** Noin kolmekymppiset ekakertalaiset vauvautuneet **

Heippa!

Ainomieli; muuten voisinkin mennä vaikka pojan huoneeseen nuukkuun, mutta joudun kuitenkin laukkaan nassikkaa hyssytteleen, se kun ei kaikesta - ja todellakin kaikesta - yrittämisestä huolimatta huoli tuttia.
Niin ja niistä vyötäröistä: oon tehnyt empiiristä tutkimusta ja todennut, että maha jää suurimmalla osalla pömpölleen, vaikka oliskin muuten timmi. Ei ne vanhan kudokset enää palaudu entiselleen... huoh. Heh. No ton selänkin takia yritän kovasti petrata korsettia. Mullakaan ei ole kun kilo tai kaks lähtöpainosta, mutta väärää matskua :) Tai sitten ne on nää tissit, joista ei oikeesti jää varmaan muuta kun ryppynen sukka jäljelle :kieh::LOL:

Näin vuoden kääntyessä loppua kohti on paikallaan hieman herkistellä: osan kanssa ollaan kuljettu melkosen pitkä matka yhdessä. Ensimmäisen foorumiviestini kirjoitin muistaakseni heinäkuussa 2010. Muiden kanssa ollaan tutustuttu tässä matkan varrella. Osa porukasta on kadonnut yhtäkkisesti ja huolestun tietenkin aina kun joku jää matkasta ilmoittamatta mitään. Toivon kuitenkin, että heillä on kaikki parhain päin.
Musta olisi hauska nähdä teitä kaikkia livenä joskus. Mulla on mielessäni ihan oikeat hahmot ainakin aktiivisimmille kirjoittelijoille perustuen varmaan johonkin sivulauseissa tulleisiin tiedon jyviin (kuten nyt itsestäni: tilava lantio :LOL:)
Siis hyvät naiset: toivotan teille mitä hienointa alkavaa vuotta!

:heart::lla MR ja VV 4,5kk
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: Sannuli79
Joulu tuli ja meni. Oikein mukavasti itseasiassa, vaikka tupa oli täynnä sukua. Oskarilla oli viihdyttäjiä ja jokainen perhe toi osansa joulupöytään, niin kukaan ei läkähtynyt ruokahuollon hoitamisen kanssa. Sen verran pikkumies väsähti, että juuri ennen pukin tuloa aloitti huutokonsertin, joka loppui herran päästessä pukin syliin. Siihen Osku simahti pukin isoa lapasta vasten sen jälkeen, kun oli ensin tuhnuttanut hetken pukin partaa :D Oli kyllä söpö näky :heart:

Nyt pääsee taas nettiinkin. Tapaninpäivän myrsky vei täältä sähköt kahdeksi ja puoleksi vuorokaudeksi. Onneksi oli traktoriaggregaatti, niin suurin osa ajasta oli ihan normaali sähköistys käytössä. Paitsi silloin kun vehje ajettiin naapurin lehmätilan avuksi lypsykonetta yms. pyörittämään. Kaverin vauvaperheessä sähköstä ei vielä tietoakaan, joten tulevat meille "huoltoon". Herätti taas huomaamaan, miten helpolla nykyään pääseekään, kun vesi tulee hanasta ja talo lämpiää ilman suurempia ponnisteluja.

Jumppa tulis täälläkin tarpeeseen. Viimeiset pari kiloa vielä matkassa ja mahan kohdalla ylimääräistä vieläkin roikkumassa. Joulusyömingit ei ainakaan auttaneet asiaa.

Ostin sitten kantoliinan käytettynä. Nyt pitäis vaan opetella sitomaan se. Yhtä sidontaa tuossa jo kokeilin muksun kanssa ja hetken hän siinä viihtyikin. Ei kuitenkaan pitkästi. Toivottavasti alkais viihtyä, että sais kädet välillä vapaaksi.

Kyllä nää muksut kasvaa järkyttävää vauhtia. Käytiin joulun jälkeen kurkkaamassa serkun reilun parin viikon ikäistä pientä, joka syntyessään oli saman kokoinen kuin meidän vauva. Voi vitsit, mikä rääpäle se oli meidän muksun rinnalla! Äkkiä se unohtuu, että tuokin oli vasta hetki sitten ihan yhtä pieni. Ja ylihuomenna pääsen kurkkaamaan siskon jouluaattona syntynyttä pientä tonttupoikaa :heart:. Tuli tunnissa maailmaan, niin että heidän oli pakko ottaa isosiskokin sairaalaan mukaan. Toivottavasti itsellä ei käy yhtä nopsaan, jos meille joskus toinen pieni vielä tulee... Miehestä ei kyllä ota selkoa tuon asian suhteen. Välillä puhuu siihen malliin, että toinen saisi tulla. Sitten on taas hetkiä, jolloin kovasti suree sitä, että meillä ei ole enää mahdollisuutta ilman katkoksen pelkoa aikaa syventyä toisiimme. Ja toinen muksu ei ainakaan tekisi sitä helpommaksi. Mene ja tiedä : /.

Hyvää uutta vuotta mammat!!

Joanmi + Osku 2kk ja kolmisen viikkoa
 
MR se nukkuminen on täälläkin murheena... ja mä kun kuvittelin että ne ekat kuukaudet on rankimpia mutta ei kyllä tuntuu että se oikea univaje on vasta nyt löytänyt tiensä mun pääkoppaan. HAUKOTUS!!!

Meillä tytölle tuli taas flunssa 5kk neuvolan ja rokotuksien jälkeen, siis viikkoa ennen joulua. Ja yöt oli yhtä häslinkiä kun tyttö yski ja heräsi tukkoisuuteensa ja känisi ja kädet heilui yms yms yms. Mä aloin jo olemaan aivan kuolemanväsynyt joulun alla kunnes kuin ihmeen kaupalla tyttö nukkuikin 3 yötä aika hyvin melkein heräilemättä. No nyt taas on sitten pari yötä häslätty. MÄÄ EN JAKSA ENÄÄ VALVOO YHTÄÄN YÖTÄ!! Mä haluun vaan nukkua edes yhden yön ilman että herään kertaakaan!!!

Ja tuulialle :hug: ymmärrän tunteesi niin hyvin vaikka meillä kyllä mies osallistui ruokien esillelaittoon jouluna, mutta mutta... No koko joulun aikana sain kokonaista YHTENÄ aamuna nukkua hetken rauhassa kun mies lähti tytön kanssa aamutoimille ja silloinkin kuuntelin ensin puolituntia sitä mölinää pinnasängystä... Ja kun joulun alla oltiin viikonloppureissussa ja yövyttiin hotellissa niin automaattisesti tyttö tietysti laitettiin nukkumaan minun puolelleni, vaikka se vaununkoppa olisi ihan helppo ollut hotellihuoneessa lykätä sinne miehen puolelle, mutta eihän se nyt tullut edes kysymykseen.

Ja mullakin on samaa kuin MR:llä että oma unen laatu on ihan per..stä, välillä ei saa millään unenpäästä vaikka on ihan rättiväsynyt ja aamuisin on aina tunne ettei olisi nukkunut pidempää ja syvempää unta lainkaan ja lisäksi vielä joka aamuinen päänsärky on alkanut kiusata tän heräilyn seurauksena. :ashamed:

Jotenkin silloin kun tyttö oli ihan pikkuinen oli noit meidän yöt paljon rauhallisempia. Ja mieskin osallistui silloin niinhin yösyöttöihin ja muuhun enenmmän niin mäkin sain välillä levättyä kunnolla. Nyt tuntuu että viimeinen reilu kuukausi oon menny ihan sumussa väsymyksen takia. Hohhoijaa. Ja ens kuussa alkaa se mun koulu 2 iltana viikossa, mahtaa tulla hyviä tuloksia kun on ihan kuutamolla koko ajan.

