** Noin kolmekymppiset ekakertalaiset vauvautuneet **

MR, lieninkö itsekin niin kateellinen sun juhliinpääsystä, että näin unta että valitin kaverille, etten voi lähteä mihinkään kun vauva jne.. ja kaveri sanoi että isähän voi nukuttaa vaunuihin.. Mietin että nerokasta, mutta herättyäni muistin että eihän se lapsi syö pullosta ja kiinteätkin syljetään pois, hyi.. Eikä se teilläkään onnistunut, ikävää : /

Mutta nyt on tällaista ja vielä tulee tätä aikaa ikävä.. Ja nytkin on ihanaa, kaikesta pienestäisosta ihanastakamalasta huolimatta ja juuri siksi. Kuten siitä, että vauva on oppinut kirkumaan kovaa ja korkealta, ja harrastaa tätä koko päivän sekä myös öisin, välillä unissaankin.. Tai että vauva kakkaa yöllä kolme kertaa ja joka vaipanvaihdon jälkeen ihmettelee että onkos nyt päivä, juttelemalla äidin kainalossa. :heart: Mun kulta.

Heh, viimeksi kirjoitin ettei vauva osaa kääntyä, niin heti sen jälkeen aloitti selältä mahalle Kumpaakin kautta menee mallikkaasti.

Viu, mahtavaa! Meilläkin yöunissa tasainen rytmi, päivissäkin periaatteessa, mutta päiväunien pituus vaihtelee välillä. Yleensä on kolmet unet, lyhyet-pitkät-lyhyet, mutta välillä, kuten tänään on pitkät-lyhyet-? (katsotaan koska Baby herää )

Meinaan koittaa alkaa opetella/opettaa tuota omaan sänkyyn nukahtamista, mutta luultavasti vasta kun kiinteitä menee mahaan asti edes vähän. Makuulla poika syö kuitenkin parhaiten tissiä, sylissä aina homma keskeytyy joko juttelun takia, tai sitten vauva suuttuu..

Olen muuten ollut paljon pirteämpi viime viikosta lähtien, johtuen paradoksaalisesti siitä, että vauva on herännyt syömään jo noin klo 23, ja imetyshän rentouttaa ja toimii hyvin unilääkkeenä joten - ZZZ

Jahas, tuli lyhyet unet sitten vauvalle nytkin, kutsu käy!

Ainomieli ja poika 5 kk

 

Nonnih, uusi yritys.
Mä olen kanssa lukenut tuota Unihiekkaa etsimässä muutama kk sitten, luin silloin lähinnä sitä pienten vauvojen osiota, kun oma oli silloin sen ikäinen. Hyviä ohjeita oli siellä, meillä vaan mentiin sitten eri lailla hyvän alun jälkeen, kun oli ne rintaraivarit - ja lisäksi mä vaan halusin välillä nukahtaa se pikku nyytti kainalossa.. :ashamed::heart:

Ja anoppijuttuun vielä: MR, mä oon myös miettinyt, että vauvan tullessa suhteet appivanhempiin ja omiin vanhempiin menee uudelle tasolle. Mua on monta kertaa lapsen tultua ärsyttänyt sekä äitini että anoppi, mutta äidilleni voin huomattavasti helpommin sanoa asioista. Mutta anopin vauvaluennointiin ja neuvomiseen en oikein voi tuhahtaa ihan niinkuin mieli tekisi..

Sit tietty se eräs suuri anoppi-miniä-kitkan aihe eli se mies: meillä ainakin mua nykyään vähän ärsyttää että anoppi paapoo aikuista poikaansa. Ennen vauvaa ei haitannut, mutta nyt ärsyttää.. anoppi on mm. huolissaan, että häiritsevätkö yöimetykset miestä :kieh: vaikka MIEShän voi marssia nukkumaan ihan mihin vaan JOS häiritsee, ei vauva häntä vaadi paikalle. Multa ei kysytä, häiritseekö. Mutta vauvaan anoppikin on hulluna, joten huomaan, että yrittää olla mulle kiva sen vuoksi. Kuitenkin välillä menee vähän metsään. Oma suhtautuminenkin on nykyään niin ärsyyntynyt, että varmaan näkyy päällepäinkin.. Kuitenkin yritän.

Ikuisuusaihe.. JOS poika joskus pariutuu, niin pääsen ehkä kokeilemaan itse miten ärsyttävä anoppi itse olen apua..

Aamuyölle jaksamista huipputörkeiden appivanhempien kanssa! Jollain tainnut kolahtaa sielläpäässä, ettei heitä ole nostettu ykkösneuvonantajiksi vauva-asioissa. Älä vaan usko niitä

Ainomieli

 

Hello mammat ja vauvelit! :wave:

Meillä oli eilen 3kk neuvola ja hyvin on tyttö kasvanu. Itkua tuli piikeistä ja meinas siinä äitinkin silmä kostua, kun tyttö katsoo silmiin kyyneleet silmäkulmissa ja ilme sanoo: "pidät sitten sylissä ja annoit satuttaa minua." :'( Onneks se itku loppu aika lyhyeen, kun sain tyttöö vähän harhautettua, tissillä. Vielä ei oo ainakaan kuumetta nostaneet rokotteet, toivon mukaan ei nousekaan...

Näin kovalla pakkasella on saanu olla luova. Meillähän tyttö nukkuu pihalla vaikka 5 tuntia, jos oikein hyvin sattuu. No, nyt ei voi viedä pihalle, kun täällä meillä on tälläkin hetkellä lähes 30 astetta pakkasta. Meillä on kyllä katettu ulkokuisti, mutta ei se nyt oo ku muutaman asteen ulkolämpötilaa lämpimämpi. Siispä oon ottanu käyttöön vaihtoehto B:n: Tyttö nukkuu vaunukopassa meidän viileenä pidettävässä makkarissa. Siis, siinä makkarissa on vain peruslämpö päällä, kun ei se oo meillä käytössä kuin vieraiden meillä ollessa. Pistin sitten tytölle villahaalarin niskaan, villapipon päähän ja tumput käteen ja tirsoille omaan pussiin. Hämäys onnistu LOISTAVASTI, tyttö oli unessa jo koppaan nostaessa, kuten normaalistikin pihalle mennessä. IHANAA!!!! Ja kun huone on kuitenkin normaalia huonetta viileämpi, niin unen laatu ehkä vastaa suurin piirtein pihalla nukuttuu.... Ehkä...

