmottelen siitä sitten. Tehdään herrasnaissopimus, että ei siirretä tätä keskustelua sinne, ettei muualla asuvat joudu syrjäytetyiksi.

Täällä kaikki jatkuu entiseen malliin. Vointi on muuten mainio, mutta selkä prakaa. Seisominen ja kävely on fine, mutta istuminen ja makaaminen tuskaa. Öisin heräilen paljon ja yritän löytää asennon, jossa ei sattuis, mutta kun kaikkialle tekee kipeetä: kylkiin, lonkkiin, selkälihaksiin, ylävatsaan. Mulla tosiaan tulee maha kipeeks, jos nukun selälläni... Kohta lähdetään leffaan ja aion ottaa kirjoja mukaan, ku niillä voi yrittää tukea selkää, että kestäis sen istumisen.

Mulla ehkä on linea negra. Se näyttää oikeastaan sukkahousun sauman painaumalta ihossa, mutta koska se näkyy myös silloin, kun ei oo ollut sukkiksia jalassa, niin luulisin sen olevan linea negra. Mulla se kanssa alkaa navasta ja menee ylöspäin. Tai saattaa se olla navan alapuolellakin, mutta en vaan näe sitä

Päätin pitkästä aikaa ostaa mysliä. Niitäkin joutui tsuumailemaan pitkän aikaa, kun niissäkin on pellavansiemeniä... Mies ei edelleenkään onnistu kaupasta ostamaan pellavansiemenetöntä leipää Nää pellavansiemenet on vissiin joku muotituote.

Vaan varokaapa liukkaita kelejä. Aura-autot nuolee jalkakäytävät petollisiksi.

Samirja ja Potkupallo 29+3

 

Hienoutta Samirja, jos saat aikaiseksi perustaa sen ryhmän. Pidetään se tosiaan vain tapaamisten sopimista varten ja yleiskeskustelu tällä puolella. Lisäksi - olisi tosi hauskaa, jos näillä kulmilla mahdollisesti vierailevat ilmoittautuisivat, niin voisi nähdä heitäkin!

Amanda, Beibamboon vuokrauspuoli toimii tosiaan niin, että kahdesta erilaajuisesta setistä valitaan ja niissä on tietyt fiksatut vaatteet. Seteissä oli muistaakseni bodyja, kokopukuja ja aika hauskoja "pussihousuja". Noita vaatteitahan saa myös ostaa nettikaupasta ja tän kuun ajan voi käydä tutkailemassa Kiseleffillä tarkemmin. Se pop-up systeemi on Qiamon kanssa yhteinen, Qiamollakin näytti olevan aika kivoja vauvanvaatteita. Mutta itse en edelleenkään ole ostanut mitään ... Aika huippu toi sun uni! Itse en ole nähnyt kovinkaan vauvaisia unia ainakaan niin, että muistaisin. Ja toivottavasti saat pidettyä itsellesi sopivaa tahtia töiden kanssa (ja vähitellen siirrettyä hommia pois ).

Onnea Saralle ja myymelille hienoista ultranäkymistä! On se vaan niin huojentavaa nähdä pikkutyyppi heilumassa ja kuulla, että kaikki näyttää hyvältä.

Mä olen niin valju, ettei linea negraa ole ilmaantunut.

Kaneli, varmaan kivuista voi kysellä neuvolasta tai suoraan äippäpoliltakin. Kai ne todennäköisimmin kuitenkin viittaavaat kohdun kasvukipuihin - eikös harjoitussupistusten pitäisi tuntua enemmän kovettumisena?

Kotona-oleilu-arki on melkoisen hektistä! Me oltiin ekaa kertaa synnytyslaulussa ja myös Haikaranpesän valmennuksessa. Ihan huippukokemuksia molemmat, todella myönteisen tunnelman onnistuivat luomaan! Nyt hartain toiveeni on, että oikeasti päästäisiin Haikaranpesään tositoimiin (eli että kaikki menisi normaalisti ja siellä olisi H-hetkellä tilaa) ja mieluiten synnytyshuoneeseen 1 (jossa on kiinteästi asennettuna allas).

Täytyy myöntää, että melkoista ihmetystä ja nöyrtymistä aiheuttaa ajatus siitä, että reilusti alle vuosi sitten oli tosi epävarmaa, saadaanko me koskaan lasta ja nyt puhutaan jo konkreettisesti synnyttämisestä ja vauva-arjesta. Ja olen todella kiitollinen tähänastisesta taipaleesta.

