** Noin kolmekymppiset ekakertalaiset vauvautuneet **

Piristetään hieman hiljaista palstaa meidän kuulumisilla. Poju kävi viime viikolla 4 kk neuvolassa. Taas oli tullut mittoja lisää, pituus 67 cm ja painoa hitusen vajaa 8 kg. Varpaat suussa naureskeli neuvolatädille ja lääkärille. Hiljalleen on aloiteltu perunan maistelu, hyvin kelpaa. Huomenna lisätään hiukan porkkanaa. Kolmisen viikkoa sitten on alettu kierähtää vatsalleen, nyt on pari kertaa puoli vahingossa kiepahtanut takaisin selälleen. Tällä vauhdilla taitaa juosta jo kesällä...

Joanmi, rohkeasti vaan edes joskus hetkeksi ulos tuulettumaan, kyllä iskä varmasti pärjää pari tuntia vauvan kanssa. Mä oon kuukauden ajan käynyt kerran viikossa jääkiekkoilemassa ja tilanteen mukaan lenkillä, aluksi mies jännitti hirveästi kaksin jäämistä pojan kanssa. Mutta nyt taitaa odottaa että saa jäädä hetkeksi kaksin, saavat sitten touhuta "miesten juttuja". Eikä pullo kelpaa meilläkään, joten tankkaus suoriteen viimeisenä ennen lähtöä. Mulla ainakin tekee mielelle äärettömän hyvää päästä hetkeksi irti vaippa- ja tissikuvioista.

Zenita + Pikkujätti

 

No voih hiljenipäs tää ketju nyt melkein kokonaan ku toi fb ryhmä perustettiin... No tosin en ole itsekään kertakaikkisesti JAKSANUT kirjautua tänne kirjoittelemaan. Koitetaas vähän tsempata, mitä muille kuuluu ketkä ei tuolla fb:n puolella ole???

Eli väsymys painaa täällä. Tän viikon perjantaina on varhaisultra jota odota sekavin tuntein niinkuin ekankin kohdalla... toisena päivänä kun ei ole oireita niin oon ihan varman että se on mennyt kesken ja taas toisena päivänä kun oikein tekee pahaa niin ei voi olla muuta kuin raskaana oleva olo. No onneks se ultra on jo tällä viikolla niin saa vähän edes mielenrauhaa... Eli tuntemukset on aika samat kuin esikoisen kohdallakin.

Meidän neidillä oli viimeviikolla eka hammashoitaja ja hän sitten sen kunniaksi puski yhden hampaankin ikenestä läpi juuri sinä päivänä meinas vissiin että kun sinne hammashoitajalle kerta mennään niin täytyy sitä nyt jotain esiteltävääkin olla. Nyt on edessä alhaalla pien hampaantirsu.

Kertokaahan kuulumisianne muutkin!!!!

Sannuli ja Nykerö 7,5kk ja pikku2 8+5

 

Häpeäkseni myönnän, etten ole minäkään jaksanut tänne kirjoitella. Ja syy on ihan vain laiskuus :ashamed: kun tuolla fb:n puolella on niin nopeaa kommentoida , niin tulee lähinnä siellä pyörittyä.

Meillä neiti siis tuli sen 4kk täyteen karkauspäivänä ja sen kunniaksi aloitettiin sitten allergialääkärin ohjeistuksen mukaisesti kiinteiden maistelu tuollaisella Hollen riisillä (puhdistettua luomuriisiä). Sitä on typykkä saanut nyt jo neljänä päivänä eikä vieläkään ole mitään oireita. Mamma hurraa :attn: paitsi sellainen 'muutos' on nyt ilmaantunut, että kun neiti tähän asti on kakannut kolmen päivän välein, niin nyt tuli lasti jo 1,5 vuorokautta edellisen jälkeen ja jotenkin paljon helpomman oloisesti, vain vartin työstöllä. Posetiivista!

Muuten tytsky kasvaa siellä omalla käyrällään (siis jäi kaikkien käyrien alapuolelle silloin ekan 2 kk aikana), mutta kasvaa komeasti ja pikkuhiljaa ottaa käyriä kiinni. 4kk neuvolassa (jossa käytiin jo viikon etuajassa iskän hiihto(isyys)loman ja koko perheen reissun takia) mitat oli 6,3 kg ja 60,7 cm. Sekä terkka että lääkäri olivat tyytyväisiä, vanhemmista puhumattakaan opcorn:

Tyttö on tyytyväinen ja kellii lattialla päivät pitkät, sen milloin ei sitten nuku pihalla öisin syö kahden tunnin välein, mutta ei muuta natinaa öisinkään. Ja jospa me tuolla riisisössöllä saatais yöunia vähän paremmiksi, toivon ma.

Sannuli, ottiko vauvalla kipeää tuo hampaan tulo? Meillähän sitä tai niitä on tehty jo reilun kuukauden ajan. Kuola valuu, kaikki menee suuhun ja välillä ollaan tosi kiukkuisiä ja kipeitä... oon sitten terkan ja lääkärikaverin suosituksesta antanut itkukiukkupäivien iltoina Panadolia, niin on saatu nukuttua. Mutta keikkuen tuntuu nuo hampaat tulevan, kun välillä on tällaista tasaista eikä kiukutella yhtään (ei äitikään

Sannulille jaksamista tuplatilanteessa (vauva ja masuvauva) ja muille sitten näitten ykkösten kanssa! voikaa hyvin ja nauttikaa auringonpaisteesta!