Rytmistä. Nyt on muutamana yönä käyny silleen, että tyttö ei syö kuin kerran. Eli vetelee illalla tissiä tunnin välein ja kun sitten simahtaa siinä noin klo 21, niin sitten herää joskus klo 3 syömään. Tää on ihan outoo mulle, että ei herää ku kerran ja itte oon nyt sitten alkanu kukkumaan öisin, kun oon tottunu siihen, että ennen söi siinä klo 2:en maissa ja sitten aamusta noin klo 6.30, kun miehen kello soi ja herättää. Vaan ei enää. Tänäkin aamuna jotain kähinää kuulu kyllä 6.30, mutta kun korjasin peittoa (lukekaa; laitoin peiton korville, kun neiti tykkää niin nukkua) ja laitoin tutin suuhun, niin unet jatku ja tyttö heräs klo 9. No, neuroottinen kun oon, niin nyt jo mietin, että kasvaahan toi varmasti nyt, vaikka kasvattaakin yöllä tuota ruokailuväliä... Kasvaa se ja mä jo miehelle totesin viime yönä, että meidän pikkuvauva ei ookaan enää niin pikkunen, ku alkaa jo pärjätä pitempiä välejä syömättä... Hoh, tätä päivää on odotettu, mutta jotenkin kuitenkin haikeeta, kun huomaa miten vauhdilla toi tyttö etenee, ei kohta tosiaankaan oo enää mikään vauva. :O

Ihmissuhteista. Mäkin oon huomannu, että nyt vauvan tultua suhteet omiin vanhempiin ja appivanhempiin on muuttunu. Omaan äitiini oon eri tavalla lähentyny, mutta jotenkin noi appivanhemmat ärsyttää nykysin helpommin. Johtunee siitä, että appivanhemmat hössöttää paljon enemmän ja on jotenkin eri lailla iholla, kuin mitä omat vanhemmat. Tosin meillä on erona se, että mä oon itte 5 henkisestä perheestä, mutta mun mies on perheensä ainoa lapsi. Nyt se jotenkin näkyy sitten appivanhempien suhtautumisessa tyttöön. Oikein tympii kuunnella toisinaan appiukkoa, kun se jo suunnittelee, että mitä kaikkee tytölle ostaa ja missä kaikkialla käyttää ja muuta. Hoh hoh. Oon muutaman kerran sanonu jotain aika napakkaan takas, mutta nykyään oon aatellu purra enemmän poskeani, etten kommentois, kun puhuu kuitenkin asioista, jotka tapahtus vuosien päästä. Eli, purnaan sitten vastaan, kun on ajankohtasta. Tiedän nimittäin, että vastaan joudun laittamaan esim. makeiden tarjoamisessa ja muussa "lahjonnassa." Kai se vaan on niin, että varsinkin ensimmäinen lapsenlapsi saa ne isovanhemmat vähän höyrähtään, niin hyvässä kuin pahassakin. Ja sitten ku siinä äitinä oot pikkasen hormoonihöyryissä ja muutenki pikkasen pää pyörällä, niin helposti tulee tulkintavirheitä niitten höyrähtäneiden isovanhempien kanssa. Näin mä oon asiaa filosofoinu, en tiedä oonko ollenkaan oikeilla jäljillä, mutta anyway, näin sen näin.

Mä sitten tossa päivittelin omaa CV:tä. Saas nähä, että riittääkö kantti hakee uutta työpaikkaa, vaan jääkö vaan suunnittelu asteelle. Asiasta pitänee vielä keskustella myös kakslahkeisen puolisoni kanssa, luulen nimittäin, että ei ois kiva ylläri, jos yhtäkkiä vaan ilmottasin: "Kulta, sanoin muuten itteni vanhasta työpaikasta irti ja hain uutta työpaikkaa...." Vois pian ukko kääntyy ovella ja tarkistaa, että tulikos sitä oikeeseen osotteeseen, vai kävelikö jonnekin pöpilään... Aina kun ei voi olla varma kumpiko tää paikka on, HEH!!!

Nyt tää yrittää pöpeillä noi vaatteet pyykkiin, että saa ees jotain näkyvää aikaseks tänäänkin.

Mukavaa helmikuun alkua mammat ja vauvat, älkää paleltuko pakkasessa!!!
t.Pol ja 3kk tyttö

 

Hei mä en kestä, lueskelen meidän odotusajan juttuja. Tasan vuosi sitten olin niskaturvotusultrassa! :heart: :heart: :heart: Se oli niiiiiiiin ihaaaanaaaa.. Tulee raskauskuume.

Vuosi sitten oltiin niiiiiiin kipeitä ja väsyneitä.. ja entäs nyt, vain väsyneitä! Ihan uskomatonta se elämän alkuaika. Koskahan mä alan haikailla synnytystä.. Sitten saatte ehdotella mulle hoitoon hakeutumista!

Ainomieli


ps. ettehän katoa kokonaan sinne feisbukkiin, ootte myös täällä mun seurana, joohan? =)

 

Moro!

Kiitos myötätunnosta. Kotiintulo huutavassa vastaanotossa ei ollut kuitenkaan kovin paha. Saavuin kuin WonderWoman ja pelastin hikikainaloisen isi ja lapsen huuto loppui nopeasti sylissä. Hetkeä myöhemmin tissi suussa tunnelma oli jopa seesteinen.

Plarasin Unihiekka-kirjan nopeesti läpi enkä oikeastaan oppinut mitään. Ehdin jo vähän tympääntyä kirjan "hauskaan" sarkasmiin taaperoimetyksestä (voit toki tehdä niin ja näin, jos haluat imettää taaperoikäistä). Perhepeti ei meillä nimittäin ollut valittu vaihtoehto, se oli keino selvitä hengissä ja ilman hullujen huonetta. Jokaisessa unikouluvaihtoehdossa on jotain joka ei sovi mulle tai meille: tassuttelu edellyttä mahallaan nukkumista, huudatus särkee mun sydämen, jne. Kirjassa mainittiin pick up, put down -menetelmä. Voisin kuvitella, että tämä on se meidän tie, sillä sylissä käyttäminen on toiminut hyvin kun olemme kokeilleen sitä kuuluisaa "ihan kaikkea".