Joulu meni muuten täällä kyllä ihan ok. Paitsi että mun äidillä on alkanut mielialat heitteleen ja välillä hänen ajatuksenjuoksut menee jossain ihan oudoilla reiteillä. Se vähän varjosti meidän aattoiltaa kun äitiä saa koko ajan olla "vahtimassa" kun puhuu ja tekee välillä ihan outoja. Ja sitten lisäks vielä appivanhemmat eivät suostuneet osallistumaan jouluaterialle kun he ovat tottuneet syömään klo 11 aamupäivällä. Joo enhän mä tietenkään olisi hallunnutkaan että kummankin perhe osallistuu yhteiselle jouluaterialle. :stick: No ei voi ainakaan mua syyttää siitä ettenkö olisi yrittänyt lähentää meidän välejä.

Tulipas taas purettua ahdistuksia :LOL: tänne on kyllä niin hyvä purkautua. Ja niinkuin MR totesi niin kyllähän tässä jo on aika pitkiäkin aikoja toisten kanssa tunnettu ja väkisinkin jonkinlaisia mielikuvia teistä on päähän muodostunut. Niistä uudenvuoden lupauksista, mä lupaan myös pudottaa ne raskauskilot (tosin tietysti toivon että tulis vaikka pari raskauskiloa ensi vuonna lisääkin ;) ) mulla kun niitä kiloja on edellen tiukasti se vähän reilu 10. Vaikkei niitä kiloja niin hirveästi olekaan mutta mullakin on tuo lantio levinnyt ihan hirveästi ja se ahdistaa!!!

Nyt on kyllä pakko mennä ottamaan päiväunet vielä kun tuo tyttö nukkuu.

Sannuli ja Nykerö 5kk+jotain
 
Viu
Heippa vaan mammat!

Meillä joulu vietettiin rauhallisesti oman perheen voimin, aatonaattona vierailtiin toisessa mummolassa ja tapanina toisessa ja aattona miehen siskon perhe oli kylässä.

Mekin saatiin 5kk rokotuksista kuumetta ja samana iltana meni sähköt, joskin vain seitsemäksi tunniksi. Eppu huusi abaut koko yön joten zombiäitiyttä ilmassa täälläkin. No viime yönä ei itketty, mutta syöttöjä oli neljä, kun normaalisti on kaksi. Jospa ensi yönä päästäisiin normaaliin, päikkärit tänään vielä lyhyitä.

Neuvolassa epun 5kk mitat 9,6kg ja 64,4cm, eli komeasti kasvaa, vaikka soseet uppoaa aika heikosti hyvän alun jälkeen. Nyt on otettu broileri mukaan ja puuroakin suunnittelen. tissi on vaan niin ykkönen ja kuulemma 6kk ikäisenä pitäis sosetta syödä enemmän kuin mammia, huh huh!

Lisäksi vähän huolettaa, kun neuvolan täti sanoi nyt ääneen, että eppu on liikkumisen kehityksessä jäljessä :( Hänhän ei vieläkään käänny ja yritykset on aika laimeita. Liikuttaa kuiteskin käviä ja jalkoja potkuttaa ja viihtyy masullaan, punnertaa ja liikkuu takaperin käsillä työntäen pitkiäkin matkoja. Neuvolan mielestä ei riitä ja olemme jo käyneet fysioterapeutin pakeilla. Mites muitten liikkumiset?

Mullakin on ne kaksi halvatun raskauskiloa ja masu on melkoinen röllykkä, eli jumppaa peliin ja suklaata pois, mukana ollaan!

Ihanaa uuden vuoden odotusta kaikille! Miekin olen miettinyt, mitä Mariennalle ja Mayalle kuuluu...

Ootte tärkeitä! Pakko lähtee kattoo, kun eppu nauraa hekottaa ääneen koirien leikille, ne on jo nyt niin parhaita kamuja, oi.

Viu ja eppu 5kk
 
MR, oivoi : / Oon vaan huomannut meillä, että poika alkaa hamuilla rintaa paljon harvemmin yöllä, jos se rinta ei ole ihan lähellä. Toivotaan että toi on teillä joku kausi vaan ja toinen hyvänunenkausi on nurkan takana. (toivon myös että meillä ei heräämiset tihenny, vaikka täällä ja joillain kavereillakin taitaa melkein kaikilla niin olla käynyt vauvan täytettyä 4 kk, apua..)

Sannuli, ihanaa, ootte olleet viikonloppureissulla. Mun mies haluais kovasti että tehtäis joku ulkomaanmatka me+vauva tänä talvena, itse en ole niin innoissani. Etelään olis miehellä mieli, mutta onko vauvan kanssa hauskaa altaalla, tai miten ravintolat, kun vauvaa ei voi pitää siellä maassa eikä vielä istu syöttiksessäkään, sylissä tuskin viihtyy kauaa kun vanhemmat syö.. Joku arjen vaihdos hetkeksi olisi kuitenkin kiva.

Viu, kattelin tuollaista fyssarin antamaa listaa milloin vauvat oppii eri taitoja, ja siinä sanotaan että kääntyy vatsalta selälleen 4-6 kk. Eli sen mukaan ei olis mitään kiirettä teillä. Ei tietenkään ole haitaksi käydä fyssarilla, niillä on hyviä kikkoja miten vauvan saa tajuamaan mahdollisuutensa ;)
Meillä joitain kertoja mennyt lattialla kyljelleen ja sängyllä ja hoitopöydällä tekee sen melkein aina. Tekee sen pehmeällä alustalla eri tavalla kuin kovalla maalla. Mahallaan on paljon ja tutkii leluja, tosin huitoo ne hetkessä käden ulottumattomiin, ja taas saa äiti kasata ne nokan eteen. Tänään ollut ihme ärinää koko ajan, tuntuu että yhtään ei viihtyisi itsekseen vaan pitää viihdyttää. Sylissä ei viihdy paikallaan istuen, vaan pitää kävellä.. Huokaus. Jollei tuo olis niin kultainen, niin tässähän voisi päästä väsymään.. ;)
Mukavan painoinen pikku kahvakuula teillä, toivottavasti äidin ja isän selkä kestää.. :D


Niin ja "kiva" lukea että muillakin on tuota, ettei saa unta sitten kun menee nukkumaan. Meillä poika nukkuu 2 h päikkärit 16-18.30 (nekin vain jos imetän välissä uudestaan uneen), muuten päivällä vain lyhyitä unia. Eli nukun itsekin silloin, mikä voi vaikuttaa siihen että uni ei tule vielä klo 24, kun yritän mennä nukkumaan. Aamulla ei jaksaisi nousta ja illalla ei saa unta.. vaikuttaisiko myös syömiseni, poika menee yöunille klo 21 jonka jälkeen syön vielä yhden kunnon aterian, ja yöllä vielä jotain pientä. Hyvät tavat mulla juu.. :ashamed:

Ja juu, mullakin on teille "naamat" :D MR, kerronko? :p

Mäkin haluan tietää mitä Mariennalle kuuluu?


Ainomieli ja poika 4 kk
 
Viimeksi muokattu:
Meillä tyttö 5 kk kääntyy selältä mahalleen ja pyörii mahallaan navan ympäri leluilla leikkiessään. Öisinkin pyrkii mahalleen ja sitten tietenkin herää kun onkin yllättäen mahallaan pää pystyssä.

Meillä unirytmi on palautunut. Tyttö menee nukkumaan noin kello 19. Pyrin itse siihen, että siihen mennessä on kaikki päivän hommat tehty. Eli kun tyttö on nukahtanut, en tee muuta kuin syön ja lepään sohvalla. Eli vajoan sopivaan koomaan ja menen nukkumaan klo 21-22. Jos on kotitöitä tekemättä tms niin antaa olla. Teen seuraavana päivänä. Yöllä imetän 1-3 x.

Appivanhempien kanssa välillä kitkaa. Tyrkyttävät sitteriä ja hyppykiikkua, tytön pitäs treenata kuulemma istumista. Ihan melkein naurettavaa, että noista härpättimistä on tullut melkein riitaa. Ja tietenkin ymmärrän, että haluavat tuntea lapsen ”omakseen”, mutta silti hassua kuunnella kun kaikki ominaisuudet tuntuu heidän mielestään olevan heidän suvusta; ihonväri, silmienväri, liikkeet, hiukset jne. Omien vanhempieni luona ollaan kuulemma liian usein.
 
