Moi!
Emme ole kuolleet tai kadonneet, vaikka hiljaa ollaankin oltu. Oon käyny silloin tällöin kyllä pikaisesti lukasemassa teidän kuulumisia ja ajatellut, että jonain päivänä vielä minäkin tänne kirjoitan.
Meillä on ollut vähän vastuksia
ensin vauvalle tuli paha ripuli tuossa pari viikkoa sitten. En tiedä, johtuiko siitä, että olisi puhjennut maitoallergia vai oliko jotain muuta. Kuitenkin äippä aloitti sitten lääkärin kehotuksesta maidottoman dieetin (siis täysin maidottoman!!
) ja reilussa viikossa vauvan maha sitten rauhottui. Oli ihan kamalaa, kun vauva kakkasi viisikin kertaa päivässä sellaista kuohuvaa vihreää todella pahanhajuista nestettä :$ En tiedä, johtuiko rauhottuminen mun maidottomasta ruokavaliosta vai rauhottuiko sitten vain itsekseen. Aloitettiin myös probiootti baby -niminen maitohappobakteeri, joka myös tietenkin saattoi auttaa asiaa. No, lisäksi tänne rantautui jonkinlainen refluksivaiva. Ajattelin vaan, että vauva pulauttelee tavallista enemmän, mutta sitten mun veljen vaimo sai mut hoksaamaan, että tää voikin olla ihan oikeesti refluksia ja samaa sanoin sitten neuvolan lääkäri. Vauva siis pulautteli useita, useita kertoja vuorokaudessa, isohkoja settejä ja vielä pari tuntia syömisen jälkeenkin
herää yöllä siihen, että on pulauttanut. Sitten ei ruoka maistu, suussa maistuu pahalta, varmaan kurkussa karvastelee yms. ja sitten nukahdetaan vaan pitkään, pitkään (toista tuntia jatkuvaan) hyssyttelyyn ja sitten taas koitetaan hetki torkahtaa, kunnes tulee seuraavan syötön aika. Ja toisinaan saatetaan huudella yhteen menoon monta tuntia yössä, kun on varmasti kurja olo kurkussa eikä tee mieli syödä, kun siitä seuraa taas uutta pulauttelua
No, näiden vaivojen sekä muutenkin jo ennestään huonon painonnousun seurauksena jouduttiin tehovalvontaan ja nyt ollaan osastolle joutumisen uhan alla torstaihin asti
torstaina vielä kontrolli ja jos nousua on vähemmän kuin 50g/vko, niin sitten joudutaan Taysiin osastolle tutkittavaksi...
Kaiken tän stressin keskellä mun maidontuotanto alko vähenemään ja en enää pysty lypsämään tuota lisämaitoa kuin vähän. loppu pitää sitten antaa korvikkeena. Suren sitä kovasti, mutta yritän katsoa asiassa jo eteenpäin. Tärkeintä on saada vauva kasvamaan. Ja tuosta rintakumista ei ainakaan vielä oo päästy eroon ja ei oo ollu kyllä yhtään paukkuja yrittääkään. varsinkin kun aikaisemmin syöttöpunnituksella vauva ei saanut paljaasta rinnasta kuin parikymmentä milliä, niin en oo uskaltanutkaan kokeilla kovin kauaa ilman...