Tarttee mennä puuron keittoon... Heippa! :wave:

MR ja VV 5,75 kk

 

Pikaisesti taas: MR, kyllä voi vauvaa tassutella vaikka ei nukkuis mahallaan. Meillä on unikoulutettu (vähän vahingossa tosin, kun en noista jutuista niin paljon tiennyt ennen kuin luin sen kirjan) sekä tassuttamalla että pistäytymällä. Elli kun harvoin itkee kovasti nukkumaan mennessään, yleensä se vaan villitsee ja leikkii, niin toi yhdistelmä on toiminut hyvin. Eli kun neiti on oikein villinä ja jammailee sängyssään, oon joko kääntänyt kyljelleen, tutti suuhun, pupu kainaloon ja peitto päälle. Sitt käsi tukevasti olkapään ja pepun päälle. Hetki niin, jos vänkää selälleen eikä elettäkään rauhoittumisesta niin sitten käydään sylissä muutama minuutti ja takas sänkyyn, sama kuvio uudestaan. Sitt kun saa rauhoittumaan aloilleen niin heti pois huoneesta ja jos alkaa jammata uudestaan niin annan yleensä tovin aikaa meuhkata ennen kuin menen taas rauhoittelemaan. Nykyään ei tarvi käydä kuin kerran tai kaks ja usein toi pelkkä kyljelleen kääntäminen+tutti+pupu riittää. Mutta meillä on kyllä päästy niin vähällä näiden nukkumishommien kanssa, että ihan hävettää... En tiedä mikä siinä on, mutta mulla on jotenkin huono omatunto kun joku kavereista valittelee ett lapsi valvottaa tai kun luen täällä ett jonkun vauva huutelee öisin... Vaikka ei kai se minun "vika" ole jos meidän tyttö nukkuu hyvin, ihan koomista että pitää siitäkin omantunnontuskia tuntea! Kai se on jotain äitisympatiaa tms...

Mutta anyway, oon tuosta unikouluasiasta nyt paljonkin jutellut eri ihmisten kanssa ja niin kuin siinä kirjassakin oli: jokainen perhe etsii eri vaihtoehdoista ja omista tavoistaankin sen parhaimman yhdistelmän, eihän noita mitään tarvi orjallisesti noudattaa. En minäkään kyllä huudattamaan lähtis, mutta onneksi on näitä lempeämpiäkin keinoja saada lapsi nukkumaan (tai sitten ei... kun eihän kaikki nuku vaikka mitä tekis).

Hyviä unia, sain neidin just ehkä mahdollisesti sisälle nukahtamaan (pakkasta -22, hyrrrr...) niin että saattais nukkua sen aikaa ett nuhainen äitikin vois ottaa päikkärit... Katsotaan vaan, heti kun kellistän itteni sohvalle niin kuuluu huuto...

Tuulia ja Elli 5 kk ja risat

 

Huomenta!

Yö meni kohtuu mukavasti, jaksan ehkä siivota ennen vieraiden tuloa . Tassuttelusta tai sen sovelluksista ei ole meille hyötyä, sillä poikaa lähinnä vaan ketuttaa lääppiminen, kun herää tissia huutamaan. Illalla nukahti taas pystyyn kasilta, ja kerittiin just käymään saunassa ukko-kullan kanssa kun nakki pärähti huutaan. Puoli tuntia sitä siinä rauhoittelin välillä sylissä, välillä vaan silitin pohkeista ja istuin sängyssä sen vieressä. Sylissä se muksi ja työnsi mua pois ja sängyssä huitoi, jos ylsi. Sitten kun ilmeisesti väsyi remuamaan, pidin hellästi kiinni ja silitin päästä. Nukahti sitten nopeasti yhdeksään mennessä ja heräsi seuraavan kerran kahdelta. Tunsin olleeni läsnä, enkä torjuneeni lasta. Huudolla haluttiin vain tissi suuhun. Koska se on kivaa, nälkä ei voinut olla!!!
Siirsin mieheni pojan huoneeseen, koska äitin tarttis nyt saada nukkua. Poika heräs harvemmin (silloin kahdelta ja uudestaa neljältä) kun ei ollut kuuma tms., sain itse unen päästä uudelleen kiinni heti kun kukaan ei kuorsannut ja oli tilaa! Ehkä tästä nyt asteittain sitten kohti nukuttuja öitä.

Onkohan tää Tuulia taas sitä luterilaista kasvatusta, että tarttee tunteä huonoa omatuntoa, jos ei ole yhtä huonosti kuin muilla? Siihen samaan kasvatukseen menee nimittäin usein mainitsemani mentaalinen "huono äiti vihko", johon saan tasaisin väliajoin merkintöjä kaikista mokistani (kun itkuhälytin ei toiminut jne). Huono omatunto soimaan kämmistä kunnes tekee uuden kämmin, josta podetaan taas uutta tuskaa. Voi meitä äitejä!

Laitoin lapsen muuten päikkäreille varastoon. Se ei ole lämmitetty, mutta on eristetty, minkä johdosta siellä on vain viisi astetta pakkasta. Ei enää kestänyt äitin hanuri keikuttaa vaunua pihalla näillä keleillä, vaikka ipana oliskin varmaan pärjännyt mainioisti.

Ei vaan, luudan varteen. Mukavaa viikonloppua mutsit!

MR ja VV melkein puoli vuotta

 

Pieni hetki päivittää meidän kuulumisia, iskä ja poika makoilevat olkkarin lattialla.

Poju kasvaa ja kehittyy kovaa vauhtia, loppuviikosta oppi kääntyämään selältä vatsalleen. Kamalan punnerruksen homma vaatii mutta yleensä onnistuu. Käsi tosin toisinaan on esteenä, ja aiheuttaa kunnon raivopuuskan, mutta sitkeästi jätkä vaan yrittää kunnes onnistuu. Aika hyvissä ajoin taisi oppia kääntymisen, kun ikää vasta hiukan päälle 3 kk. Ja vasta toisen kyljen kautta mennään, toisen puolen kautta ei edes yritetä.