Viu
Aargh, meillä neljäs kauhujen yö putkeen, missä on mun uinuva vauva, joka herää kaks kertaa yössä?? Taas kahestatoista eteenpäin herättiin tunnin välein ja kauheeta huutokonserttia, tissiin rauhoittui, mutta tunnin päästä heräsi uudestaan, ei siis voi olla nälkä. Viideltä otin peittoni ja marssin vierashuoneeseen, jossa koirat majailee yöt, hätistin hämmästyneet hurtat sängystä, levitin pöytäliinan pedille ja kävin makoilemaan. Silti ei meinannut uni tulla, mutta lopulta nukuin yheksään. Mies oli ottanut vauvan seiskalta viereen ja olivat koisineet puolyheksään saman peiton alla.

Vannoin viime yönä, että nyt riitti ja päätin että tänään syötän illalla ja menen koirien petiin suoraan ja tulen vasta kolmelta syöttää. Mies oli ihan innoissaan, häneltä kuulemma hoituu helposti! Mulla on jo jotain näköhäiriöitä ja ihan psykedeelinen olo, annoin vahingossa koirille oman jugurtin ja otin itse lihakupin pöytään aamulla. Voi apua!
 
  • Tykkää
Reactions: Mma Ramotswe
viu meillä tyttö oppi kääntymään selältään mahalleen ollessaan 4kk 11 päivää ja mahaltaan selälleen hän meni muutamia kertoja jo vähän yli 3kk mutta se on nyt vallan jäänyt eli ei enää mene mahalta selälleen lainkaan. Mahallaan kieppuu napansa ympäri ja selällään "vaeltaa" pois peiton päältä, siis ei sinänsä liiku mutta jotenkin vetkuttelemalla on aina peiton vieressä. Ja vatsalla ollessaan nostaa pään ylös ja tekee "punnerrusliikkeitä" eli nousee käsinojapunnerrusasentoon. Eli musta teidän eppukin liikkuu aika saman verran kuin meillä, vain se kääntyminen puuttuu. Ja täällä terkka sanoi että toiset "vähemmän uteliaat" vauvat saattavat kääntyä vasta lähempänä puoltavuotta. Eli ei varmaan huolta.

Ja viimeyönä taas sama juttu mitä kirjoitin eilen... keskellä yötä kauhee seurustelu ja naureskelu alkoi kuulua pinnasängystä. Yritin laittaa peittoa kapaloksi käsien ympärille ja taas pidin kättä ainakin tunnin hänen käsiensä päällä että sain rauhoittumaan. Arvatkaa onko lapaluidenväli pikkasen jumissa kun joka yö pitää kättä pinnasängyn laidan yli tytön päällä... voi väsymys!!!

Aamuyö meillä taas anoppi hokee koko ajan että EI SAA istuttaa eikä laittaa syöttötuoliin eikä mihinkään istuvaan asentoon kun selkä menee... vaikka meille juur sanottiin neuvolassa että saa alkaa laittaan syöttötuoliin istumaan että pääsee saman ruokapöydän ääreen kuin muu perhe. Ja meillä tyttö sitterissä ja kaukalossa ollessan kinkeää itseään kokoajan pystyyn ja istuvampaan asentoon niin milläs sitä nyt enää pitää koko ajan makuulla. Mutta yhtä lailla anoppi jouluaattona oli sitä mieltä että tytön pitäisi nukkua useammin pikku nokosia kun oli neljältä herännyt niin olisi jo viideltä pitänyt pistää taas nokosille. Mä yritin nätisti ilmaista ettei hei viidenkuukauden ikäinen enää koko ajan nuku mutta ei kun tää vaan jankkas että kyllä HÄNEN mielestään pitäisi. :kieh:

Voimia kaikille yövalvomisiin ja paremmin nukuttuja öitä Uudelle Vuodelle 2012!!! Mites te muut aiotte juhlistaa vuoden vaihtumista?

Sannuli ja Nykerö
 
Viimeksi muokattu:
Ihanaa meillä nukuttiin viimeyönä varmaan paremmin kuin viimeiseen kahteen kuukauteen :D tyttö nukkui 21-6.30 ilman äännähdystäkään ja silloinkin laitoin tutin vaan suuhun ja käärin peiton käsien päälle ja sitten nukuttiin 9.30 asti :D En tiedä olisiko sillä ollut vaikutusta että laitoin hänet illalla makuupusiin ja siihen vielä peiton päälle kun on tahtonut sen peiton potkia viime öinä aina pois päältään. Nyt vaan toivon kädet ristissä että tällaiset yöt jatkuu.

OIKEIN HYVÄÄ UUTTA VUOTTA KAIKILLE ÄIDEILLE, ISILLE JA VAUVOILLE!! :heart:

Sannuli ja Nykerö 5,5 kk :)
 
Moi kaikki mammat ja vauvat! :)

Kiitokset taas kerran teille kaikille tsempeistä ja tuesta :heart:
Välillä tää elämä ei oo helppoa ja silloin tuntuu hyvältä, kun saa tilittää ja saa tukea.

Nyt meille kuuluu valoisampaa. Tai siis ainakin elämä on selkeää. Meidän neidillä on siis suurella todennäköisyydellä kohtuullisen ärhäkät allergiat :( ikävää, mutta ollaan varsin onnellisia, että homma alkaa pikkuhiljaa selkiämään. Nyt oon kaarratellut lisämaidon antamisen jälkeen jatkuvasti vähenevän imetyksen kokonaan loppuun (kun vaikka jätin lähes kaiken mahdollisen pois, niin vauva sai aina kunnon mahavaivoja imetyksestä). Ja nykyään meillä siis syödään vain pullosta apteekin maidotonta erikoiskorviketta... Maitoaltistukseen odotellaan kutsua alkuvuodesta ja sen jälkeen saadaan sitten Kelan korvaus tuosta korvikkeesta. Ja nykyään meillä on varsin tyytyväinen ja 'vaivaton' vauva! :) pieniä ilmavaivoja silloin tällöin ja pulautteluakin toisinaan, mutta ne on varmaan nyt sitä normaalia. :) vauva hymyilee ja jokeltelee. ja mikä parasta, nukkuu yöllä!! :) Siis syö edelleen kyllä kahden-kolmen tunnin välein, mutta röyhtäytyksen jälkeen nukkuu, kunnes tulee nälkä. Ja painokin on komeasti taas noussut, 240g/6pvää. :) käydään nyt jonkun aikaa viikottain painoseurannassa. saa nähdä, kauanko ne jaksaa meitä siellä neuvolassa katella. (lopulta sain vaihdettua terkkaa ja maanantaina me sitten mennään ekaa kertaa uudelle, varttuneemmalle terkalle).

Tuo allergia-asia tietenkin tuntuu ikävältä ja imetyksen lopettaminen oli aika masentava ja surullinen asia, mutta muuten ollaan miehen kanssa NIIN ONNELLISIA, kun meidän vauvan ongelmat on ainakin osittain selvinneet. Ja kun tosiaan ei riittänyt, että jätin maidon lisäksi ruokavaliostani pois kananmunan, sitrukset, suklaan, mansikan, kaakaon ja mitähän kaikkea ja silti vauva oireili imetyksestä, niin en pitänyt enää niiden vähäisten imetysmillilitrojen takia järkevänä huudattaa vauvaa ja vahtia omia syömisiä. Niinpä meillä mennään nyt näin. Ja saihan meidän vauva kuitenkin sen kaksi kuukautta rintamaitoa.

Joulu sujui täälläkin oikein mukavasti. Saatiin tosiaan ihan paras joululahja, kun nuo tytön oireet alkoi vähentyä ja saatiin nukkua :) ja pullosyöttöjä tehtiin loman aikana vuorotellen (tosin mun pitää tökkiä mies hereille ja oon hereillä ainakin osan syötön ajan, mutta ei tartte nousta peiton alta ;). Tiedättekö, jos on nukkunut kuukauden ajan vain lyhyitä torkahduksia ja satunnaisesti muutaman tunnin settejä, niin nämä tälläiset yöunet tuntuu ruhtinaallisilta :D ja kun vauva on päivällä tyytyväinen, niin elämä tuntuu taas aika ihanalta :) ja vauva aina vaan entistä rakkaammalta :heart: sitä lähes jatkuvasti huutavaa kääröä meinasi olla välillä vähän vaikea rakastaa, vaikka kuinka tiesi, ettei se huvikseen huuda.

