Luin tämän ketjun ennen omaa leikkausta, joten ajattelin jakaa omat kokemukseni! Olen 30v nainen ja olin nielurisaleikkauksessa 9.11 eli 9pv sitten. Jonkin verran pelotti ennen leikkausta vaikka on kaksi muuta leikkausta aiemmin tehty, ja pelkästään hyviä kokemuksia. Leikkauspöydällä vielä mietin että lähden kotiin
Heräsin heti kun pääsin heräämöön, vointi loistava, nielu toki turvonnut ja kuiva mutta ei kipuja (koska leikkauksessa saa vahvaa kipulääkettä). Hoitaja tarjosi heti suonensisäistä kipulääkettä, mutta kieltäydyin koska ei ollut tarvetta. Huomasin samantien kuinka paljon helpompaa oli hengittää ilman nielurisoja, syy leikkaukseen oli kuitenkin aiemmin ollut nielupaise ja toistuvat nielurisatulehdukset (vähintään 15krt vuodessa)
Minut siirrettiin toiseen päähän heräämöstä koska olin niin hyvässä kunnossa, ettei tarvinnu kattoa niitä muita (heh) ja sain vettä, mehua, jäätelöä ja sitä energiajuomaa (ihan kuin Gainomax) eli hyvä aamupala kaikin puolin.
Leikkaava lääkäri tuli kertomaan miten leikkaus oli mennyt, ja oli ollut arpisuuden takia hyvin vaikea. Arpisuus oli muodustunut lukuisten tulehdusten ja yhden pahan nielupaiseen johdosta. Etulakikaareen (se limakalvo mikä on suuhun katsottaessa sivuilla ja peittää osan nielurisoista) oli jouduttu laittamaan kaksi tikkiä koska se oli jotenkin kiinni siinä nielurisassa ja sitä oli leikattu (samaan kohtaan oli tehty viilto aiemman nielupaiseen puhkaisun yhteydessä). Lääkäri sanoi ettei tästä tule ongelmia vaikka tikit eivät tule pysymään, mutta ne yhteenommellut palat etulakikaaresta irtosivat toisistaan jo monta päivää sitten ja se alempi pala roikkuu vähän ikävästi nielussa..Sen voi varmasti leikata pois sitten kun on toipunut tästä.
No, 2h heräämisen jälkeen pääsin pois sairaalasta (2h on minimi seuranta-aika), isä tuli hakemaan ja mentiin ruokakaupan ja apteekin kautta hänen luokse (eka päivä ja yö ei saa olla yksin). Väsymystä tai huonovointisuutta ei ollut ollenkaan, enkä syönyt mitään särkylääkkeitä kahden ensimmäisen päivän aikana. Sitten alkoi tulla lievää kipua ja alotin Voltarenin 3x päivässä, auttoi tosi hyvin, aiheutti alussa väsymystä. Söin leikkausta seuraavana päivänä jäätelön ja jogurtin lisäksi karjalanpiirakkaa (kaiken paitsi kovan reunan) ja kolmantena päivänä lohta, perunaa ja salaattia ilman mitään ongelmia. Hidasta tuo syöminen toki on.
Ihmettelin kovasti miten olen päässyt niin helpolla, lääkäri sanoi että leikkausta seuraavasta päivästä eteenpäin on poikkeuksetta ihan järkyttävän kipeä. Viidentenä päivänä alkoi sitten kovemmat kivut (edelleenkään ei lähelläkään nielurisatulehduksien kipua) ja aloitin panacodin 4x2 päivässä, mutta sen vaikutus on lievä ja kestää mulla n. 2h.. Aamulla kurkku on tosi kipeä koska on nukkunut suu auki ja sen takia kuivunut. Kannattaa yrittää nukkua aika pystyssä että voisi hengittää nenän kautta (se voi olla mahdotonta). Kun tietää syyn kivulle, se ei ole niin paha asia!
Kuudentena päivänä makasin sohvalla, en ollut rasittanut itseäni mitenkään, ja verenvuoto alkoi. Ensin tuntui vaan oudolta, niin kuin lima valuisi kurkussa, mutta sitten veri alkoi pulppuamaan ja tajusin mitä tapahtuu. Otin puhelimen, jääpussin ja juoksin vessaan ja annoin veren valua vessaan. Yritin samalla soittaa tutuille että voisivat soittaa tarvittaessa ambulanssin koska kun sitä verta tulee, sitä tulee PALJON ja se on pelottavaa ja kamalaa, varsinkin jos asuu yksin niin kuin minä. Siihen ei voi millään varautua etukäteen. Oli yö, eikä kolme ekaa vastannut, mutta sitten sain äitini kiinni ja se ei tajunnut mitä tapahtuu koska ei saanut puheesta selvää
Aikani sönkötettyä sain sanottua että on vuotanut n.5min ja jos jatkuu vielä yli 5min tai se ei enää kuule mun ääntä, niin soittaa ambulanssin. Yhtäkkiä vuoto loppui ja tuntui että pyörryn. Menin makaamaan kylppärin lattialle ja seuraavaksi olikin tosi huono olo ja oksensin. Olin siis ehtinyt niellä verta. Tämän jälkeen kaikki oli täysin ok, heikko olo tietysti ja pelko siitä että vuoto uusii. En uskaltanut nukkua tänä yönä ollenkaan, ja seuraavat kaksi päivää makasin sohvalla jääpussi niskassa varmuuden vuoksi
Vuotoa ei siis voi ennakoida, mutta tee suunnitelma etukäteen 'mitä teen jos alkaa'. Sairaalaan ei tarvitse mennä jos loppuu vartin sisällä!!!
Päivä yhdeksän siis menossa tänään, peitteitä lähtenyt runsaasti (ja sieltä lähtee ISOJA paloja, mulla yksi viinirypäleen kokoinen, joka on aika oksettavaa..) Kipu oli yöllä klo 01 todella voimakas (8/10) mutta kun heräsin klo 7 kipu oli poissa? Kipulääkkeitä en siis enää syö kun ne ei auta. Paraneminen on siis se joka sattuu. Ensi vkon torstaina pystyn lääkärin mukaan juoksemaan maratonin, saa nähdä...maratonia en siis ole juoksemassa, mutta pitää työn puolesta liikkua 3h ja rasitus on kovaa. Hoitajat sanoivat että ei kannata edes kokeilla sellaista niin en tiedä ketä uskoa?!
Voiko kahden viikon kohdalla vielä tulla vuotoja jos silloin joutuu harrastamaan kovaa liikuntaa 3h?! Kipu ei haittaa.