Kovat pakkaset sotki meidän päiväunirytmin aika pahasti, tämän viikon aikana monena päivänä päiväunet olleet pari lyhyttä torkahdusta, ja nekin yleensä jonkun sylissä. Ilta on sitten ollut täynnä kiukkua ja harmia. Toivotaan että ensi viikolla päästäisiin taas ulos, vaunuissa on poju yleensä ottanut kunnon unet. Onneksi mummi on poikennut melkein joka päivä, olen saaanut hetken tehdä omia juttuja. Onneksi yöt on nukuttu kunnolla.

Zenita + poppoo

 

Morjensta mammat!

Poikalasten äipät: kouriiko teidän pikku murusenne muniaan? Ukkeli tekee heti tarkastuksen kun otan vaipan pois, eikä suinkaan mitenkään hellästi. Muitten tuttuavieni vauvat/pikkulapset eivät kuulemma tutustu tavaraansa. Ei siinä mitään, omapahan on nakkinsa. Käsipesu vaan sitten peppupesun lisäksi siinä samalla...

Kuukautisista: onko teillä jo alkanut, vaikka imetätte? Oon huomannut lisääntynyttä valkovuotoa ja ajoittain nippailee ja jomottaa munasarjoja, mutta toistaiseksi ei mitään.
Oon ehtinyt asiaa jo pähkäilemään kun mietin toisen lapsen mahdollisuutta. Ei kyllä yhtään kiinnostais olla raskaana (muistan sen ajan vielä ihan liian hyvin) ja pitäisi saada kroppa kuntoon ennen sitä. Enkä nyt tarkota mitaan pyykkilautavatsaa, vaan selkää, lantiopohjanlihaksia ja korsettia ylipäätään. Sitten pitäisi saada pihassa kesällä vähän "sisustusta" tehtyä. Vaikka totta puhuakseni; minkään edellä mainitun takia emme kuitenkaan asiaa lykkää.
Sanottakoon vielä, että en syö niitä cazetteja, vaan ehkäisemme kortsulla. Ääähhh, tunnustan; ei kyllä ihan joka kerta... :ashamed: Toivon ehkä salaa, että tulisin "vahingossa" raskaaksi, enkä ehtisi kokea niin montaa pettymysten kuukautta kuin edellisellä kerralla. Myös ne ekat viikot kun ei voinut kertoa kenellekään, tuntuivat matelevan kuin itikka siirapissa.

Hei, taidan mennä siivoon, vaihteeksi. Appelit on tulossa kylään

Heippa-hei!

MR ja VV viitä vaille puoli vuotta

 

MR, mulla on ollu jo kahdet kuukautiset, ekat tais tulla kun eppu oli 4kk ja toiset oli äsken, kireto semmosen 50 päivää. Olin kuvitellu, että pysyvät kauemmin poissa, kun kuitenkin imetän 6krt /vrk ja tissi on ainut maidon lähde, mutta on kai yksilöllistä.

Hei arvatkaa mitä mammat! Eppu 6kk käy potalla! No tai siis laitetaan potalle... Kaksi päivää ollaan treenattu ja saldo on uskomattomat kolme pisua pottaan ja tänä aamuna - fanfaareja - kakka! Oikein kunnon pötkykasa! isi siinä vieressä sit kameran kanssa ja itse tunsin samankaltaista ylpeyttä, kuin tyttäreni olisi väitellyt tohtoriksi! Ihan mahtavaa! Toinen istuu hymyssä suin potallaan ja eipä tarvii kauaa odotella, kun tulosta tulee! Jee! Kestovaipanpesijämamma kiittää! Meillä on semmonen babybjörnin nojatuolipotta, jossa hieman hatarampikin istuja pysyy pystyssä. Pottailu on jees!

Pottariemuavat Viu & eppu (niiin iso tyttö!)

Ai niin ja pottariemun lisäksi meillä nukuttiin viime yö klo 22 - 07.15 heräämättä ja syömättä, otettiin vasta aamutissi! Wau mikä viikon aloitus!

 

Heippa mammat ja vauvat!

IHANAA, sää lauhtui!!! Meillä tyttö nukkuu uuri päikkäreitään kuistilla reilun viikon tauon jälkeen. Onneks meillä on talossa semmonen viilee huone, joka on eristetty, mutta jossa ei oo lämmitystä, niin siellä tyttö pysty nukkumaan pakkasillakin, kun se ei menny ku maks -12 asteiseks. Mutta ihanaa, että alkaa pikkasen lauhtumaan, kyllä sitä -30 asteen pakkasta täällä riittikin. Ja autokin hyyty yks aamu pihaan, just sinä aamuna, ku ois pitäny mennä jumpparille, mutta ei se mitään, päästiin kuitenkin.

MR,meillä tyttö täysimetyksellä ja mulla on silti ollu jo kahet menkat. Ja lähes päivälleen kierto sama kuin ennen raskauttakin. Olisin toivonu, että oisivat pysyneet pitempään pois, mutta minkäs teet. Nyt tässä oottelen tän kuun kiertoo alkavaks, että pääsis laitteleen kierukan. Mä itte haluisin kans toisen lapsen mahollisimman pian, mutta täällä päin on se ohje, että vuos sektiosta pitäs olla raskautumatta, ettei vaan paikat repee tai muuta semmosta ikävää. Lääkäri kyllä jälkitarkastuksessa sano, että imetysaikana kuukautisia voi olla ja sitten voi olla kuukausia ettei niitä tuu ollenkaan, eli tiedä siitä sitten että miten kiertää vai kiertääkö mitenkään. Mutta että vuodettu on...
Ja siihen poikalapsen peliensä tutkimiseen: työkaveri aikanaan kerto, että hänen poikansa hiplas alapäätään AINA, kun vaipan otti pois. Ja sano sitä, että katto ukkelin vetävän kohta koko pelit irti, oli niin kovakourasen näköstä ollu se touhu. Molemmat hänen poikansa olivat tehneet tätä muksuna. Teidän pojalla selkeesti mielenkiintoo omaa kropaansa kohtaan ja sieltä nyt sattuu saamaan hyvin kiinni.