:wave:
Tuiskuli ja tyttö 4kk + risat

 

Heipsis!
Kirjuutellaanhan tänne nyt sitten, kun tytteli on nukkumassa. =)

4kk neuvolassa likka oli kasvanu hyvin ja lääkärillä ei ollu muusta napisemista, paitsi kallon muodosta. Kyseli kovasti, että kai me pidetään lasta muutoinkin kuin selällään. Kerroin kyllä nukuttavani neitiä kyljillään, mutta koska tyttö aina ite kääntyy selälleen, niin en voi koskaan olla varma, että kuinka kauan nukkuu kyljellään, kun pyrin ittekin nukkumaan sillon ku tyttö nukkuu.

Nyt on rytmi muokkaantunu meillä silleen, että tyttö herää enää kerran yössä syömään. Ja meillä mennään siis tissimaidolla siihen puoleen vuoteen asti (niin oon suunnitellu, jos ei tuu mitään tenkkapoota kasvun tai minkään muun suhteen). No, tuo yöuni tekee sitten sen, että meidän ennen superhyvin pihalla nukkuva tyttö nukkuu nyt ulkona puolet siitä, mitä ennen. Ja sitten nää illat on yhtä huutoo, kun herää sieltä päiväuniltaan pihalta suoraan väsyneenä. Ja uudelleen EI meidän neitiä sinne saa nukkumaan, siitä pitää tempperamentti huolen... No, mä toivon, että tää tästä muokkaantuu, kunhan toi tyttö saa nyt päätettyä, että pidentääkö päiväunia, vai meneekö illalla aikasemmin nukkumaan. Meillä nimittäin ei onnistu se, että äiskä aattelee "fiksuna" jonkun rytmin miten tehään, likka tekee tasan oman päänsä mukaan.

Kääntyilyä täälläkin reenataan kovasti, mutta vielä ei oo tyttö honannu, miten "käsijarrun" saa pois päältä. Jää nimittäin vielä kyynärpää alle ja sitä ei keksi että miten siitä edetään omatoimisesti ja aina ei saa ees auttaa, ku neiti haluaa tehä kaiken ite. Mutta kyllä on terävän näköinen emäntä, kun puolihuolimattomasti autetaan kääntymään mahalleen, niin kyllä sitten katellaan niin tärkeen oloisena, että ei mitään rajaa. =) Ja uutena villityksenä tytöllä on istumaannousu, tosin siihenkin tarttee äiskän tai iskän apua, mutta ah sitä riemua kun saa kokeilla oman kankkunsa kantavuutta (siis eihän se kanna, eikä lasketa irti, mutta tyttö näyttää luulevan, että istuu ihan itte). Kateellisena vaan auttelen ylös, kun oon tässä todennu, että tytöllä on kymmenen kertaa paremmat vatsalihakset kuin mulla.... :ashamed:

Jaaha.. jos sitä vaikka pikkasen kaffee ottas, ennen kuin tuo päällikkö tuolta heräilee vielä iltatankille ja iltasadulle. On muuten lutusta lukee toiselle Nalle Puhia kun toinen kattelee onnessaan kuvia, kokeilee sivuja ja hymisee kirjalle. Ihanaa!

Hyvää Naistenpäivän iltaa vaan kaikille mammoille ja mukavaa kevättä!!!!
t.Pol ja tyttö 4kk ja risat

 

Heippa hei!!

Meille kuuluu tosi hyvää. Tyttö nyt 6,5kk ja epävirallisella punnituksella oli kasvanut kahdessa viikossa reilun 400g!!! Eli kun mitat oli 6kk 67cm ja 6,385kg niin nyt painoa jotakuinkin 6,8kg JEEEE!!! Yliherkkyysoireet on hellittäneet parin viikon aikana myös. Olen itse saanut itselle maidon takaisin ja alkanut vehnääkin maistella. Mahtava fiilis! Ihotautilääkäri sanoi, että jotkut lapset vaan muodostaa kovasti vasta-aineita kaikkea uutta kohtaan alussa, ja siitä nää meidän 2kk kestäneet oireet taisivat johtua. Kun on saanut enemmän kiinteätä, niin oireet helpottaneet ja kadonneet . Nyt siis ruokavaliossa peruna, bataatti, possu, kana, punaherukka, mango ja pikkuisen kauraa, mustikkaa ja kurkkua ollaan maisteltu. Päärynä, maissi, kukkakaali, porkkana siis epäonnistuneet ja porkkanaa niistä ekana aion kokeilla takaisin.

Täällä touhutaan, pakitetaan, kääntyillään mahalleen, jutellaan kamalasti, leikitään, syödään varpaita ja kaksi hammasta puhkesi just viikon sisään. Ilman oireita . Istua tykkää kovasti, mutta vielä tuetaan, ei itse pysy istuallaan, jos ei kädestä pidä kiinni.

Ihania kevätaurinkoja kaikille!!

Muokkaus: niin rypsiöljy on ruokavaliossa myös

t:marienna ja pikkuinen mussukka

 

Hei pitkästä aikaa! Me ollaan oltu reissulla toisella puolen Suomea, enkä ole jaksanut nettiin tulla lainkaan. Tosi hyvää teki reissu! Matkat mentiin junalla, InterCityssä on tosi helppo matkustaa vauvan kanssa, joten matkat meni ihan mallikkaasti.

Täällä on näköjään ollut hiljaista. Toivottavasti ette ihan hylkää tätä ketjua, kun mä en tuolla fb:n puolella kuuluttele.