Synnytyslaulusta vielä sen verran, että se voi vaikuttaa nimen perusteella vaikuttaa ihme mansikkahattu-kristallitätihörhöilyltä, mutta on ensisijaisesti rentoutumis- ja kivunlievitysmenetelmä (joka ei millään muotoa sulje pois muita menetelmiä tms). Itse ajattelin tutustua aiheeseen asenteella "ei (juuri) ota, jos ei annakaan" - saapa nähdä pääsenkö raportoimaan käytännön kokemuksista!

Miten leffassa istuminen onnistui Samirja? Kävin juuri ostamassa DocPointiin sarjalipun, joten näillä näkymin istuksin enemmänkin ensi viikolla. Nyt alkaa selkä varoittelemaan siihen tahtiin, että en voisi kuvitellakaan työpäivän pituista istumista (mutta toisaalta nukun niin katkonaisesti, etten pysyisi töissä hereilläkään). No, täytyy käydä joogassa ja uimassa, niin ehkä niiden voimalla sinnittelen jossain kunnossa seuraavat viikot-kuukaudet. Me vältellään mysli-pellavansiemenkirousta tekemällä mysli itse kaverin ohjeella.

Ai niin Amanda, vauvan liikkeistä vielä: meidän pikkuinen on myös aika vaihtelevainen. Välillä on selvästi rauhallisempia päiviä ja toisinaan taas jytinä on kovempaa. Ootteko huomanneet, että äänet vaikuttaisivat aktiivisuuteen? Me oltiin Cleaning Womenin keikalla torstaina, mutta kovakaan basso ei saanut vastineeksi kuin muutaman potkun. Tänä aamuna vauva oli punkenut johonkin ihan ihmeelliseen asentoon - tällä kertaa punkeminen tuntuu oikeassa kylkikaaressa.

Jaha - ruoka pöydässä. Mukavaa viikonloppua!

Lallaa ja Pikkuinen 33+3

ps. Niitten jääpiikkien käyttäminen kengissä on tosi kuppasta.

 

ois kiva tapaamisiin osallistua jos asuisin siellä, ei oo ainakaan liikaa samassa tilanteessa olevia tuttuja.. no, kunhan muutetaan takas kotikonnuille niin siellä on sit enemmän äippätuttujakin ens viikolla se ois matkattava joensuun suunnalle ja käydään kattomassa kämppää.. äipän luonakin käydään sit kattelemassa mitä kaikkee se on meille varannu ja jos yhessä tsekattais millasia tytön vaatteita niiltä löytyy

pikku neiti on tainnu nyt ruveta potkimaan ihan urakalla vaikkei kovin voimakkaita olekaan ne potkut, niin niitä on nyt niin paljon että ei voi erehtyy <3

myymeli&pikku neiti 18+2

 

Leffassa oli mukana yksi paksu ja yksi normipaksu pokkari ja ne kun asetteli selän taakse, niin ihan hyvin sujui. Tosin oli alle kahden tunnin leffa. Docpointtiin olen minäkin suunnistamassa ja sinne kirjat mukaan.

Uikkaria kävin pälyilemässä Stockalta (hullu!) Äitiysuikkarit vain 70-110e... ja tavallisetkin alkaen 35e. Mulla on tavallinen uintiuikkari, mutta eihän se mahdu. Ja ei tee mieli biksuissa mennä uimahalliin esittelemään mahaa. Uintiharrastus siis odottaa. Täytyy mennä jonnekin Anttilaan tai Lindexille etsimään kohtuuhintaista uikkaria.

KERHO ON NYT PERUSTETTU TAPAAMISESTA SOPIMISTA VARTEN. Olen lähettänyt kutsut niille, jotka ovat ilmaiseet kiinnostuksensa. Jos on vielä lisää mukaantulijoita, niin ilmoittakaa. Myös tosiaan, jos tulette vierailemaan pääkaupunkiseudulle!