Viu, HIENOJA pottauutisia!!! Vähän nauratti lukee tota tekstiäs, että miehes siellä heti kameran kanssa ikuistamassa ikimuistoista ensikakkaa pottaan. Huvittaa, kun tiedän, että meillä käy TÄSMÄLLEEN samoin sitten, kun se on ajankohtasta. Varmaan pitää itte vielä oikein kännykälläkin ottaa kuva, että saa lähettää tuoretta tietoutta koko sukulaiskaartille onnellisesta pottatapahtumasta. On se niin ihanaa, kun nuo nyytit noin kasvaa.

Jaha, jos sitä vaikka kävis haisteleen tota tuulta ja veis samalla roskikset... Vierahia ois tulossa, joten alkaa ihan mukavissa merkeissä tämä viikko.
EI muuta kuin palailemisiin mammat, mukavaa alkanutta viikkoa!!! :wave:
t.Pol ja tyttö

 

Moi mammat ja vauvelit!

Neiti herää varmaan ihan just uniltansa (ihanaa, lauhaa keliä täälläkin ja voi nukuttaa ulkona!) joten en paljoa ehdi kirjoittelemaan (ja just soi puhelin: appivanhemmat tulossa kylään...). No niin, siis asiaan!

Viu Ihanat pottakuulumiset Voi apua, pitäsköhän sitä alkaa itsekin miettimään ett millon sen homman opettelu aloitetaan...

Kuukautisista: Mullahan ne pirulaiset alkoi melkein heti kun jälkivuoto loppui, sitt aloitin minipillerit mitä oon syönyt aiemminkin jolloin mulla ei ollut kuukautisia ollenkaan... Mutta vissiin hormoonit on nyt vähän sekaisin, nyt nimittäin vuotelee melkein joka viikko ja minkään sortin kierrosta ei ole tietoakaan! Rasittavaa... Minäkin luulin että imetys pitäis menkat pois, mutta mun kohdalla se ei näköjään pidä paikkaansa Kierukkaa mietin mutta oon kuullut kauhutarinoita sen laitosta, joten en sitä halua toistaiseksi, toinen lapsikin ois haaveissa heti kun tuntuu ett paikat sen kestää. Sektion ja kohdun repeämisen jälkeen kuitenkin pitää vähän taukoa pitää ja kuten MR, minäkin haluaisin saada kroppaa muutenkin vähän parempaan kuntoon ennen uutta raskautta. Kohta kyllä heitän noi minipilleritkin vessanpytystä alas jos ei ala nää vuotelut rauhoittumaan, mutta meillä ei taida kortsun kanssa pelaamisesta tulla yhtään mitään...

Jaahas, ja neiti kutsuu vaunuistansa... Jatketaanpas siis paremmalla aikaa. Siinähän noi tärkeimmät jo tulikin

Tuulia ja Elli

 

Moi!

Mukava lukea teidän kuulumisia vauvojen kehittymisestä ja kaikesta muustakin! Välillä mua hirvittää, että meidän tyttö on jotenkin jälkeenjäänyt, kun ei vielä näytä mitään merkkejä siitä, että edes aikoisi kääntyä (ja ikää jo 3kk + reilu vko). Vatsallaan ei viihdy kauaa vieläkään ja päätään kannattelee silloin vähän laiskasti. Pystyssä ollen pitää kyllä päätä pystyssä ja kuikuilee kaikkiin suuntiin. Neuvolassa ei oltu vielä huolestuneita, joten yritän minäkin olla huolestumatta. lisäksi meillä syödään edelleen 2-3h välein yöllä, mutta yritän olla siinäkin asiassa rennolla mielellä, kun terkka meinasi, että sekin on ihan normaalia. Ehkä teillä muilla on sitten vaan niin paremmin nukkuvat vauvat!

Täälläkin riemuitaan lauhtuneista keleistä!! niin paljon helpompaa elämä, kun tyttö voi nukkua päikkäreitään ja sen kanssa pystyy tekemään niin pitkiä vaunulenkkejä kuin itsellä vaan riittää mielenkiinto

Tuulia, luinko (ja käsitinkö) väärin, vai onko sulla revennyt kohtu? Vai tarkoititko, että kohdun repeämisen pelossa ei vois raskautua vuoteen?

Viu, uskomatonta! En oo varmaan ikinä kuullut kenestäkään, joka olisi noin aikaisin aloittanut pottahommat! Vautsi. *ihailee* Mun siskonpoika aloitti pottahommat kun täytti vuoden ja mä pidin sitäkin jo lähes ihmeenä (huh, yritän olla keräämättä tästäkin itselleni paineita )

Tiedättekö, että mä olen alkanut tykkäämään tästä kotona olosta? nautin rauhallisista aamuista vauvan kanssa, siitä, että tehdään juttuja omaan tahtiin, päästään päivällä pihalle ja saan olla meidän ihanan vauvan kanssa. Siis sitä peruselämää, mutta tuntuu jotenkin ihan tosi hyvältä. :heart: Ehkä tuo meidän vaikeahko alku teki sen, että en kokenut vauva-aikaa viime vuoden puolella kovin onnelliseksi. Ja olihan siinä itselläkin niin hirveesti sopeutumista tähän vauvantahtiseen elämään. Mutta nyt kun allergia on kurissa (kop kop) ja tytön maha kunnossa, niin tää on oikeasti aika mukavaa. Ja kun vielä aurinko paistaa ja kevät tulee, niin avot!