Meillä oli 6 kk mitat 73 cm ja hieman yli 9 kg Iso poika. Kaikennäköistä syö, mutta määrät ovat pieniä vielä. 4 kertaa päivässä tarjoan kiinteitä nyt. Vielä ei ryömi, mutta hilkulla on, pieniä hyppyjä pääsee etunojasta jos oikein yrittää

Yöt on menneet taas paremmin, yksi hammas tuli ja pari yötä oli sen takia hankalaa, mutta muuten mennään sillä pari syöttöä / yö, sekä joinain öinä useampi tutin laitto.

Miehellä on kesällä isäkuukausi ja pitkät kesälomat, IHANAA!!

Tuli tällainen kuulumisten luettelu, unohtuikohan jotain? Hyviä vointeja ja aurinkoisia päiviä kaikille!

Ainomieli ja poika 6,5 kk

 

Kop kop,
Täällä olisi yksi ihan uusi äiti 30 odottajien puolelta. Meille syntyi 5.3. vauva, jonka strategiset tiedot ovat 49, 3360, XY. Alkuvuodesta taisi olla vähän taukoa tässä pinossa syntyneiden joukossa - ihan pikkuisen kun lukaisin, niin täällä tuntuu olevan jo monen kuukauden ikäisiä vaaveja opettelemassa kaikenlaista jännää. Meillä kun vasta ollaan päästy kärryille vaippojen vaihtamisesta ja rintaakin syödään vain kumin avulla... Mutta jos pinoon mahtuu, niin olisi kiva saada vinkkejä varttuneemmilta tieteenharjoittajilta!?

Ihan ekaksi kyselisinkin kokemuksianne pienten vauvojen kestovaipoista (viikon sekajätemäärä on mykistänyt meidät) ja eri kantoliinavaihtiksista. Oletteko käyttäneet ja jos niin mitä? Musta tuntuu, että Pikkuinen viihtyy ihan parhaiten iholla, joten olisi kiva pitää häntä kyydissä - ja toisaalta olisi syytä pystyä päivän aikana tekemään jotain muutakin kuin makaamaan sängyssä vaavin kanssa.

Tuolta on muuten parin kuukauden sisään tulossa enemmänkin uusia keskustelijoita tähän pinoon, joten 0 kk ihmettelyt alkanevat alusta. Mutta sellainen sykli täällä varmaan on iäti

Lallaa ja Pikku-Hikkailija 9 päivää

 

Tervetuloa lallaa ja ONNEA! Kiva saada uusia nimiä tänne!
Mä itse olen käyttänyt aika vähän kestoja vauvalle :ashamed: mutta ihan pienellä tykkäsin sisävaippa + kuorivaippa-yhdistelmästä. Parhaat sisävaipat meillä oli tuttavan tekemiä, jotka otin lainaan. Esim. Imse vimse-kuori ja sinne sisään voi laittaa vaikka harsosta taitellun vaipan jos ei ole varsinaista vaippaa, tai sitten tuon sijasta harso ja villahousut.

Meillä on Manduca-reppu, siinä poika tykkäsi olla n. kuukauden ikäisestä lähtien, sitä ennen ei toiminut. Ehkä joku trikooliina olisi ollut parempi alussa. Mulla oli joku kantopussi, mutta siinä vaiheessa kun sain aikaiseksi kokeilla, poika oli jo liian iso sinne (ja ikää oli ehkä 1,5 kk), eli en suosittele niitä, vaikka ovatkin nopeita käytössä.
Yksi liina oli kokeilulainassa mutta en kokeillut sitä kertaakaan :ashamed: En uskaltanut talven liukkailla sen kanssa ulos, enkä sitten jaksanut edes sitoa sitä sisäkäyttöä varten.


Mites teillä muilla muuten, vierastaako teidän vauvat kovasti ja säikkyykö pikkulapsia jotka kiljuvat ja tulevat lähelle? Me käydään kyllä vauvoja tapaamassa joka viikko mutta kiljuntaa poika aina säikähtää ja menee itkuksi. Samoin lähelle tulevia isompia lapsia. Kun esikoinen on, niin ei ole melskeeseen tottunut. Kotona kyllä itsekin kiljuu minkä kerkeää

Arvatkaas mikä on meidän pojan suurin herkku: vesi. Mukista tai nokkamukista, terästäytyy huitomaan heti kun näkeekin mukin, ja nuoleskelee sen suuntaan jo kaukaa.. Tuttipullosta ei uppoa.

Ainomieli ja poika 6,5 kk

 

Olikos se MR:n Mallorcan-matka muuten jo?

 

Onnittelut Lallaa!! :heart:

Taitaa olla meidän 4,5 kk ikäinen tyttönen tämän ketjun tähän asti nuorin, joten oli jo aikakin antaa juniorin paikka eteenpäin!

Miten teillä on vauvaelo lähtenyt sujumaan?

Meidän neiti oli syntyessään pikkuinen (2970 g, 50 cm) ja paino nousi maitoallergian vuoksi äärettömän hitaasti ja tyttö oli rimppakinttu pitkään. Tästä syystä kestovaippailu oli silloin varsin haasteellista, kun pissat tuli aina läpi reisiaukoista. Käytin villahousuja paljon ja siellä alla taskukestovaippaa. Mutta kun neiti sitten pääsi oikealle ruokavaliolle ja alkoi reidet vankistua, niin sen jälkeen meillä on päivät kestoiltu pääosin fuzzi bunzin taskuvaipoilla. Lisäksi käytössä on äitiyspakkauksesta tulleet Imse Vimse ja Myllymuksut. Fuzzi bunzeihin laitan perusimujen lisäksi hamppu- tai bambuimuja (jos ei oo ihan tosi hyvä imu ilmankin).