 

Täällä poksutaan 23+! Vieläkin vaikeaa tajuta tätä. Tällä viikolla on se neuvola, missä käydään läpi ne kelan hommat. Juuri tuossa eilen illalla kävin kelan sivuilla arvioimassa koska aloittaisi äitiysloman. Tuntuu niin hullulta. Mitä sitä tekee koko sen ajan, kun odottaa koska lapsi syntyy? Äitiysloman alkuun on jo alle 3kk. Pieni muksii mua masussa, mutta ei silti tahdo ymmärtää tätä kaikkea... Nuo, jotka odottavat toista, kolmatta tai n:ttä kpl lasta, niin miettivät jo synnytystä. Ai mikä synnytys? Eikö se haikara tuokaan sitä lasta syliin?!

 

essi79 kuulostaapa tutulta. Ja kun työnantaja kyselee että miten pitkään aiot olla poissa, kun pitää tehdä tuo sopimus sijaiselle. Mistä minä tiedän? Ai oon jäämässä pois töistä? Itselle ei ole se vielä realisoitunut...

Iso asuntolaina on kyllä erittäin tehokas takaisin töihin ajaja. Mitenkä teillä muilla, antaako teillä budjetti periksi jäädä hoitovapaalle? Itsellä ei tule kuuloonkaan. Saattaa se vähän karmaista lähteä sitten töihin ja muksu on vielä alle vuoden. Toisaalta kun oma äiti ei ole aikanaan saanut montakaan kuukautta vapaata pitää ja sitten on jo täytynyt vielä lapsi hoitoon niin onhan tilanne siitä parantunut.

GK30 ja mönki 23+4

 

essi79; Samat fiilikset täälläkin, vaikka poika potkii ja temmeltää kovasti, kaikki tuntuu tosi oudolta. Ai oon jäämässä ihan kohta töistä pois (just laskin, 40 työpäivää jäljellä kun on lomia pitämättä)? Miten ihmeessä sitä osaa olla monta viikkoa kotona yksin, kun on AINA ollut töissä tai koulussa?

GK30; Täällä sama tilanne noiden lainojen suhteen. Olen melkein 100 % varma, että hoitovapaalle ei pysty jäämään (iso talolaina vähän pakottaa siihen). Se hoitovapaalla saatu korvaus on kuitenkin niin älyttömän pieni, ettei sillä pärjää. Tilanne olisi varmasti ihan toinen, jos ei tuota lainaa olisi. Mutta kun on, niin turha tässä on jossitella

Meillä olisi ensi kuussa matka varattuna. Pitäkää peukkuja, että lääkäri antaa luvan lentää!

Helmi-Orvokki ja masu 23+6

 

Just ton "Kelaneuvolan" jälkeen aika hujahtaa ihan sekunnissa! Ja varoituksena: mun neuvolatäti ei Kela-asioista muuta kertonut kuin, että "tässä tää todistus, Kelan nettisivuilta saa sen työnantajalomakkeen". Itse piti kaikki sitten ottaa selvää. Olen jokseenkin turhautunut omaan neuvolatätiini...

Mä odotan äitiyslomaa kuin kuuta nousevaa. Enää 5 viikkoa töitä. Tasan 25 päivää. Oon tehnyt tätä samaa duunia jo 6 vuotta ja vikat pari vuotta ollut mukana aika mälsissä projekteissa. Harkitsin duunin vaihtoa ja lähetinkin muutaman työhakemuksen, mutta sitten kun alkoi vauva-ajatukset pyöriä mielessä, niin jäin tänne notkumaan.

Mä muuten jostain syystä pelkään ennenaikaista vauvaa. Siis en uskalla jättää äitiyslomalle tärkeitä hommia, ettei vaan satu vahinko. Mun äiti synnytti mun veljen 2 viikkoa etuajassa, mun kaveri esikoisensa 3 viikkoa etuajassa ja duunin sihteeri makasi esikoisestaan heti äitysloman alusta sairaalassa raskausmyrkytyksen takia ja synnytys käynnistettiin etuajassa.

Mulla on suunnitelmissa olla tasan vuosi töistä pois (pitäis varmaan kertoa pomollekin). Oon hoitovapaalla sen muutaman kuukauden ennen kuin isä jää siirretylle isäkuukaudelle ja mahdollisesti isä pitää myös muutaman hoitovapaakuukauden. Meidän toiveissa lapsi menisi tarhaan sitten kesän 2013 jälkeen. Mies on ollut kotihoidossa eikä halua laittaa lasta pienenä tarhaan. Mä menin tarhaan puolivuotiaana eikä se ole mulle mikään kauhistus. Tunnen monta lastentarhanopettajaa ja ne on pätevää väkeä. Vaikka me tultais varmasti toimeen, vaikka oltaiski pidempään hoitovapaalla, niin elintason reipas lasku ei tunnu houkuttelevalta. Lisäksi meillä (tai ainakin miehellä) siintää ajatuksissa jo toinen lapsi ja mä haluaisin kyllä ehtiä olla töissä lasten välissä...