Mun piti kommentoida vaikka mitä teidän juttuja, mutta arvatkaa vaan, että muistanko enää...

Niistä kiloista... :| mulla on muutama kilo ja ne on kaikki taatusti tuossa vyötäröllä (siis siinä, missä useimmilla ihmisillä on vyötärö, omani on kadonnut jonnekin...). Lisäksi tuntuu, että kaikki mun lihasmassa on kadonnut. eli vaikka kiloja on vain muutama, niin kroppa on kyllä totaalisen erinäköinen ja kokoinen kuin ennen raskautta... Eli mukana ollaan kaikissa hyvissä yrityksissä päästä vähän parempaan kuntoon ja ihmismäisempään ulkomuotoon! :D Lomalla selvittiin muutaman kerran vaunulenkille ja nyt mä kuvittelen toimertuvani tästä eteenpäin aina arkisinkin silloin tällöin lenkille. Neiti nukkuu sujuvasti vaunuissa, niin mikäs siinä on töpötellessä eteenpäin. Oon toiveikas, että tämä meidän hyvä elämä jatkuu ja sen myötä mamma virkustuu :) Ja sit mä alotan taas sellaisessa harrasteporukassa lentopalloilun (1 krt / vko). Oon ollut 'tauolla' tän syksyn ja jatkan taas tutussa porukassa sitten tammikuun tokalla viikolla. Ootan jo aika innolla palloiluvuoroja, vaikka toisaalta hirvittää, miten sitä selviää mukana, kun on ollut lähes liikkumatta monta kuukautta ja palloon en oo koskenut sitten kesän... :| no, rohkea rokan syö :LOL:

Yritänpä jatkossa olla vähän aktiivisempi täällä ja toivottavasti saan kertoa enempi näitä positiivisia asioita ensi vuonna :) :)

Onnellista vuotta 2012 kaikille!! Toivotaan hyviä yöunia ja kaikkea hyvää juuri alkaneelle vuodelle! (me siis vaihdetaan vuotta ihan rauhallisesti kotona, palattiin tuossa alkuillasta 9 päivän reissulta mummoloista ;)

Tuiskuli ja tyttö 2kk ja 2pv
 
  • Tykkää
Reactions: Mma Ramotswe
Heippa foorumilaiset JA HYVÄÄ TÄTÄ VUOTTA!!!! :wave:

Meillä vuodenvaihde sujui naapurissa, jossa 2,5vuotias tyttö olisi kovasti halunnut hoidella meidän 2kk tyttöä. :) Yhessä sitten "hoideltiin", tämä isompi sai antaa välillä pienemmälle tuttia, niin oli kaikki tyytyväisiä. Meni hyvin reissu noin niin ku ekaks kyläilyreissuks, mitä nyt meidän tytteli ei meinannu oikein yhessä vaiheessa saada unen päästä kii, mutta kun tajus jutun juonen niin nukkukin sitten oikein mallikkaasti.

Kiloista. Mulle on jääny raskaudesta semmonen 5kg painoo. Ja täällä kans se ylimääränen näkyy höllyvän tossa mahan (entisen vyötärön) seutuvilla. Viikonloppuna sentään kokeilin farkkuvarastoni läpi ja sain onnekseni huomata, ettei ollu kuin muutamat pökät jotka ei tän mamman lanteille enää istu. :D Yhet matalan vyötärön farkut oli nyt mallia "niin matalat ettei tämän ikäinen ilkeä enää pitää". Mieheni koitti sanoo, että ei muuta ku stringit alle ja pitoon.. Totesin, että jos stringeistä näkyy yli puolet takaapäin katsottuna ku istuu, niin ei oo ehkä kovin muodikasta... :whistle: Uudenvuodenlupausta en tehny, mutta eiköhän sitä tässä aleta muokkaamaan tätä kroppaa takas kuosiin.

Tuiskuli. Ihana kuulla positiivisia uutisia ja että teillekin on muuttanu semmonen one happy baby!!! :heart: Se on tosi rankkaa kuunnella toisen itkua ja siinä on totisesti rakkaus hieman hakusessa, vaikka kuinka se vauva ois ihana, haluttu ja toivottu, tiedän tunteen. Pääasia, että nyt muksulla kaikki hyvin ja pääsee mammakin toipumaan, kun saa nukutuks (se tosiaan on luksusta kun saa nukkuu semmosia kunnon pätkiä, vaikka yöllä joutuskin heräämään).

Meillä tytöllä meinaa olla pikkasen yskää. Tossa huomattiin eilen, että välillä ottaa semmosia yskönpuuskia. Ei kuullosta pätkääkään limaselle tai oo muuten kipeen olonen, mutta ajoittain yskähtelee. Viime yö meni sitten vähän valvoessa tällä mammalla, kun piti kuullostella toista... Ku ei tolla likalla oo ennen ollu vielä mahavaivoja kummempaa, niin hetihän sitä oli korva pitkällä kuuntelemassa, että onhan tytöllä varmasti kaikki hyvin. Tuli sitten todettua itselleen, että aika nopeesti sitä on pikkasen neuroottinen, mitä tulee lapsen vaivoihin tai olotilan muutoksiin. Kuulunee asiaan.

lapsen liikkumisesta. Meillä 2kk neuvolassa terkka alko puhuun, että tyttöä ei sais pitää liikaa lelukaaren alla, että pitää tarjota vierelle virikkeitä, että oppii kääntymään!!!?!?!???!!! Mä katoin pikkasen huuli pyöreenä sitä mammaa, että mitä hittoa se puhuu, kun tyttö tosiaan oli päivää yli 2kk siinä neuvolassa, niin jo kääntymisestä alko jutustella. En saanu sitten sanottuu sille yhtään mitään, katoin vaan hölmönä sitä tätiä. Ja se pisti meille sitten lähetteen fysioterapialle, kun siinä pyöritellessään oli huomaavinaan, että tyttö mahallaan ollessaan kääntää vartaloaan liikaa vasemmalle. Myönnän, tyttö oli jonkun aikaa vasemmalle "linkussa", mutta kotona vatsallaan ollessa on suurimman osan ajasta aivan suorassa. Enkä nyt oikein tiedä, että kuuluuko vauvojen ollakaan koko aika ranka lautasuorana, kai niitten pitää osata sitä taivutella suuntaan jos toiseenkin... No, ei siinä mitään, nyt mennään loppu viikosta sitten fysioterapeutin juttusille ja ihmeteltäväks. Mielessä on vähän vilahtanu, että voisin vaihtaa terkkaa, kun tää nykynen on vähän semmosta sanelupolitiikkaa harrastava. Yleensä vaan kyselee, että mitä vauva osaa tehdä, mutta ei kerro mitä pitäis osata tai seuraavaks oppia, vaan esittää kysymykset muotoa: "kai tyttö jo osaa/ tekee...". En tiiä, on vähän semmonen olo, että se neuvolan NEUVO -osa on pikkasen hakusessa ajoittain tolla terkalla, en minä tiedä mitä meidän tytön millonkin pitäs osata, tää on meidän eka lapsi!!! Ja kun mäkin oon ymmärtäny, niin ku teistä moni on jo kirjottanu aiemmin, että vauvat kehittyy omaan tahtiin eikä kuukaus, pari jonkun jutun oppimisessa vielä tarkota mitään poikkeamaa tai viivästystä kehityksessä.
Kiitos tilaisuudesta ripittää ja anteeks saman tien. :p

Joanmi, sullako oli ostettuna se Hug a bub -kantoliina? Meillä on se kans, mutta tyttö ei oo vielä oikein honannu sen ihanuutta. En oo tosin vielä sitä montaakaan kertaa kokeillu. Ittestä se tuntu ihan jämäkälle ja on hyvä, kun ne olkapääosiot tulee niin leveelle, että vauvan paino jakautuu mukavan tasasesti olkapäille. Meillä vaan ei toi tyttö oikein pidä siitä kasvot äiskään päin oleilusta, kun ei pysty tarkkailemaan ympäristöään niin tehokkaasti. :)

Oikein mukavaa alkanutta vuotta kaikille mammoille perheineen!!! Ollaanhan yhteyksissä jälleen!!! :wave:
t.Pol ja Erika 2kk+
 
Tuiskuli, ihanaa että menee parempaan päin! Oli sitten vaikka allergia, niin varmasti helpottavaa saada nimi lapsen ongelmille, on niin stressaavaa miettiä että mikä raukalla on, pitäisikö olla huolissaan vai onko normaalia. Imetystä on turha haikailla, jos se vaan teki vauvalle kipuja, niin turha kiusata itseään ja vauvaa.