Tsemppiä vauva-arkeen ja kaiken uuden opetteluun!

Meillä se alku oli tosiaan aika kaoottinen ton maitoallergian ja sen takia, että neuvolassa mua ei otettu ollenkaan tosissaan ja kaikki meni ihan metsään... Kunnes mentiin yksityiselle, kun neiti oli lähes 2kk. Sen jälkeen onkin elämä ollut jo oikein mukavaa.

Niin ja kantoliinoista, meillä on ollut käytössä myös Manduca. Siihen oli helppo laittaa pienikin vauva ja meillä tyttö vietti siinä paljon aikaa tuolloin pahimpana allergia-aikana. Tyttö manducaan ja sitten äitin tai isän kyydissä jumppapallon päälle pomppimaan... :/ se oli ainoa liike, johon tyttö rauhottui ja jossa nukkui. Niinpä me pompittiin vuorotellen yöt jumppapallon päällä. Sellaista oli meidän elämä silloin :O

Ainomieli, teidän poika on tosiaan jo iso! ihanaa (mutta samalla niin haikeaa) kun vauvat kasvaa. Meidän neiti ei vierasta ihmisiä, mutta säikkyy erikoisia ääniä. Esim. sähkövatkaimesta ja imurista ihan tykkää, mutta joku oudompi, paljon miedompi ääni nostattaa kyllä kyynelet silmiin ja itkun ilmoille. Tässä muutama päivä takaperin säikäytin tyttäreni niistämällä :/ ja yhtenä aamuna, kun köllittiin sängyssä ja haukottelin sellaisen vähän narahtavan äänen, niin itkuhan tytölle tuli. Ja äitille tietty morkkis.

Aurinkoisia kevätpäiviä kaikille mammoille ja vaaveille!

t. Tuiskuli ja tyttö 4,5kk

 

Onpas tää tosiaan hiljennyt : /
Tuiskuli, huh tosiaan mitä öitä teillä ollut aikoinaan! Hienoa että saitte sen diagnoosin ja tilanne parani.
Lallaa, meilläkin muuten käytettiin rintakumia eka kuukausi, kun muuten vauva ei napannut kiinni ollenkaan. Aina joskus tarjosin ilman kumia, ja sitten yksi kerta se vaan kelpasikin. Olihan sen kumin kanssa sählinkiä, mutta sen ansiosta imetys ei missään vaiheessa ollut mulle tosi kivuliasta (ihan vähän kuitenkin), ja iho nänneissä pysyi hyvänä.

Räntää sataa, meidän piti tehdä tänään kaupunkireissu, mutta kaveri peruutti ja taidetaan vaan mennä tuohon lähiostoskeskukseen.. Miksei kukaan kertonut että äitiyspakkauksen vaatteet jää kaikki jo pieneksi meillä? :O Parit housut ja se keltainen yöpuku vielä käytössä.. Toppahaalari menisi, mutta sitäpä ei tarvitse näin keväällä Mitä te pidätte vauvalla päällä keväällä vaunuissa? Vanupukua tietenkin.. Meillä sekin on jo sääristä lyhyt - olen silti pitänyt sitä vaunuissa. Meillä vielä toistaiseksi matkataan makuuasennossa ja hyvin suojattuna.

Täällä ollut vauvalla jo n. kuukauden nuha! Ei olla käyty kerhoilemassakaan sen takia, kun pelkään että muut katsovat pahalla, että olen rohinanokan raahannut ihmisten ilmoille. Ei tuo paha nuha ole, mutta sellainen ärsyttävä - nukahtaessa ja syödessä aiheuttaa välillä harmia. Kerhoon tekisi mieleni..

Ainomieli ja poika kohta jo 7 kk

 

Hola vaan!

Ei olla päästy Mallorcalle vielä, lomaluukkia tosin on jo hiottu ja tuolla facessa pohdittiin mm. arska-asioita.

Tervetuloa Lallaa ja onnea perheenlisäyksestä! :flower: Kuten ehkä jo huomasitkin, meillä on myös FB-ryhmä, johon pääsee mukaan kun ilmoittaa halukkuudesta jollain tapaa. Joku meistä liittyneistä laittaa linkin sitten yksärinä.

Elo tuon 7 kk pojan kanssa on löytänyt uomansa ja päivät menee mukavasti kaikenlaista puuhaillessa. Vielä kun saisi ilta- ja yöheräilyt hukattua johonkin... Työt odottavat neljän viikon päästä ja isi-mies saa jatkaa kotimiehenä.

Luin lehdestä tänään, että nyt se kevät tulee. Katoin ikkunasta pihalle enkä ihan vakuuttunut, mutta pakko se on uskoa kun kerran lehteen oli oikein präntätty. Että hyvää kevään jatkoa mutsit!!!

MR ja VV 7 kk 9 pv

 

Onnea lallaa!!! Kivaa että uusia alkaa tulla tännekin!!! Toivottavasti muut seuraa perässä tänne.