Sain tänään niin hirveät boostit auringosta, että innostuin käymään vaatehuonetta läpi. Mammavaatteet on nyt pakattu ylähyllylle ja UFF:lle lähti myös oma säkkinsä. Lisäksi innostuin niin, että kun mies tuli töistä kotiin, niin kävin pienellä (hyvin pienellä, 20 min) juoksulenkillä. Juossut viimeksi joskus alkukesällä ja hirvitti, miten menee. Mutta yllättävän hyvältä tuntui. (huomenna voin olla eri mieltä ) Mutta kai tuo vaunujen työntäminen jotain auttaa tähän kunnon kohotukseen ja ylläpitoon. innostuin niin, että aion (yrittää) juosta pari kertaa vkossa. Jos pääsis eroon näistä viimeisistä raskauskiloista opcorn:

Mitähän muuta mun piti kommentoida? Noista menkoista tuli mieleen, että mä oon kuullu, että se on tosi yksilöllistä, että milloin alkaa menkat imetysaikana. Mähän lopetin imetyksen loppuvuodesta kaikkien allergiajuttujen jälkeen ja mulla oli tammikuun puolivälissä sitten ekat menkat. Oli pidempään vuotoa kuin ennen raskautta, mutta toivottavasti se ei oo pysyvä muutos!

Voikaa mammat ja vauvat hyvin!

t. Tuiskuli ja tyttö 3kk + risat

 

Tuiskuli Juu, repes kohtu, ei vissiin isosti mutta kuitenkin. Leikkasivat niin kiireellä että haavakin on vino eikä suora niin kuin hätäsektioarpi yleensä... Sitt kun se haava vielä tulehtui niin pelottaa vähän sekin ett kuinka pahat kiinnikkeet tuolla mahassa onkaan

 

Kiitokset tsempityksestä anoppiasiassa! Kyseinen keskustelu oli hämärin ikinä käymäni keskustelu. Mies sanoi vanhemmilleen, että lopettavat sekoilun, mutta kun vauhtiin pääsivät niin meno oli sen mukaista.

Menkoista. Ei vielä näy, mutta jomottelee säännöllisen epäsäännöllisesti ja ihan kunnolla. Jos oisin raskaana luulisin, et synnytys lähestyy. Mietin et onko tää jomotus normaalia, vai pitääkö mennä lekuriin tarkistuttamaan paikat??

aamuyö ja tyttö 6 kk

 

MR, poika on keksinyt jalkansa ja kätensä kyllä, mutta ei vielä vehjettään Mutta camoon, pitäähän se tietty tarkistaa, että varmasti on tallella

Menkkoja ei näy, ei kuulu

Tuiskuli, ihanaa että ootte päässeet rankasta alusta mukavaan elämänvaiheeseen Musta tuntuu että nyt on niin ihanaa aikaa, poika on tyytyväinen eikä sen perässä tarvitse vielä juosta!

Älä ihmeessä ota stressiä tuosta vauvan liikkumisesta, sun vauva on tosi pieni vielä! Meilläkin poika oli 5 kk kun meni selältä mahalle eikä toisinpäin vieläkään. Mahallaan olo on kaikille aluksi väsyttävää, yksi kikka on koittaa laittaa vaikka pyyherulla kainaloiden alle, jos vauva jaksaisi vähän pitempään. Pikkuhiljaa

Ai Viulla pieni pottailija Hehee. Hyvä kun muistutit, meillä on hankkimatta potta ja syöttis ja matkarattaat ja...

Hei puhuttiin jo matkarattaista, mutta vielä hitaille pikakelauksena, millaisia teillä on, hyvät ja huonot puolet?


Ainomieli ja poika 5 kk

 

Siis eikö miehillä oikeesti järki sano sen vertaa että iltapuuro/nukkumaanmeno ajoista pidetään kiinni puolivuotiaalla lapsella??!!

Eilen illalla kun tulin koulusta kotiin vähän ennen ilta yhdeksää, ihmettelin ja huolestuin kun ketään ei ole meillä kotona!? Tiesin kyllä että mies lähti tytön kanssa mun siskon luo käymään iltapäivällä mutta mies sanoi tulevansa sieltä kotiin jo siinä 5-6aikaan. No hetken päästä nämä tulevat kotiin ja mies tyynen rauhallisesti totesi vasta nyt tulleensa sieltä. :| Mä siinä ihmetyksissäni sitten kysyin että tuliko edes mieleen ilmoittaa mulle että ette oo vielä kotona niin mies vaan tiuski että mitä sä siitä nyt niin huolestuit "NO MITÄKÖHÄN MÄ HUOLESTUN JOS OLIS PITÄNYT OLLA KOTONA JO KOLME TUNTIA SITTEN EIKÄ HÄN VAIVAUDU PISTÄÄN EDES VIESTIÄ !!!" (ja siis ajomatkaakin sinne on reilu puolituntia ja tie on tosi "peuravaara-aluetta" eli huoli ei ollu tuulesta temmattu)

No sitten kysyin että kai toi tyttö on sitten siellä jo syönyt iltapuuron ni miehen vastaus oli: "On se jotain illalla syöny mut ei vissiin puuroo!!" (ja mies tietää vallan hyvin että tytölle on annettava puuro viimeistään puol ysiltä ettei oo liian väsynyt) No tän jälkeen tyttö aloitti tietysti väsymyksestään huutokonsertin jonka aikan yritettiin syöttää puuroo/maitoo ja vaihtaa yöpukua aika huonolla menestyksellä. HOHHOIJAA!!! Olipa sitten mukava ilta!!! Miltäköhän miehestä mahtais tuntua ku tulisin koulusta kotiin vasta joskus puolenyönaikaan ja vielä ihmettelisin että mitäs sä nyt huolehdit... tai sit miestä ei pätkääkään kiinnosta mihin aikaan tulisin, ainakin semmoinen olo tuli että yks lysti oonko mä kotona vai missä. :'(

Mulla olis kans tarkoituksena koittaa istuttaa tota tyttöä heti potalla kun vaan saisin aikaiseks niinkuin viukin. Mun sisko on aika hyvällä menestyksellä saanut kaikki kolme lastaa tosi aikaisin kuivaks just tollatyylillä että heti kun alkaa istumaan niin aletaan viemään potalle, vaikkei vielä tietty itse osaa sinne mennä mutta tottuu kuitekin jo pienenä tekeen sinne asiat.