Vyötäröstä vielä, mulla siis myös pikkupömppis ja se ei tällä hetkellä niin haittaa, mutta mahaan jäi pari ryppyä kun mahanahka ehti venähtää. Niille tuskin mitään voi, ei nyt mikään ruma mielestäni ole, mutta näkee kyllä että olen raskaana ollut. Elämän jälkiä, minkäs teet. Ei aina voi näyttää 17-kesäiseltä.. :D

Terkkareista, pakko kehua että meillä on ihana terkka. Tykkään kovasti, tuntuu että oli mulla mikä huoli hyvänsä, niin aina hällä on jotain sanottavaa, mistä on apua, vaikka ei varsinaista vastausta tietäisikään. Raskausaikana mulla oli toinen terkka, joka oli myös oikein hyvä. Jotenkin tän nykyisen kanssa menee kuitenkin vielä paremmin. Mies tykkää myös että on oikein hyvä terkka ja tykkää siellä käydä.

Huomenna onkin nlalääkäri, katsotaan tuleeko meille siellä noottia ja mistä.

Ja mikähän siinä onkin että ne miehet nukkuu niin hyvin? Mullakin mies nukkuu yönsä vauvan kanssa eikä heräile ähinään, mä pakenen sitä ja potkimista yms joka yö sohvalle. Ihan hyvä järjestely ollut toistaiseksi, mies kyllä joutuu heräämään itkuun jo ennen mua, mutta ei kuulemma haittaa. Kokee silti nukkuvansa oikein hyvin. Viikonloppuaamuisin on pirteänä vauvan kanssa aamulla ylhäällä ja minä nukun kahteentoista.

Ja Pol, nimenomaan, musta tuntuu että lihakset aivan surkeassa kunnossa ja kunto kanssa. Ei tietenkään auta tää sohvalla viihtyminen, tai liikunnan välttely.. Vauva rakastaa nosteluleikkejä, mutta mä en meinaa jaksaa enää kun hän on jo sen n. 8 kg. Selkä kipeä, ja ranteet :x

Pääsisinköhän mä itse sinne fyssarille? ;) :p

Aamuyö, meilläkin anoppi intoili että ostetaan meille hyppykiikku. On kuulemma niiiin kätevä, kun vauvan voi laittaa siihen niin sen kanssa ei tarvitse olla. Heh. No joo, onhan ne tauot aina paikallaan, mutta sanoin kuitenkin ei kiitos. Onhan se oma äitikin rasittava nykyään, mutta sille voi sanoa suoraan.

Äidit.. Kuinkahan rasittava mä itse olen kun poika on iso?

;)

Ainomieli ja poika 4 kk
 
Hyvää uutta alkanutta vuotta!! Ja kiitos myös minun puolestani tuestanne kuluneena vuonna. On se niin ihanaa, kun jonnekin voi purkaa omia ihmetyksiään tässä vauva-arjessa.

Liikkumista ei täällä vielä tapahdu. Tai siis pari viikkoa sitten vänkäsi itseään parina päivänä selältä kyljelleen, mutta loppui sitten sekin. Kohta mekin saadaan varmaan jotain noottia liikkumattomuudesta. Täällä ollaan lisäksi aina selällään maatessa niin, että pää on vasemmalle kääntyneenä - aina. Olen siirtänyt lelukaaressa virikkeet toiselle puolen ja yrittänyt kääntää välillä päätä, mutta ei. Toinen puoli on aina parempi.

Nukkuminen on täälläkin mennyt huonompaan suuntaan. Tai no hyvällä mallilla ollaan edelleen, kun kaksi yösyöttöä piisaa, mutta kun tuossa meni jo useampi viikko yhdelläkin. Lisäksi vatsavaivat, jotka ennen joulua jo parín viikon ajan olivat helpompia, tekivät comebackin. Nyt huudetaan taas selkä kaarella ja naama punaisena ja hikisenä iltaisin. On se surkea pieni, kun ei missään asennossa ole hyvä :(. Nenäkin on edelleen tukossa. Aika monta viikkoa on jo saanut noita tippoja välillä ajaa sieraimiin. Aamuisin sitten puklitaan urakalla räkää pihalle, mikä yön aikana on rööreihin ehtinyt kertyä. Ja sipulin kanssa nukutaan. Toivottavasti jo kohta helpottais.

Viu jaksamista sinnekin! Kuin myös muille uniongelmissa painiville! Pikkasen repesin, kun kuvittelin sut istumassa koirankeppu nenän edessä. No kyllä tässä itsekin välillä on laittamassa roskaa jääkaappiin ja fairyä mehumukiin :ashamed:. Koskakohan alkaa järki palaamaan tähän kuuppaan..

Joanmi + Osku kohta 3kk
 
oikein ihanaa uutta vuotta Äidit!

Liikkumisesta olitte puhunut: mua mietityttää myös toi istuminen! Tyttö haluaa ihan selkeästi olla istuvassa asennossa, ei siis ihan kohtisuorassa, mutta nousee mielellään istumaan kun autan käsistä ja muutenkin nojailee tyynyihin jne. Ja haluaa olla istumassa, siis tuettuna tottakai. toivottavasti se on ok.

Nukkumiset vaihtelee tosi paljon, välillä nukutaan vaikka 5h putkeen, välillä vain 2. Ja yleensä päikkärit on ollut noin 4h, nyt on tosi huonosti nukkunut ulkonakin, johtuukohan rota-rokotteesta vai hampaista?? hinkkaa raukka ikeniään lähes jatkuvasti!

Neuvolassa on jotenkin outoa... aina siihen korttiin kirjotetaan vain ne samat positiiviset asiat, onko teillä sama? Viimeksi täti testasi helistimellä että miten katse seuraa, ja hieman ihmetteli kun ei kääntänyt toiselle puolelle päätä, mutta ei siitä merkitty korttiin ollenkaan. Ja sitten kysyi, että yrittääkö tarttua kotona jo esineisiin. Vastasin, että on jo melkein kuukauden ottanut tavarat omaan käteen, "mutta sinä et vaan tarjonnut helistintä, että olisit nähnyt." "no kun ei kuulu vielä tehdä niin" :eek: eli sitä ei testattu, siihen ei kiinnitetty huomiota, siitä ei tule merkintää korttiin, kun se tapahtuu liian aikaisin? Kysyi kyllä, että heiluttaako tai "tärisyttääkö" käsiä usein, silleen kun jännittää lihaksia tiedättekö? Mitäköhän se tarkoittaa? nyt kun seuraan tyttöä niin näyttää tärisyttävän aika usein.

ootteko ottaneet pneumokokki-rokotteen? me vielä mietitään.

MR tais olla menossa jumppaan tms. ? Meillä päin ei ole vauvajumppaa, mutta mä löysin vauvatanssi-ryhmän! Se alkaakin 12. pv, jänskää! pitäis sitä ennen opetella käyttämään kantoliinaa...