Tuntuu etten mä ehdi kertakaikkisesti enää tänne kirjoitteleen ku noita koulutehtäviä pukkaa siihen malliin ettei oo mitään määrää... tai sit mä nukun |O

8 kk tuli meillä neidillä täyteen viime sunnuntaina ja äippäloma loppuu jo viikonpäästä. Mihin tää aika oikein häviää??? No sit seuraavaa äitiyslomaa odotellessa, joka alkaakin onneks jo elokuun puolessavälissä.

Tää oli vaan tällanen pikainen pyrähdys... tuun loppuviikolla paremmalla ajalla kertoon kuulumisia.

Sannuli ja Nykerö 8kk ja pikku2 10+4

 

Hei taas ja hui, miten täällä jo puhutaan äitiysloman loppumisesta!

Meillä oli eilen ensimmäinen päivä kahdestaan kotona ja siitäpä iskikin ahdistus! Kun synnytys oli kohtuullisen helppo ja ekat kaksi viikkoa oltiin sairaalassa ja kotona koko ajan kolmistaan, niin vauva-arki alkoi vaikuttaa ehkä liiankin ruusuiselta. Nyt oon pari yötä yrittänyt olla herättämättä miestä yösyömingeillä ja kätinöillä eli väsytystä pukkaa. Ja kun ei tietenkään mitään varsinaista rytmiä vielä ole, niin eilen päivällä meni hommat jotenkin pieleen ja Pikkuinen kätisi ja vääntelehti koko iltapäivän. Minä tyhmänä sitten googlaamaan koliikkiasioita (ja jossain sanottiin, että se puhkeaa 2 vkon iässä) ja panikoimaan aiheesta. Illalla olinkin sitten ihan loppu ja nyyhkytin miehen kainalossa... mutta tänäänpä onkin sitten ollut jo paljon parempi fiilis, johon ovat auttaneet yksinkertaisesti se, että mä olen syönyt sekä aamiaisen että lounaan ja se, että syötin suosiolla aamulla useampaan otteeseen ja kantelin pikkuista mukana kaikkialle. Nyt hän nukkuu autuaana sylissä...

Että juu, alun kanssa kangerrellaan ja kesää odotellaan Mielelläni liittyisin myös FB-ryhmäänne.

Lallaa ja Pikkarainen 2vko1pvä

 

lallaa, lähetin sulle linkin tohon meidän FB-ryhmään. Tervetuloa!
Tsemppiä sinne! Kyllä sä selviät hienosti vauvan kanssa! Ja mielialathan heittelee ihan laidasta laitaan ja siitä saa syyttää hormoneja

t. Tuiskuli ja tyttö

 

hei! sylissä 3kk vanha esikoinen. Odotusaikana seurasin ja kirjoittelin eräälle toiselle keskustelupalstelle, mutta siellä tuntui olevan superäitikulttuuri valloillaan. Viestin lukeminen alkoi vain ahdistaa kun kaikilla oli kaikki niin ruusuista ja kaikki oli superäitejä ja itelle tuli vain huono mieli.
Eilen löysin sitten täältä tämän keskusteluketjun, jonka luin läpi heti ahmimalla. Täältä sain illassa enemmän vertaistukea kun sieltä toisaalta kahdessa kuukaudessa =) Kiitos siitä.
Meidän neiti syntyi joulukuussa ja alun hapuilun jälkeen arki muuttunut viime viikkoina tosi mukavaksi vauva-arjeksi. Alkuunsa säädettiin ensin verensokereiden vuoksi sairaalassa, kotiin päästyä emme tahtoneet löytää oikeanlaista, masulle sopivaa korviketta (maitoa kun ei omasta takaa tule riittävästi), sitten ei nukuttu päikkäreitä ollenkaan... mutta nyt on verensokerit normaalit, oikea korvike käytössä ja vyöhyketerapiasta haettu yhdet päikkärit. niinpä arki alkaa sujumaan =) Moni valittelee, että täällä on hiljaista ja kaikki naamakirjassa. Miten naamakirjaan pääsisi juttuihin mukaan? On luultavasti kuitenkin suljettu yhteisö?
t: mymmeli + vempula

 

Tervetuloa uusille jäsenille ja kiva kuulla että meidän jorinoista täällä on ollut apua Täytyy tunnustaa että oon kans muutamia muita keskusteluja seurannut ja inhoan just tuota superäiti ja supervauva juttelua, kaiken maailman arvostelua jne. jne... Täällä on minun mielestä ollut keskustelut asialinjalla sen suhteen koko ajan, jokaisella on ollut oikeus ja mahdollisuus mielipiteisiinsä ilman että kukaan teilaa maan rakoon! Ehkä sekin vaikuttaa että ollaan kaikki samaa ikäluokkaa ja esikoisen kanssa vauvaelämää opetellaan, oon huomannut että monella nuorella äidillä on aika ehdottomia mielipiteitä sen suhteen miten asioita pitää hoitaa ja useamman lapsen äidit taas ei ehkä muista niin tarkkaan mitä elämä on ollut silloin ensimmäisen kanssa Mutta, meitä on moneksi ja jokaisen mielipiteet on ihan yhtä hyväksyttäviä, mukavampi vaan jutustella sellaisten kanssa joiden kanssa ollaan edes suunnilleen samalla aaltopituudella

Neitokaiselle tuli eilen 7 kk mittariin ja elämä soljuu tuttuja rutiineja noudatellen. Ei voi kuin kädet kyynärpäitä myöten ristissä kiittää siitä, että tyttö on helppo ja aurinkoinen tapaus, paljon paljon pahempaan olin varautunut ja siksi sympatiseeraankin kaikkia teitä joilla on ollut hankalaa allergioiden, nukkumisten yms. kanssa. Viime viikolla kuultiin kauheita uutisia, erään miehen tutun vauva oli kuollut synnytykseen ja sen jälkeen on tullut kyllä mietittyä hyvin tarkkaan sitä, kuinka kiitollinen saa olla siitä että meillä on näin hyvin... Toi synnytys tuttavalla oli vielä aika lailla saman kaavan mukainen kuin meillä, lopputulos oli vaan eri... Ihan kamalaa, ei siihen ole edes sanoja.