muistelen, että
Sannuli ainakin taisi täysimettää vaan osan aikaa, oliko näin? miten sä sen koit ja miten siitä selvisit? ja jos jollakulla muullakin oli näin, niin kertokaahan, miten ootte asian kanssa eläneet *sympatiaa toivoen*
Tässä nykyajassa, jossa täysimetys on jotenkin tosi korostuneessa asemassa, niin saa tuntea valtavaa syyllisyyttä, kun antaa vauvalleen korviketta
ja kun olisin niin mielelläni minäkin täysimettänyt enemmän kuin tämän 7 vkoa, niin on jotenkin lisäksi pettynyt olo. Mutta yritetään nostaa pää pystyyn ja nauttia osittaisimetyksestä
Ripuli onneksi nyt rauhottui ja viimeinen iso tyhjennys oli juuri ennen punnitusta (kuinkas muutenkaan :/ ). ja perjantaina saatiin refluksiin vähän lääkettä, sellaista sakeuttajaa, joka tuntuisi auttavan. ei enää tuu kaikkien kikkojen ja pystyssä olojen jälkeen kuin muutama pulautus! Ja kun kotivaakalla on nyt kokeiltu, niin näyttäisi siltä, että paino olisi kovassa nousussa (parisataa grammaa muutamassa päivässä, jos ei vaaka ihan hirveästi huijaa). ja onhan se toisaalta selvä, kun suolessakin on tavaraa ja ruoka on pysynyt sisällä, niin kyllä sekin näkyy.
Vähän ollut ankeata ja kaikenlaisia murheellisiakin ajatuksia on ollut, kun on saanut keräillä oman äitiys-itsetunnon rippeitä ja koittaa jaksaa iloita jokaisesta päivästä. Mies on onneksi hoitanut vauvaa nyt viikonloppuna öisin, että oisin saanut nukkua. Mä oon vaan imettänyt. Ja mielikin heti kirkastuu, kun saa nukuttua edes muutaman tunnin. Ja vauva on väläytellyt meille muutaman hymyn, jotka on kyllä niin palkitsevia <3 ja on se muuten niin ihana tyttö! <3
Nyt saan onneksi mun äitin tänne kaveriksi siihen asti kun miehellä alkaa joululoma.
Meilläkin ristiäiset pidetty ja oli oikein mukavat juhlat, kaikesta hässäkästä huolimatta. Ja toisaalta huojentavaa, että ne kemut on nyt järjestetty ja kaikki meni oikein hienosti. <3
Jouluksi lähdetään isovanhempien luokse (jos ei siis jouduta sinne osastolle :/ ). Ja siellä saadaan toivottavasti sitten nukuttua molemmat, kun on yöhoitajiakin tarjolla vauvalle
(joku etu tästä pulloruuasta on se, että muut voi tarvittaessa hoitaa vauvaa pidempiäkin aikoja).
vauva sai perjantaina ekan rokotteen, sen rotavirusrokotteen. Onko muilla tullut siitä jotain oireita? Meillä ei osaa sanoa, että onko siitä tullut jotain vai onko muuten vaan tätä meidän perusitkua ollut nyt yöt. Jospa tästä alkais pikkuhiljaa helpottamaan.
Manduca on meillä päivittäisessä käytössä ja paljon myös öisessä käytössä... Ehdottomasti ollut suuri apu! Lisäksi jumppapallo on tullut ihan vakikäyttöön, kun sen päällä on helpointa hyssyttää vauvaa, joka rauhoittuu vain pystyasennossa reippaaseen hytkytykseen. Ei oo omat reidet ihan maitohapoilla koko ajan.
Tällaisissa tunnelmissa meillä eletään. Parempien aikojen toivossa eläen.
ja me taistellaan!! Ja aiotaan voittaa tää taistelu
Tuiskuli ja Maisa 7 vkoa
Muoks. Meillä on käytettynä ostetut Cragon matkarattaat, sellaiset vähän parempaa / kalliimpaa mallia. Ostin tosiaan käytettynä ja sain hyväkuntoiset halvalla
ne on olleet tosi kätevät tässä, kun oon vauvan kanssa hypännyt siellä ja täällä. Saan vauvan kaukalon suoraan niihin rattaisiin kiinni ja on näpsäkästi taittuvat ja jopa yhdellä kädellä kasattavat ja purettavat
Ja on mun mielestä ihan tilava tuo istuinosakin, sitten kun vauva niissä alkaa kulkea ilman turvakaukaloa.