Appivanhemmat: anoppi on ihan ok. ja aika läheinen tavallaan. Appi on alkanut ryyppäämään viime aikoina ihan hulluna, eli ei näillä näkymin pääse paljoa osallistumaan pojantyttärensä elämään :( harmittaa tosi paljon, vaikkei ukko oo mikään mukava selvänäkään... :p Muista sukulaisista meillä on myös ongelma, miehen siskolla on noin 6v tytär, jolla ei ole mitään käytöstapoja, kiukuttelee ja huutaa koko ajan, kun ei saa äidiltään mitään huomiota muuten...jne jne. voi että mä INHoan nähdä sitä. Ja se on aina anopilla, koska miehen sisko ei hoida omaa lastaan juuri koskaan... ja sitten jos molemmat on paikalla niin ne vaan tappelee keskenään, siis ihan hirveää katsottavaa! mä en halua, että mun tytär saa mitään vaikutteita tosta kakarasta, ja välttelen niiden tapaamista niin paljon kuin mahdollista... mutta anoppikaan ei sitten koskaan näkisi tyttöä... :( siis se kakara on niin surullinen tapaus, että pahaa tekee... :(

Sannuli: tosiaankin haluaisin minä täällä myös nukkua! siis koko ajan väsyttää, vaikka tuntuu, että nukun aina! mutta ei se uni piristä, kun koko ajan saa heräillä... :( Minä hoidan meillä kaikki yösyötöt, mies ei herää vaikka tyttö huutaisi miten. Jaksuja sinnekin siis! :hug: ja muillekin! on se aivotoiminta täälläkin aika minimaalista... ja sit kiukuttaa ihan hulluna kun ei vaan jaksa... :(

Mitäs muuta piti kirjotella... kaikkea tulee mieleen ja sitten sepustaa taas ihan mitä sattuu kun ei pää toimi kunnolla. no toivottavasti tajusitte ees puolet! :D

Voikaa hyvin!
tömpsis ja Super 3kk+
 
Viimeksi muokattu:
voi kun mäkin saisin nukkua kahteentoista edes joskus niinkuin ainomieli Silloin harvoin kun meillä mies herää tytön kanssa niin silloinkin mulla on jotenkin heti huono omatunto kun jään makaan sänkyyn ja viimeistään yhdentoista aikaan aamulla mun on ihan pakko nousta kun en "kehtaa" nukkua pidempään vaikka mieli tekis. Ja sitten senkin takia mulla on tunne että pitää nousta kun monena kertana kun mies on herännyt tytön kanssa niin hänellä on ollut edelleen yöpuku päällä ja köllöttänyt koko aamupäivän sitterissä miehen kanssa telkkaria katsellen vielä silloinkin kun minä olen noussut. Mä kun yritän mahdollisimman vähän häntä istuttaa sitterissä ja antaa katsoa telkkaria kun ei se nyt varmaan paras paikka oo noin pienelle. Mutta kun en ole viitsinyt tästä mainita miehelle kun hän kuitenkin yrittää parhaansa mukaan hoitaa tyttöä ja etten alkaisi nalkuttamaan.

Kaksi viimeistä yötä on ollut taas aivan painaista. En osaa edes sanoa montako kertaa olen kietonut peiton tytön päälle ja laittanut tutin suuhun. Tämä ja eilinen päiväkin on sitten mennyt torkkuessa sohvalla |O .

tömpsis mun kummipojalla oli muistaakseni niitä väristyksiä pienenä kans aika paljon. Kävi vissiin lasten lääkärilläkin sen takia ja joskus saatetaan tutkia esim. epilepsian mahdollisuus. Mutta mun kummipojalla ainakin meni aikaa myöten ohi niinkuin yleensä vauvoilla menee ja se on tietääkseni aika yleistä.

Jaaha itkuhälyttimestä kuuluu pomon kutsu...

Sannuli ja Nykerö 5,5kk
 
Voi huokaus... aina vaan pahenee meidän yöt. Viimeyönä valvottiin pari tuntia ja mä vaan oon yksinkertaisesti niin väsynyt että itkin koko ajan kun yritin rauhoittaa tytön takaisin uneen. Miten päivällä niin iloinen ja hyväntuulinen tyttö joka nukkui jo välillä 9 tunnin pätkiä voi muuttua noin totaalisesti.

Yritin hakea netistä tietoa unikouluista yms. mutta en oikein tiedä mikä tähän tepsii kun ei tyttö huuda yöllä tai itke vaan juttelee hyvän tuulisena ja leikkii tutilla. Jossain keskustelupalstalla oltiin sitä mieltä että vauvan siirto omaan huoneeseen voisi auttaa mutta en oikein luota siihenkään kun sitä tuttia täytyy pistää niin monta kertaa yössä että siinähän väsyy entisestään jos on joka kerta pakko vielä nousta ylös.

Tänään ajattelin koittaa herättää tytön päiväunilta tuntia aikaisemmin jospa se sitten parantaisi yöunia. Ja itse yritän nyt tänään sinnitellä hereillä päivän jotta saisin sitten illalla edes ajoissa unen päästä kiinni.

Mites viulla on yöt menneet, onko mitään helpotusta?

Pitää varmaan mennä keittämään pannullinen kahvia jos se vaikka vähän piristäisi.

Sannuli ja yökukkuja
 
Sannuli, täh :O Huono omatunto? Sulla? Sähän käsittääkseni vastaat hommista lähes aina, ja mies vaan joskus auttelee! Nuku ihmeessä jos on tilaisuus! Nimittäin (anteeksi, toivottavasti en mene liian pitkälle, tuli vaan mieleen) kun ymmärsin että toisen lapsen haluatte pian, niin eihän toi tilanne varmaan itsestään parane vaan menee vaan sulle raskaammaksi, niin miten sä jaksat kaiken, jos sulle tulee huono omatunto siitä että sä joskus harvoin nukut pitempään?

Muoks, luin nyt vasta viimeisimmän ja kauhulla odotan mitä meilläkin on vielä edessä, paheneeko yökukkuminen..

Uni ja sen puute taitaa olla kyllä meidän suosikkiaihe nykyään täällä kolmekymppisissä, sattuneesta syystä.. Viime yönä kyllä täällä vauva heräsi vaan kerran syömään, hienoa :)

Oltiin lääkärissä, oli niin niukkasanainen nainen että nlakortissakin lukee vain "kehitys ok, tutk. ei poikkeavaa" eikä sen enempää sanonut ääneenkään. Kysyin voisiko kokeilla melatoniinia tms nukahtamisvaikeuksiin illalla, sanoi että lääkkeitä ei saa imetysaikana käyttää, jos menen ihan sekaisin, niin voin miettiä imetyksen lopettamista. Selvä, enköhän mä jaksa.


Ainomieli ja poika 4 kk
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: Mma Ramotswe
Nukkumisesta, meillä on tosiaan vasta tässä reilun viikon ajan nukuttu öisin, joten meillä vielä nautitaan tästä :D vaikka yöheräämisiä onkin ainakin kolme (riippuu, miten aikaisin menen itse nukkumaan). Toisaalta tuntuu, että ihan hyvin jaksaa, mutta toisaalta olo on välillä ihan zombie. Tosin onhan mulla univelkaa tuolta huutokuukaudelta jonkin verran... Mutta luulen, että tää on sitä vauva-arkea ja seuraavan kerran ollaan virkeitä sitten joskus kun tyttö on parivuotias :D

Mutta nukahtamisvaikeuksia on mullakin. (ei ehkä kuulosta kivalta, mutta tuntu hyvältä lukea, että muillakin vastaavia ongelmia. Lienee siis normaalia ?). Mutta oon yrittänyt ajatella niin, että jos vaan makaan silmät kiinni, niin sekin on hyvää lepoa. Että en ottaisi ressiä siitä nukahtamisesta :| toisinaan uni tulee heti, toisinaan sitä voidaan odotella kauankin. (ja silloin alkaa miettiä, että ehdin nukkua enää tunnin, puolituntia jne ennenkuin vauva herää...)