Juu, täällä minä vaan kirjoittelen kun pitäis oikeesti tehdä jotain järkevää... Oon jotenkin totaalisen kurkkuani myöten täynnä kaikkia kotihommia, en mitään viittis tehdä... No, kai tää menee ohi aikanaan, ei kai sitä aina ole pakko hössöttää koko ajan jotain!

Ainomieli kyseli vierastamisesta: meidän neiti on tasan kerran vierastanut ja silloinkin oli väsynyt ja nälkäinen. Saattaa välillä katsoa vähän pitempään jos tulee joku vieras juttelemaan, mutta ei itke tms. Toivotaan ettei ala vierastamaan ollenkaan, oon sitä vähän kauhulla odottanut kun tiedän kuinka sitovaa se vaihe voi sitten äidille olla. Minkä ikäisenä teillä yleensä vauvat on aloittaneet vierastamisen?!?

Laitan muumimymmi sulle linkin fb-ryhmään, toivottavasti osaan taas homman hoitaa... Ilmoittele jos ei onnistu

Tuulia ja Elli 7 kk

 

Tuulia: en löytänyt tuota fb:n linkkiä, voipi kyllä olla etten osannut etsiä oikein.
Lallaa: meillä neiti itki sairaalasta kotiin päästyä 2 viikkoa joka ilta noin 4-5 tuntia ja oltiin miehen kanssa ihan ihmeissään ja hätää kärsimässä. Vaihdettiin korvikemerkki toiseen, mutta ei auttanut. Neuvolaan otettiin yhteyttä ja sieltä todettiin, että oireiden perusteella kuulostaa koliikkivauvalta. Onneksi en antanut periksi ja kokeilin vielä kolmatta korvikemerkkiä (nutrilon omneo-jauhetta) ja vaihdettiin samalla neuvolasta saadut jekovit -tipat rela-tippoihin. 2 päivän jälkeen itkut loppui siihen, onneksi! Óli aikamoinen 2 viikkoa, olin jo siinä vaiheessa ihan puhki (ja nuo 2 viikkoa sopivasta osuivat jouluaatosta loppiaiseen). Onneksi iltaitkut ovat taakse jäänyttä elämää.
Nyt neiti 3kk, 6kg, 60cm. Meillä ollaan käsittääkseni aika siroja, ainakaan ystäväpiirien vauvoista ei löydy yhtä "laiheliinia". Mutta siroja ollaan oltu alusta asti, masukin jäi raskausaikana niin pieneksi, että moni ihmetteli miten sieltä mitään voi syntyä =)
Juuri tultiin piiiiitkältä vaunuttelulenkiltä, kirpparilla piipahdettiin matkalla. Nyt syömispuuhiin.
t: mymmeli + vempula

 

Kirjoitetaas mekin kuulumisia ja tosi hauska lukea muidenkin ja tottakai uusien äitien! Meillä tyttö 8 kk ja yöunet on vaihteeksi menneet vähän levottomiksi. Siis nukahtaminen ei meinaa onnistua ja illat venyy. Syyksi veikkailen tuota liikkumisvimmaa. Tyttö ryömii ja tapailee konttailua.

Meillä tyttö vierasti n. 3 kk:n iässä kaikkia muita paitsi lapsia. Vierastaminen oli todella voimakasta. Nyt vierastaa vieraita miehiä jotka tulevat ns. liian lähelle. Eroahdistusta "odotellaan" seuraavaksi.

Jos minäkin sinne facebookin yrittäisin löytää kutsun avulla...

aamyöt ja tyttö 8 kk

 

Aamuyö, laitoin sulle yksärin. :attn:

 

:wave: Hei kaikille!
Oltiin sitten neuvolassa, ja olen nyt ärsyyntynyt. Oli joku sijainen, joka oli sitä mieltä että vauva heti unikouluun ja omaan huoneeseen. Pois äidin vierestä. Lisäksi tuli noottia, että 5 ateriaa päivässä ja imetys vain niiden päälle, ei muuten. Ei saa imettää uneen, ei saa sitä ja tätä ja pitää tehdä näin ja näin! Lähdin pois vihaisena, tuntui että terkan mielestä olen tehnyt kaiken väärin! Ihan uskomatonta. Onneksi oma terkka on maltillisempi noiden ohjeidensa kanssa, tuntuu että tää oli lukenut jostain ohjekirjasta säännöt joita paukutti.

Ei nyt heti aiota vielä mitään unikoulua pitää, vaikka jossain vaiheessa oli kyllä mielessä. Vauva heräilee tällä hetkellä n. 2 kertaa yössä syömään, ei haittaa minua. Nukkuu kuitenkin yleensä n. 6 tunnin pätkän putkeen, ihan hyvin kai? Joskus toki, kuten hampaiden aikaan, heräilee enemmän, mutta siihenpä ei välttämättä unikoulu auta..