Nyt täytyy lähtee antaan ruokaa tuolle tytölle ja valmistautua taas kouluun. (toivottavasti tänään illalla ei oo ihan yhtä kaaos ku eilisilta kun tuun kotiin)

Sannuli ja Nykerö 6kk+

 

Joo-o, nyt kyllä sait Viu pottamotivaation heräämään. Olin ajatellut kans aloittaa pottareenit heti kun napero oppii istuun, mutta istuuhan se tosiaan jo syöttötuolissakin kun on vähän tukea.
Eikä ole tarkoitus loukata ketään, mutta oon oikeasti ihmetellyt kuinka monella kaverillani (ja ihan selväpäisillä ihmisillä) lapsi sontii housuun vielä yli kaksi vuotiaanakin. Yksi sanoi, että pottareenit loppu siihe kun lapsi oli lyönyt kätensä potassa olleeseen pissaan.... Pahempi musta on kun ipana kaivaa kakan vaipasta ja hinkkaa sillä pinnasängyn joka pinnan, naaman ja petivaatteen. Terkkuja vaan siskolle .

Sannuli; :hug: Usko pois, tänään menee paremmin!

Nakkitutkimusista vielä; oonkin pojalle sanonut, että senkun tsekkaa vehkeensä. Omalleen saa kai tehdä mitä lystää. Homman yksityisyydestä jutellaan vielä.

Ja rattaat: kävin tsekkaamassa ne Gracon trekkot ja ne on kyllä hinta-laatusuhteeltaan listani kärkipäässä tällä hetkellä. Matkarattaat ja rattaat ei (ainakaan lastentarvikeliikkeiden listauksissa) olekaan ollenkaan sama asia. Sitten olis vielä sellaset miljoonarattaat, joista saa sisarusvaunut/rattaat tarvittaessa. Helppo kasaus, kasatun rattaan pieni koko ja keveys olis vielä plussaa...

Hälläristä kuuluu öninää... Adjö :wave:!

MR ja VV ylihuomenna puoli vuotta

 

Pari suosikkia:

Lastentarvike Baby Style Oy - Phil&Teds Explorer Rattaat, Musta/harmaa

Lastentarvike

Lastentarvike

Olen katsellut myös huuto.netistä ja tori.fistä käytettyjä vähän sillä periaattella, että "ei harmita jos hajoo reissussa" ja "jos nyt tän lumettoman kauden menisi" eli halvalla . otti vaan vähän päähän, kun joku kotikaupungissani myy 99 euron KÄYTETTYJÄ rattaita 80 eurolla ja melkein jo lähdin niitä kattoonkin, ennen kuin löysin ne hobbyhallin sivuilta. Höh ja pöh!

Nyt tarttee OIKEESTI mennä

 

Hello mammat!
Tytsy vetää unta kuuppaan vielä tuolla viileessä huoneessa, niin nopee päivitys.

Ainomieli, matkarattaista: Me ostettiin käytettynä Gracon Mirage S -matkarattaat ja telakka. Telakka meillä ois ollukin jo, mutta tutkailtuani hintoja mieheni totesi parhaaks ostaa toisen telakan+rattaat, kuin pelkät rattaat, kun hintaeroa tuli 5 ekua. Ja oon tykänny noista rattaista. Menee helposti kasaan, ei sinällään kasassa ollessa vie paljon tilaa ja rattaiden selkänojassa on useita eri säätöjä istuma-asennolle, pitäs mennä siis muksulle noin 3 ikävuoteen asti. Meille passelit.

Pottaopista. Ittekin oon sitä "koulukuntaa", että aion tyttöö istuttaa potalle heti, kun vaan istumassa ittekseen pysyy. Mä oon kuulemma itte oppinu aikoinani täysin kuivaks siihen mennessä, ku äiskä palas töihin äippälomalta, eli kyllä se pottatreeni tosiaan onnistuu jo pienellekin.
Oon MR sun kans ihan samoilla linjoilla siinä ihmetyksessä, että miks vielä yli 2 vuotiaat tekee vaippaan. Meillä erään tuttavaperheen lapsi on 2,5 vuotias ja edelleen kakka-asiat tekee vaippaan... Toivon, että näin ei siis meillä tule tapahtumaan..

Tuiskuli. Älä suotta huolehdi lapses kääntymättömyydestä. Meillä lähes samanikäinen tytteli ja välillä kiinnostaa kokeilla kääntymistä ja toisinaan töröttää vaan tyytyväisenä selällään. Kääntyilly on muutaman kerran mahalleen sillon, kun yöllä imetyksen jälkeen oon jättäny hetkeks kyljelleen ja sängyssä ollessa selältään on tehny joskus kääntyily-yritystä kyljelleen, mutta lattialla ollessa ei näytä sitten paljon halukkuuksia kääntyillä. Oppii aikanaa, sitten kun kokee sen tarpeelliseks. Meille jumppari ohjeisti kans, että mahallaan ollessa välillä laittas pyyherullaa tohon kainaloiden alle, että nousee oikealla lailla erunojaan, mutta jumppari samaan syssyyn sano, että kunnon etunoja pitää osata vasta 5 kuukauden iässä, ennen sitä ei tartte olla huolissaan. Ja se on pääasia, että kannattelee jo päätään, vaikkei sitä lattialla niin tykkäis tehäkään, kuullostaa toikin tosi tutulle. Meidän tytöt kehittyy omaa tahtiaan, pitäähän niitten neuvoloiden antamissa keskiarvoissa olla myös poikkeuksia, olkoon meidän tytöt ne poikkeukset, jotka vahvistaa sääntöä!!!

Sitten vähän omanapailua ja onelmaa samassa paketissa... Mä laitoin kuin laitoinkin paperit yhteen työpaikkaan ja nyt sain sitten kutsun haastatteluun. Tästä poikii seuraavanlainen ongelma: mitäs mä nyt sitten siellä sanon, kun sehän tulee puheeks millon työt alkas ja mähän en sillon vielä ois mihkään töihin lähössä, kun oon edelleen äippälomalla. Kun lapsista tms. yksityisestä ne ei saa suoraan kysyy, mutta tuleehan se nyt ilmi, että mulla on tommonen 3kk ikänen lapsi, kun joudun sanomaan, etten töitä voi parin kuukauden kuluttua alottaa. Probleema on siis kiteytettynä seuraava: miten sanoo jotenkin nätisti se, että haluaa töihin, mutta ei vielä? Kun paikka kyllä kiinnostas paljonkin, mutta pelkään sitä, että koko homma kaatuu suoraan siihen, kun käy ilmi, että mulla on tommonen pikkunen. Kun ainahan työnantajan vinkkelistä on se vaara olemassa, että jäänkin hoitovapaalle ja sitä ne ei saa kuitnekaan suoraan kysyy, tai siis siihen ei tartte vastata... Hoh, oonpahan itteni pihkaan tökänny.....