Sannuli, ymmärrän sua! :) Kun joskus öisin lykkäsin huutavan tytön isänsä syliin, niin sen jälkeen aina itkin sitä, miten huono äiti oon. No joo, ehkä osasyy oli myös yliväsymys. Mutta jotenkin sitä ajattelee, että pitäisi itse koko ajan hoitaa vauvaa, varsinkin silloin, kun se itkee. Yritän opetella tästä eroon ja jätän miestä vauvan kanssa kaksin. Ja kun iskä tulee töistä, niin saa aina hoidella syöttöjä ja vaipanvaihtoja, mä teen muita hommia. Pitää ite opetella jättämään nuo keskenään ja muodostamaan omaa systeemiään :) meillä mies osallistuu vauvanhoitoon ihan kivasti. mutta kotityöt jää kyllä aikalailla mulle. siivousta en yksin tee vaan siihen haastan kyllä miehen aina mukaan.

mutta kovast tsemppiä Sannulille, Viulle ja tömpsikselle! (ja jos oli vielä muitakin, joiden vauvan nukkuminen on huonontunut). Kyllä se siitä taas paranee nuo vauvojen unirytmit!

isovanhemmista. mun äiti on osoittanut tässä meidän vauvan mahavaiva- ja huutoasiassa parhaita puoliaan! taas muistan hetken aikaa, miten huippu äiti on :) se järkkäili töitään niin, että pystyi tulemaan 400 km päästä meille jouluviikoksi, kun kuuli, miten tiltissä me ollaan. <3 ja oli meidän tukena ja hoiti huutavaa vauvaa. tän voimalla jaksan taas niitä äitin hankalampia puolia. anoppikin on oikein jees. varmaan hän on varsin varovainen tässä vauva-asiassa ja ottaa asioihin kantaa mahd. vähän. tykkään :) toisaalta joskus toivoisin, että ne mun miehen kanssa juttelis vähän enemmän, ettei mun miehen kaikki "tieto" tulis vaan multa. isoisät pysyttelee aika taka-alalla :) mutta summa summarum, tällä hetkellä siis suhteet isovanhempiin on oikein hyvät. korostan, tällä hetkellä ;) kukaan ei viiti jakaa vielä mitään ohjeita, kun on oltu sen verran tiukilla. mutta kunhan elämä etenee, niin tilanne voi muuttua...

semmosta. ihan perussettiä. tänään tytskyllä ollu itkuisempi päivä, joten sylieloa ollut. onneks iskä tulee pian töistä, ni on toinenkin syli sit käytössä :)

voikaa mammat hyvin ja nukkukaa mainiosti kera vaavienne!

Tuiskuli ja tyttö pian 10 vkoa
 
Hyvää alkanutta vuotta!

Ihana kuulla, että Tuiskulillakin alkaa elämä taas hymyilemään ja että saitte jonkun syyn vauvan vaivoihin. Ja vielä mukavampaa ja parempaa on vielä tiedossa! :hug:

Liikkumisesta; mulla on tosi tiukkis nlalääkäri. Se tosin on kannustava, ei tuomitseva. Kun 4 kk tarkastuksessa sanoin, että lapsi ei hirveämmin ole innostunut tosta kääntyilystä, neuvoi laittamaan vaan lattialle lelujen keskelle. Ei ollut mitenkään edes sen oloinen, että "no kyllä nyt jo pitäisi". Siksi oonkin ihan hämmästynyt näistä teidän fyssarilahetteistä. Toki voisi sitä vauvaansa reenata näihin temppuihin, mutta kun olen vähän sitä mieletä, että ei ihan vauvasta asti tartte olla suorittaja, sen ehtii tehdä myöhemminkin.
Siitä aasinsiltana Sannuliin, tiedän tuon huono omatunto -jutun. Säkin olet suorittaja? Meille on vielä just tyypillistä se, että ollaan se perheen pää eikä edes anneta miehelle mahdollisuutta ottaa sitä paikkaa. Ollaan sellaisia "kyllä me pärjätään" ja töissäkin tehdään pikkusen enemmän kuin muut, jotta ei vaan kukaan pääse sanomaan, että olis laiska. En tiedä allekirjoitatko, näin meillä... :)

Hyppykiikuista ja niistä kävelymobiileista. Meillä kans anoppi yritti tyrkyttää sellasta kun oli halvalla jossain nähnyt. Sanoin, että meillä ei ole sopivaa ovenkarmia ja sain lisättyä, että "ei edes suositella käytettävän". Joku jonkunlapsi jokunen oli kuulemma kovasti tykännyt... Samoin sitä mobiilia tyrkytti, mutta ei sovi meidän kämppään (portaita portaitten perään) ja jossain taas oli tutkimus, että altistaa varvaskävelylle. Huoh! Mun "huono äiti" -vihossa on jo niin paljon rasteja, että en jaksaisi selittää just jossain fyssarin tuhmapenkissä, että miksi lapseni ei kävele kantaaskeleella. :LOL:

Mun piti vielä jotain kirjotella, mutta kun ei muista kun on lahöpää, niin palataan tuonnempana!

Tuitui mammat!

MR ja VV 5- kk

Muoks: niistä syömingeistä: meillä syödään vaihtelevasti mössöjä. Jos on jotain jännää (vieraita, kaupunkireissua, tms) menee mössöilyt ihan perssiilleen. Parhaana päivänäkin mössöt jäävät alle puoleen ravinnon määrästä. Jos ehtii tulla väsy, ei mössöilyä kannata edes yrittää, silloin saa maitoa, josta siitäkin pitää pirrastaa. Lapsi ei nimittäin halua missään tapauksessa makuulleen, paiti jos nousen ylös ja mielellään vielä käven samalla. Paikallaan jäppinen istuu hajareisin mun reidellä pystyasennossa ja imee siitä.... Seuraavaksi vissiin pitää seistä käsillään.
Oon kuitenkin huomannut, että sellaisen päivän päätteeksi jolloin syömiset on ollut huonoja, roikutaan tissillä koko yö. Kun taas oon onnistunut ajottaan ruokailut hyvin ja on vedetty mössöä ja maitoa melkolailla 50/50, saan rauhallisemman yön.

Naamasta: saa kertoa miltä Mma R näyttää!!!
 
Viimeksi muokattu:
Viu
Nyt MR ja Sannuli, Viu kertoo täältä totuuksia!

Itse olen ihan samanlainen päsmäri, kun MR kuvaili, olen pitkään asunut koirieni kanssa omassa talossa, käynyt töissä ja hoitanut kaiken, ennen kuin tapasin ihanan mieheni ja muutin hänen valtaisalle kotitilalleen ja jätin oman kotini ja kaiken ja minusta tuli "emäntä" tänne.

No, intron jälkeen asiaan. meillä alkoi siis noi hirmuyöt 5kk neuvolarokotteiden jälkeen, sillä --TADAA-- eppu sai flunssan lisäksi kaksi hammasta yhtä aikaa! neljä yötä valvoin päättäväisesti kaarella huutavan lapseni kanssa, syötin puolentoistatunnin välein ja niissä väleissä silitin. Sitten itkin lapsi sylissä makkarin pimeydessä miehen herätessä, että en enää jaksa olla äiti. Tilanne -> paha.

Tästä alkaen järjestelymme on ollut, että illalla minä syötän ja nukutan epun20.30 ja vastaan ekaan heräämisitkuun 21.30. Sitten alkaa vauvavapaa aika mammalle. Mies hoitaa loput iltaheräämiset ja minätyttö menen nukkumaan vierashuoneeseen kukkalakanoihin ja luen ennen nukahtamista romaania, siis romaania! Mitä luksusta!
Kahdelta mulla soi kello ja hipsin makkariin syöttämään neidin, joka joskus on unessa, joskus heräilee. Alussa häivyin takaisin "hotellihuoneeseeni", mutta nyt olen jäänyt jo miehen viereen ja kuudelta taas syödään. Aamupuoliskon mahd. heräämisistä olen siis jo itse vastannut, mutta pari yötä nekin oli miehen kontolla.

Ja vitsi tämä toimii! Mies ei herää joka inahdukseen ja saa vaavin nopeasti takas nukkumaan ja aamuyön nukkuu ihan ok. Ja tärkeintä, että itse olen oppinut taas saamaan unen päästä kiinni, enkä vahtaa vauvaa koko ajan. Suosittelen siis lämpimästi antamaan isälle vastuuta, olen kuin uusi ihminen, iloinen ja parempi äiti! Nyt itkuhälytin kutsuu ulkoa! Tsemppiä!
 
Noh... MR on pitkä ja hoikka nainen, hyväntuulinen ja kova ääni...? :D

Me päästiin vauvajumppaan! Katotaan kuolenko heti ekalle tunnille :whistle: Vähän sellainen olo.

Vauvoja ilmaantunut taas lähipiiriin, miten se voikin olla, että meidän vauva ei oo enää se pienin vaan jo melkein 4,5 kk? :O Vastahan se syntyi!

:kiss: ja hyvää viikonloppua!