Tajusin tuon käynnin jälkeen että olen tosi onnekas kun meillä on oma terkka niin mukava. Jos tuo äskeinen olisi meidän vakioterkka, voi olla etten edes haluaisi käydä koko neuvolassa, sellaista lyttäämistä se oli.

Vihainen Ainomieli ja päikkäreillä nukkuva poika 7 kk

 

Heippa!!!
Tervetuloa uudet mammat!!! Hyvä vaan että tulee uusia "naamoja" piristään tätä pinoa!

Ainomieli, heitäpä terkkasijaisen jutut vaan mielestäs!!! Tympeeltä kuullosti ja jopa ehkpä asiattomalta. Ja mainitse asiasta sitten aikanaan omalle terkalles, että saa sijainen pikkasen palautetta!!! Kyllä kai sitä jokainen vanhempi itte päättää, että millon muksu tarttee unikoulua, jos ees tarttee ja mikä on "riittävä" heräily tai nukkuminen. Pöh moista terkkaa.

Mä nyt voin sitten kertoo omaa juttua meidän vakiterkasta. Nykyään osaan jo suhtautua huumorilla koko hommaan, vaikka ajoittain se on hankalaa. Meillä ei nimittäin oo takana vielä yhtäkään neuvolakeikkaa, etteikö jotain sanomista ois sillä tätillä.. Nyt viimeks 5kk neuvolassa tuli palautetta siitä, että ku tyttö ei kasva 0-käyrällä suhteellisessa painokäyrässä, EI OO KOSKAAN KASVANU ja sen sanoinkin sille terkalle. Ku se alko puhuun, että pitäs alkaa kiinteitä antaan ja tuli vähän semmosella paatoksella, että mä sain käsityksen hänen luulevam mun pitävän tyttöö nälässä pelkällä rintamaidolla. Ja meidän likkahan pitää itte huolen siitä, että evästä tulee tarpeeks usein, muutoin tulee HUUTOO!!!! No, sitten kun terkka käänti tytön mahalleen alustalle, ni huomas, että polvitaipeet punoittaa. Kysy sitten, että sanoko lääkäri niistä jaloista mitään, kun hänen mielestään likka pitää liikaa jalkoja koukussa... No, minä siihen sanomaan, että lääkärin kommentti oli 4kk neuvolassa: "Kasvaa ja kehittyy normaalisti." Meni täti hiljaseks, mutta yritti jotain mutista jumpparista. Mehän ollaan käyty tytön kanssa jumpparilla siitä lähtien, ku likka oli 2kk ja terkka oli sitä mieltä, että neidillä on kylkisuppu, minkä heti jumppari kyllä torppas. No, minä sitten siitä jalka-asiasta sanomaan, että meillä on vielä jumppari. Se oli tänään. Sanoin sille fyssalle, että tämmöstä oli kommentointi neuvolassa. Jumppari katto mua vähän aikaa ihan hiljaa ja totes: "olisin huolestuneempi, jos lapsi ei koukista jalkojaan." NIINPÄ!!!! Ja kun tyttö niitä koipiaan kyllä oikoo, mutta aina aluks, kun hänet kääntää mahalleen, niin vetää automaattisesti polvet koukkuun. Mä sitten avauduin sille jumpperille vähän tosta meidän terkasta... Sanoin, että me varmaan tullaan jatkossakin inne jumpparille, kun se terkka tuijottaa vaan kippuroita, käppyröitä ja aikajanoja. Sovittiin nyt sitten jumpparin kanssa, että viiden viikon päästä käydään vielä, ihan vaan siks, että näkee vähän miten neiti etenee mahallaan ollessaan. Sattuu onneks oleen 6kk neuvola just ennen sitä, että saa taas terkalle mielenrauhaa, kun voi sanoo, että ollaan vielä menossa jumpparille. Jumppari on koko ajan sanonu, että meidän likka kehittyy ihan normaalisti, mutta on halunnu, että me siellä käydään, että näkee sen edistyksen ja voi sitten antaa ohjeita tarvittaessa. Tuli vähän tänään semmonen olo, että käymme jumpparilla, että terkalle saadaan hyvä olo, ettei turhaan rusti uusia lähetteitä. Ja mä sanoin sille jumpparille suoraan, että mielellään siellä käytän tyttöä, nimittäin sieltä saan kymmenen kertaa enemmän tietoo ton muksun kehityksestä ja taidoista, kuin koskaan neuvolassa!!! Ja sillon alkuun jumppari anto tosi hyviä käsittelyhjeita, joiden mukaan pysty pikkasen tyttöö ohjaileen oikeeseen suuntaan.
Olipa kauheen pitkä selostus!! Anyway, valtakunnassa kaikki hyvin. Oonpahan oppinu tässä, että kyllä se äidinvaisto tietää yleensä enemmän kuin kukaan terkka tai kukaan muukaan!!! Että sinnillä vaan eteenpäin mammat!!!

Mukavaa maaliskuun jatkoa!!!
t.Pol ja tyttö 5kk ja risat

 

Hyvä tytöt!!!:hug:

 

Heippa,
hyppään pikaisesti mukaan ennen kuin poitsu herää.

Elikä poikamme syntyi 3 viikkoa etuajassa 15.03.2012 ja nyt on sitten kaksiviikkoissynttärit. Nopeasti tuli kaveri ja justiinsa nippa nappa ehdittiin sairaalaan. Painoa oli vain 2,7kg ja siksi sairaalassa aloitettiin heti korvikkeella ja tuttipullolla ja sokereita seurattiin ja tuli määräys pakkosyöttää 3:n tunnin välein.