Ja aina kun pääsen jollekulle sanomaan, että tosi hyvin oon voinut enkä yhtään oksennellut, niin hoppadaa, johan oksennetaan. Heräsin viime yönä siihen, että oksetti ja hetken tepasteltuani kävin halailemassa pyttyä. Tälleen kun on raskaana, niin on niin paljon vaihtoehtoja, että mistä se pahoinvointi voi johtua. Vaihtoehdot viime yönä oli 1. ruokamyrkytys 2. oksennustauti 3. hormoonit 4. närästys. Päädyin vaihtoehtoon 4. Olin meinaan taas kierähtänyt selälleni nukkumaan ja se on aiemmin aiheuttanut mulle ylävatsan kipua ja viime yönä oli selkeää poltetta rintalastan takana. Muutoin mua ei närästä. Loppuyöksi rakensin tyynykeon, jotta nukkuisin pää kunnolla kohotettuna. Ja hyvinhän se meni. Seuraavat 2,5 kuukautta täytynee käyttää siis tyynykekoa.

Samirja ja Potkupallo 29+6

 

Samirjalla poksuu huomenna 30!!!

Helmi-Orvokki, GK, essi - kevyeen voi vielä 30+ viikoilla (ja sairaslomalla, joka tulee jatkumaan äitiysvapaaseen) olla vähän ihmeissään siitä, että mikä vauva..? Synnytykseen valmistautuminen konkretisoitui kummasti viime viikolla valmennuksissa. Meillä muuten mies lukee niin hartaasti noita oppaita, että se on paljon enemmän kärryillä kuin minä (jolla on J. Eganin Visit from the Goon Squad kesken ja se jotenkin kiinnostaa just nyt enemmän ).

Samirja, mä taas pelkään, että menee pahasti pitkäksi (koska pinna ei ole mikään pisin ja nyt jo alkaa kylkikaarta ahistaa - tätä sitten vielä pahimmillaan melkein 1,5 kk). Tai että joudutaan jostain muusta syystä käynnistämään synnytys, sitä en tod haluaisi. Mutta joo, kyllä nyt on varmasti helpompi järjestellä asioita kuntoon kuin parin kuukauden päästä. Oispa vähän enemmän virtaa ja vähemmän kaikenlaista häröilyä. Mulla menee iso osa ajasta kaikenlaiseen ei-rakentavaan.

Hoitovapaista - meillä on varmaankin tavoitteena pitää vauva kotona tavalla tai toisella niin pitkään kuin mahdollista. Tuskin palaan töihin ennen 2013 kesän loppua, mutta mitään varmaa ei olla päätetty. Meillä ei töissä kysellä tarkkoja suunnitelmia etukäteen, tekemisensä pitää ilmoitella lakisääteisesti. Voi olla, että viritellään jotain osa-aikaisia hoitovapaita sekä miehelle että mulle tai sitten jaetaan peräkkäisiin osuuksiin. Varsinaisia päätöksiä tosiaan tehdään vasta sitten, kun nähdään millaista arkea pikkuotuksen kanssa olisi tarjolla ja millaiselta tyypiltä hän vaikuttaa... Ja joo - asuntolainakin pitää jollain maksaa, joten limboilua tiedossa.

(.) Tänään tuli neuvolassa konkreettisesti esille, että selällään ei kantsi enää maata. Enpä ole siinä asennossa juuri viihtynytkään - tulee heti jotenkin yleiskehno olo. No th mittasi ensin sf-mitan (mennään hyvin tiukasti 3,5 kg käyrällä ja kuulemma tuntuukin arviota vastaavan kokoiselta vauvalta) ja alkoi sitten kuunnella sydänääniä. Syke laukkasi 180 tienoilla! Terkkari pyysi nousemaan istualleen ja saman tien sykkeet laskivat normitasolle 150 ja 160 välille. Kohtu on jo niin iso, että selällään se häiritsee mun omaa verenkiertoa. Vaikka istukka on edessä ylhäällä, niin sielläkin verenkierto häiriintyy ja vauva joutuu kompensoimaan pikkuisella sydämellään vajetta. Eli ei hyvä. Eli ei selällään enää! Mutta tämä on tietysti yksilöllistä ja liittyy loppuajan jättimahaan.