Ainomieli ja poika 4,5 kk
 
  • Tykkää
Reactions: Mma Ramotswe
Ainomieli: :) ei pahasti mennyt pieleen.
Kerro sit millasta jumpassa oli.

Viu: meillä on ens viikolla SE neuvola. Alan valmistelemaan miestäni :). Ei vaan, mun oikeasti pitäisi olla pois kotoa enemmän. Vaikka oon yrittänyt antaa tilaa ja tehdä niinkuin hän itse parhaaksi katsoo, löydän itseni hyvin usein kädet ojossa ottamassa vauvaa kun se inahtaa. Siis ei näin!!! Ai nou... :ashamed:

Ens viikolla alkaa taas harrastukset ja pääsen myös jatkamaan opintoja, jotka jäivät viime talvena kesken. Sattuneesta syystä ei vaan voinut lukea tentteihin kun nahat valu silmille ihan väkisin kun vilkaisinkin niihin maailman tylsimpiin opuksiin. (Älkää käsittäkö väärin, aihe on mielenkiintoinen, ne opukset vaan on saharaakin kuivempia.) Luulin sen homman jo olevan kuopattu, mutta niin vaan opintorekisteriin ennen raskautta raapimani pointsit olivat yhä tallella. Saas kattoo kuinka nyt käy...

Ai niin, vilkaskaas perfect mom -blogia PerfectMom jos joskus sattuu tuntuun siltä, että omassa elämässä on muka joku huonosti. Epäilen vähän, että kirjoittaja hakee lööppijulkisuutta...

Voikaa hyvin! :wave:

MR ja VV 5- kk
 
Viimeksi muokattu:
Hei vaan kaikille tasapuolisesti :)

Uusi vuosi ja uudet kujeet... Meidän perheessä onkin paljon muutoksia edessä, mies meinaa lopettaa nykyisessä työssään ja katsella uutta työpaikkaa sekä käynnistellä pientä yritystoimintaa. Tarkoittaa sitä että jos tiukille menee niin minä varmaan joudun palaamaan töihin aiemmin kuin olin ajatellut, mutta ei se ajatus toisaalta ihan kauheelta tunnu... Paitsi sen suhteen, että toi mun rakas mieheni ei oikein edelleenkään pärjää tytön kanssa kahdestaan enkä mä enää tiedä mitä asialle tekisin... :(

Meillä on nukkumiset olleet välillä mitä sattuu, mutta johtuu varmaan siitäkin että on taas oltu reissun päällä vähän turhan tiheään. Mutta pääpiirteissään rytmi on nyt sellainen, että iltapesut ja velli seitsemän ja kahdeksan välillä, sitt vähän sylittelyä ja tyttö sänkyyn, tutti suuhun ja unilelu kainaloon. Joskus nukahtaa alle vartissa ja parin tutin laiton jälkeen, joskus jammailee, kiljuu ja leikkii parikin tuntia. Sitt aina vaan välillä käydään rauhoittelemassa ja homma jatkuu. Ei siis oikeestaan koskaan itke kunnolla vaan tyytyy olemaan sängyssä itsekseen, touhuilee välillä ihan puolinukuksissa mutta ei vaan malta nukkua. Yöllä sitten tissitellään vaihtelevasti, pari-kolme kertaa. Ja nyt on aamut olleet aika säännölliset viikon verran, eli neiti herää noin 7.50-8.00 :D Päikkäreille mennään vähän ennen yhtätoista, kolmisen tuntia unta ulkona, sitten syödään vähän sosetta ja tissittelyt päälle, leikkiä jonkun aikaa ja iltatirsoille neljän, viiden aikaan. Tunnin verran nukkuu sillon ja sitt jaksaa yöuniin asti. Muutamia öitä on välillä ollut levottomampia, eli sitten mä käyn tunnin välein laittamassa tuttia ja parin tunnin välein yritän tissillä saada nukkumaan... Seurauksena yliväsynyt äiti ja jostain ihmeen syystä huonosta unesta huolimatta pirteä neiti! Ja isukista ei edelleenkään ole juurikaan apua, ei tää homma näköjään muutu miksikään vaikka se on nyt ollut pari viikkoa isyyslomallakin...:( Mä oon kyllä aika kateellinen niille, kenen puolisot osallistuu arjen pyörittämiseen ihan automaattisesti, ilman käskyttämistä ja mukisematta!

Meillä neiti kääntyili tossa ennen joulua varsin aktiivisesti selältä mahalleen, mutta nyt ei sitä enää juurikaan tee. Kyljellään kyllä keikkuu, mutta ei mene mahalleen asti. Mutta kai se on ihan normaalia, muistelen jonkun sanoneen että kun vauva opettelee uusia taitoja, niin joku vanha taito saattaa jäädä hetkeksi paitsioon. Nyt meillä etsitään varpaita ja välillä ne jo löytyykin, istumaan pitäisi päästä vaikka on selällään lattialla (neiti punnertaa vatsalihaksia, voi kun äitikin viittis olla yhtä aktiivinen...) ja pihtiotettakin jo harjoitellaan kovasti. Kaksi alahammastakin meillä jo on, tulivat joulukuun alussa! Sylissä oon jo istumassa pitänyt, vaikka ei kai sitä virallisesti vielä sais. Mutta minkäs teet jos toinen itse haluaa niin olla?!?

Ens viikolla meilläkin alkaa vauvamuskari ja jatkuu vauvauinnit. Itsekin aloitan kuntonyrkkeilyn monen vuoden tauon jälkeen, isukki joutuu siis pakon edessä pärjäämään tytön kanssa parisen tuntia keskenään. Uimaan/vesijuoksemaan pääsystä haaveilen myös, täytyy yrittää ottaa siihenkin omaa aikaa joskus. Mutta joo, kuten MR: minäkin aika herkästi otan tytön mieheltä heti kun neiti vähänkin älähtää, tosin isukki on kyllä yleensä jo puolessa välissä ojentamassa sitä mulle... Ehkä pitäis vaan raa'asti olla niin pitkiä pätkiä pois, että sen on pakko lämmittää maitoa ja syöttää pullosta, vaihtaa vaipat ja laittaa nukkumaan... Olin ajatellut että voisin joitain työkeikkoja sunnuntaisin käydä tekemässä nyt keväällä, mutta toistaiseksi ajatuskin melkein 10 h:n poissaolosto yhteen palaan tuntuu aivan mahdottomalta!

MR: voi jessus tota perfect mom-blogia. En oikein tiedä miten sitä kommentoisin. No, jokainen tyylillään, mutta vaikuttaa vähän siltä että joitakin totuuksia saattaa tolle äidille tulla aika yllättäinkin eteen matkan varrella...

Jaahas, leikkimatolta alkaa kuulumaan sen sortin ääniä, että neiti haluaa piakkoin nukkumaan. Taidan mennä itsekin päikyille samaan aikaan näin sunnuntain kunniaksi! Voikaa hyvin :)

Tuulia ja Elli noin neljä ja puoli kuukautta

Ai niin: piti kysyä, että kiinnostaisko ketään facebook-ryhmä? Elokuisilla on suljettu ryhmä, vastaavan vois varmaan joku taitava tehdä meille kolmikymppisillekin? Siellä saataisiin vähän kasvoja toisillemme ja vois ehkä vähän tiiviimmin tulla kirjoiteltuakin kuin tänne?
 
Tuulia, mietin ihan samaa siitä facebookista. Ymmärrän kyllä, jos joku ei halua jakaa näitä juttuja omalla naamalla. Toisaalta taas, ollaan pitkä matka kuljettu porukalla, joten voitais jo "tavata". Jos joku mun ja Tuulian lisäksi kannattaa ajatusta niin väsään ryhmän vaikka heti huomenna...?

Öitä! |O

MR
 
Moikka mammat!!!
Kirjottelin just ihan hemmetisti tänne ja eikös vaan kone poistanu kaikki... :mad::headwall:
No nyt en pysty jatkamaan sitä juttua, mutta sanon vaan heti, että mä oon kiinnostunu kans siitä facebook ryhmän kanssa, joten MR, ei muuta kuin ryhmää pykäämään!!! :D
t.Pol ja tytteli kohta 11vkoa
 

Yhteistyössä