Eka viikko olikin tuskaa ja itkut pääsi, mutta sitten tehtiin neuvolan kanssa päätös, että öisin lapsi saa nukkua niin pitkään kuin haluaa eikä ole pakko herättää syömään. Tästä seurasi se, että siirryttiin oikeastaan kokonaan lapsentahtiseen ruokintaan ja kylläpä helpotti. Painokin on nyt alkanut nousta hienosti, joten tie näyttäisi olevan oikea. Ainakin tuo lapsi syö usein ja pitkään. Valitettavasti vaan öisin on aika pirtsakka kaveri...

Ainomielen kokemus rintakumista helpotti, koska olen siitäkin ehtinyt potea huonoa omatuntoa, kun sen kanssa rinta ei stimuloidu tarpeeksi jne jne. Mutta olen ajatellut aloittaa sen vieroitusyrityksen kunhan vauva on 3-kiloinen. Nythän on pääasia, että hän saa syötyä. Haluaisin vain niistä eroon, kun menee aina aikaa niiden kanssa pulatessa ja pestessä ja viime yönä toinen kumi mystiseti katosi jonnekin...

Lallaa sain kantoliinan eilen. Mam-merkkisen trikooliinan ja tänään oli ensiyritys. Vauva vain on niin kovin pieni, että minusta tuntuu kuin hän rusentuisi sinne säkkiin. Mutta jatketaan harjoittelua. Hyvältä tuntuu tuo liina ja on harmaa

EN ole vielä ehtinyt lukea läpi noita teidän juttuja, mutta joku päivä. Nyt on taas aika alkaa herätellä pienokaista syömään. Sekava on tää mun kirjoitus, mutta pistetään väsymyksen piikkiin.

Samirja ja Poika 2vko

muoks. niin ja mielelläni sinne FB-ryhmään tulisin!

 

Samirja Laitoin linkin fb-ryhmään, toivottavasti toimii...

Mulla oli kans rintakumi käytössä alussa, kun vasen nänni oli niin kipeä ettei kestänyt imettää ilman ja ihan ekoina päivinä vauvalla oli vähän hankala saada kunnon imuotettakaan. Minä imetin niin että kipeästä rinnasta kumin kanssa ja toisesta ilman, hyvin onnistui niinkin! Sitten pikku hiljaa aloin tottumaan sekä vauvaa että rintaa ilman kumia imetykseen ja oiskohan joskus parin kk:n kohdalla ollut kun jätettiin rintakumi kokonaan pois. Ei sen käytöstä kannata stressiä ottaa, se on ihan loistava apuväline imetykseen ja tuskin nyt ihan kauhean radikaalisti maidontuotantoon vaikuttaa. Ja harva taitaa imettää koko imetysaikaansa rintakumin kanssa... Kärsivällisyyttä siis Enemmän mua häiritsi niiden maidonkerääjien kanssa pelaaminen, mutta toisaalta niiden avulla säästyttiin jatkuvalta liivi- ja paitapyykiltä Ja keräsinhän mä niillä (+pumppaamalla) maitoa niin paljon, että neiti ei vissiin ainakaan ekaan neljään kuukauteen korviketta saanut, tosin ei sitä kyllä nytkään tarvitse kun maitoa tulee kuitenkin sen verran mitä tyttö tarvii. Aamu- ja iltapuuron aloin kylläkin keittämään nyt korvikkeeseen, kun alkoi näyttämään siltä ettei puuro oikein maistu enää: helpotti heti, kai se on vähän makeampaa kun maitoon keittää

Meillä oli sekä sellanen joustava vähän fleecekankaan tyyppinen kantoliina (vastaava kun trikooliinia) ja sitten ihan perusmallin baby björnin rintareppu. Kantoliinan käyttö jäi muutamaan kertaan kun siinä tuli hiki molemmille ja neiti haluaa aina nähdä ympärilleen enkä ihan pienelle onnistunut sitä sitomaan niin että asento ja näkyvyys ois olleet optimaaliset. Rintareppua oon käyttänyt jonkun verran, neidin kanssa imuroitiin aina yhdessä sen avulla ja jonkun kerran käytiin asioilla niin että tyttö oli repussa. Nyt alkaa olla jo niin iso pötkylä ettei oikein mahdu kunnolla siihen reppuunkaan. Aattelin kyllä tuota liinaa kokeilla uudemman kerran kunhan ehdin, kotona me ei kantelua tarvita mutta nyt kun vaatteet vähenee ulkoillessakin niin vois sitten vaikka kävelyllä käydä niin että laittaa tytön liinaan.

Ei voi muuta sanoa noista meidän iki-ihanista terkoista, kuin että onneksi meitä äitejä on siunattu terveellä maalaisjärjellä: käytetään siis sitä eikä uskota ihan kaikkea kirjoista/tutkimuksista opittua höpötystä ja luotetaan tosiaan äidinvaistoon ja siihen että jokainen vauva kasvaa ja kehittyy omaan tahtiinsa

Ja neitokainen kutsuu, heräilee aamu-uniltansa: tänään olikin ihana aamu neidille kun ihan vahingossa nukahti isin syliin unille. Harvoin malttaa syliin nukahtaa, oma sänky ja pupu kainalossa on paljon parempi paikka nukkua (ja äiti kiittää... ).

Aurinkoisia kevätpäiviä kaikille

Tuulia ja Elli 7 kk 10 pvä