Tänään on muuten erityisen hyvä päivä: neuvolauutiset olivat pääsääntöisesti hyvät, mammajoogassa oli vapauttavaa, aurinkokin pilkahteli lumiharson läpi ja me saatiin konserttiliput! Eli päästään nostalgioimaan Ultra Bran tahdissa <3 Kohta saunomaan ja sitten kyljelleen makoilemaan!

Oikein hyvää vointia kaikille! Moni eleleekin kerrassaan mukavia 20+ viikkoja - mun mielestä se oli ihan parasta aikaa. Peukut pystyssä Helmi-Orvokin lentoluvalle!

Lallaa ja Pikkuinen 33+6

 

Lallaa, nyt kun ehdin taas kirjoittelemaan, on pakko kommentoida sun kirjoitusta muutama päivä sitten, kun kirjoitit siitä, miten vuoden aikana on tapahtunut paljon ja mitä se mieleen nostaa. Todellakin ajatus siitä, että vain hetki sitten ei ollut ollenkaan varma, tuleeko koskaan raskaaksi ja saako omaa lasta, aiheuttaa todellakin ihmetystä, nöyrtymistä, kiitollisuutta ja iloa. Se että nyt saa "tuskailla" raskausvaivoja tai pohtia jopa synnytystä, on hämmentävän onnellista. Onkohan se samoja peruja, kun toisaalta ei osaa täysin vieläkään heittäytyä varmuuden vietäväksi, vaan toivoo ajan kuluvan nopsaa.

Mäkin siis odotan jo innolla äitiyslomaa! Muutos tapahtui ihan tässä lähi viikkoina. Vielä hetki sitten olin tosi innoissani töistä enkä olis malttanu irrottaa meneillään olevista projekteista. Mutta nyt on kyllä sellanen fiilis, et olispa pian maaliskuun loppu!

Meillä on ajatuksena ja toiveena, et vauva menisi hoitoon vasta kesän 2013 jälkeen eli jotain 1 v 4 kk iässä. Mut se on vasta alustava suunnitelma - tosi vaikea ajatella niin kauas! Kun ei ole edes vauvaa tavannut eikä sitä vauvaelämää elänyt, on tosi vaikea sanoa, miten kaiken kokee ja milainen pikkuihminen sieltä tulee. Ajattelin, et jos äitiysloman jälkeen pitäisi kahdet kesälomat ja sit muutama kk hoitovapaata. Mut saa nähdä miten lopulta toteutuu!

Mulla oli äsken vähän päänsärkyä ja huimausta. Kyllä sitä tosiaan osaa olla hätähousu ja hermoheikko, kun heti pelästyin, et eihän tää nyt oo mitään raskausmyrkytystä! No, olin kyllä hetken peloissani, mut sit mietin, et olisko verensokeri vaan ollu matala, hartiat jännittyneet, tms. Olo on nyt parempi, kun söin.

Mä taas huolehdin Samirjan tapaan siitä, ettei vauva tulis liian aikaisin. Mulla muutama kaveri synnyttänyt 6-8 viikkoa etukäteen ja tavallaan pelkään, että vauva tulis vielä aikaisemminkin. Välillä huomaan miettiväni asiaa ja toivovani, et syntyispä lapsi täysiaikaisena ja terveenä. Kai tää on taas tätä pientä hermoilua.

Amanda ja Sulo 25+6

 

Ihan pikapikaa: käykääpä PK-tapailijat kerhon puolella kommentoimassa ajankohtaa, jos ehditte mukaan.

Ai niin ja Samirja: mä oon änkeny edelleen normiuikkariin. En tiedä, miten se on mahdollista Mutta sen verran epämiellyttävää se on, että taidan seuraavaksi käydä Yrjönkadulla, ettei tartte saada kuin uimalasit päähän. Jotenkin ei viittisi tosiaankaan ostaa noita älyttömän hintaisia äitiysvermeitä kuukauden takia...