Nyt tää pihkailija lähtee valmitelemaan päivällistä, että vois olla sitten jotain ehkäpä valmiina, kun mies tulee töistä. Mä kans nautin kauheesti tästä kotona olosta ja voisin olla kotona vaikka miten pitkään tuon tyttäreni kanssa. Ja kotihommatkin tulee tehtyä "siinä sivussa", kun täällä nyt tulee pyörittyä. Oonpahan huomannu ittestäni semmosenkin piirteen, että laitan ruokaa nykyään ihan mielelläni, vaikkei se koskaan mitään pakkopullaa mulle oo ollukaan. Nykyään tulee testailtua kaikkee enemmän, kun voi tytön päiväuniajan käyttää siihen, että valmistelee ruokaa. Ja nyt on tullu myös leivinuunissa haudutettuu evästä, kun on aikaa. On tää hienoo ja kivaa, kun saa olla kotona. :heart:

Palailemisiin!
t.Pol ja tytteli 3kk+risat

 

Moi!

Kiitos taas siskokullat tsempeistä! Nyt kun tytön kanssa menee muuten mukavasti (ja neuvolan terkkakin on täysipäinen ja oikein mukava ihminen!) niin en niin mahdottomasti edes stressaakaan noista jutuista. Ja mun pitäs muistaa koko ajan se, että meidän vauva on tän "jengin" nuorin (tosin Polin tyttö ei paljon vanhempi ole ), mutta tietenkin meidän vauva oppii jutut viimeisenä. Ja jos äitiinsä tullut, niin varmaan aika myöhään kaiken liikkumisen

Tuulia, ok. :hug: Toivottavasti repeämä on parantunut hyvin! En oo jotenki aikaisemmin sisäistänyt tota, mutta varmaan monta muutakin asiaa mennyt ohi... (raskausdementia ja sitten imetysdementia ja sitten dementia muuten vaan...)

Matkarattaista. Mä oon saattanut jo aikaisemminkin mainostaa, että ostin käytettynä huuto.netistä Gracon 3 vuotta vanhat rattaat (joiden mallia en nyt muista ) Ne on sellaiset vähän jykevämmät kuin Miraget ja on maksaneet uutena noin 300 €. Mä maksoin niistä 50 € ja ne on kyllä olleet ihan älyttömän hyvät. Kauppareissuilla yms. vauva on kopassaan ja koppa kiinni rattaissa. Sitten kun oltiin yksissä häissä, niin meillä oli nuo mukana ja vauva nukkui pussissaan rattaissa. Ja kunhan neiti kasvaa, niin varmaan käydään kaupungilla joskus noillakin, kun ei enää tarvita vaunuja. Kätevät ovat, saa yhdellä kädellä kasattua ja "purettua". Tykkään siis noista. Mutta ei oo kokemusta muista

hups, nyt mun pitääkin kiiruusti vaihtaa kamppeet, jotta oon valmiina singahtamaan hölkkälenkilleni, kun isäntä saapuu. Mukavampi hölkkäillä tuolla pusikoissa, kun on vielä valoisaa.

Palataan, mammat! :wave:

Tuiskuli ja tytöntyllerö 3kk +

 

Kertokaas lisää pottatreeneistä. Miten siis meinaatte opettaa vauvaa? Mä en ole vielä asiaa osannu edes miettiä. Ja iso hätäkin tulee milloin tulee, yleensä syödessä...

 

Täällä ollaan nyt aivan hirrrrrrveen onnellisia ja ihmetyksestä sekaisin nimittäin mä tein aamulla positiivisen raskaustestin Voitte vaan kuvitella fiilikset, se että saatiin eka luomuplussa oli tietysti aivan totaalisen ihmeellisen ihanaa mutta että ihan oikeesti toinenkin???!!! Huhhuijaa, nyt vaan toivotaan kädet kyynärpäitä myöden että kyytiläinen pysyy mukana.

viu istutatko tytön potalle heti aamulla ku nousette vai kun alkaa vääntämään kakkaa vai miten? Mä ihmettelen myös niinkuin MR ja te muutkin sitä miten toiset ei "viitsi" aloittaa potalle menemistä ajoissa. Itseäänhän siinä säästää kun opettaa ajoissa ja meillä ainakin on toive että ensi kesän aikana päästäis jo eroon vaipoista kun se on kummiskin kesällä helpompi opettaa kun ei oo vaatteita niin paljoa. Meillä on se hyvä puoli että tyttö ähisee kun alkaa kakkaa vääntämään niin on helppo huomata koska se hätä tulee.

Matkarattaista meillä on kans Gracon yhdellä kädellä kokoon menevät ja aika tukevat ja isot verrattuna esim. sateenvarjorattaisiin mutta oon tykännyt kun niissä on kanssa se selkänojan säätö niin että saa ihan makuuasentoon.

MR joo kyllä se eilinen jo meni paremmin ja tais toi mun vuodatus olla enempi hormooneista johtuvaa kenties Mutta siltikään en tykkää siitä ettei pidetä rutiineista kiinni ja miehestä huomaa jo nyt että kyllä se on se osapuoli joka hemmottelee tyttöä enemmän ja antaa periksi.

Piti kirjoittaa vielä vaikka mitä mutta täytyy jatkaa huomenna

Sannuli ja Nykerö ja ???

 

:heart: Onnea Sannuli :heart: :flower:

Ihanaa, että saitte toisen "ihmeen" ja vielä näin pian! Kaikkea hyvää uuteen raskauteesi!!

 

Äkkiä, äkkiä ennen neuvolaan lähtöä: ONNEA SANNULI IHAN SIKANA!:flower: :hug: