Nielurisaleikkaus aikuisiällä

Itse hain lähetteen yksityiseltä. Maksoi 85e josta kela korvasi 12e.

Ei ole ollut angiinoita tai pahan hajuista hengitystä, mutta valkoisia palloja irtoillut (proppuja?) ja kerran pari vuodessa viime vuosien ajan tullut ilmeisesti nielun tulehdus joka aiheuttaa jumalatonta turvotusta kurkussa ja säteilee jopa kasvoille. Yksityiselle menin sen vuoksi kun yleislääkäri ei osannut sanoa mistä johtui, eikä ollut allergiakaan ja lähetteellä nielupolin lääkäri ei sen kummemmin välittänyt.

Yksityisellä tökki vähän aikaa ja sanoi että kroonisesti tulehtuneet ja vähän kun painoi niin visvaa tuli ulos.

Leikkaukseen neljä viikkoa. Jännittää vain tuo että miten pahasti sen jälkeen tuntuu turvonneelta. Sitä kun nytkin jo vaikea kestää.

Miten teillä muilla on kurkku toipuessa turpoillut ja ahdistanut?

 

Olen kohta 20v ja multa leikattiin 1.10 nielurisat!

Leikkauksen jälkeen olin niin lääkkeissä että empä siitä päivästä paljoa muista. Seuraavana päivänä kuitenkin kotiin jo. Särkylääkkeinä Panacodin poretablettia 3kertaa vuorokaudessa 1-2kpl ja ketorinia 3 kertaa vuorokaudessa ja vielä penisiliinit päälle. Kolmen päivän jälkeen pelkkä ruuan näkeminen sai oksentamaan ja ensiapuunhan siitä lähdettiin ku meinasin kuivuu ihan täydellisesti. Koko yön olin tiputuksessa ja sain suonen sisäisesti antibioottia. Tulehdusarvot oli vähän koholla sen oksentamisen takia. Syyhän tähän kaikkeen oli se kauheee hyönteismyrkky Panacod. En tajuu kelle se voi sopii. Se sai mut vaan enemmän sairaaks.

Eilen illalla tuli syljen mukana vähän verta mutta sekin lähti pois ku söin jääpaloja ja laitoin kylmäpakkauksen niskaan!! Peitteetkin on jo kadonnu. Toivottavasti ei tulis enää mitään komplikaatioita.
Olo on sen verran hyvä kans et ois kivaa jo tehä kaikkea normaalia, on kamalaa pakottaa itteään olemaan paikoillaan.

Syöminen sattuu vielä jonkin verran, tuntuu siltä ku kaatais suolaa haavaan ku syö jotain makeeta tai suolaista!

Ja saikkua tosiaan 2vko toivottavasti pääsis normaaliin elämään sen jälkeen jo!

Ite pelkäsin mielettömästi leikkausta niin että ihan itkin (ja nyt jälkeenpäin hävettää ) Kyllä ne siellä osaa hommanssa!

Kaikille jaksuja tuleviin leikkauksiin!!!

 

haiskoon henki paskalle minen uskalla mennä enää näitä luettuani leikattavaksi.kärsin siis propuista

 

haiskoon henki paskalle minen uskalla mennä enää näitä luettuani leikattavaksi.kärsin siis propuista

Itseltäni leikattiin keskiviikkona, eli nyt on menossa 4. päivä leikkauksen jälkeen. Kieltämättä kurkku on ollut kipeä ja kipulääkkeitä on tullut vedettyä molemmin käsin. Kuitenkin risat on nyt pois ja niiden mukana lähti proput ja kraaterit ja kivuliaat angiinat. Ei tämä sen enempää satu kuin rapsakka angiina. Ainakin minulla säteilee angiinassakin kipu korviin ja muutenkin olo on kamala.

Kyllä tämän kestää varsinkin kun muistaa, että nyt risaperäiset ongelmat ovat ohi.

Olen 40 vuotias mies ja risat leikattiin antibiootteja vastustavan streptokokkitulehduksen ja toistuvan kuumeilun takia.

 

Ovatko muut kokeneet samaa, kun koko leukaluu säteilee kipua ja korvia särkee ja panacod-Ketorin yhdistelmä ei tunnu riittävän kipuun. Herään öisin kun koko päätä "puristaa"

 

Lisäys, olen rampannut yleislääkärillä kurkun takia vuosia, mutta kaikki ovat sanoneet kurkun olevan kunnossa. Vaadin lähetteen erikoislääkärille, ja hän katsoi kurkkua ja alkoi nauraa. Se oli sen verran pahassa kunnossa että laittoi lähetteen leikkaukseen ja sanoi että voit odotella leikkausta ennen joulua ( pisti minut perutuslistalle )Ja kuin ollakkaan, kaksi viikkoa odottelin. Ma tuli soitto ja leikkaus oli ti.

 

mulla olisi leikkaus 15.12.09. mulla on sairaalakammo ja piikki kammo. pelottaa ihan pirusti ja mulla on herkkä kipukynnys. tuntuu jotenkin että kun pääsen tänä tiettynä päivänä sairaalan ovelle niin juoksen varmaan karkuun,tai sitten pyörryn. äiti lähtee mukaan mutta en tiedä onko siitä juurikaan hyötyö kun pelotti sillonkin kun menin kuopion kyssille ja viilsivät kurkussa olevan paiseen auki se oli painajais kokemus. pelottaa kaikki ne leikkauksen jälkeiset kivut ja ruuan tai juoman nieleminen.

miten ihmeessä selviän siitä ilman panikoimista !?!?!?

 

mulla olisi leikkaus 15.12.09. mulla on sairaalakammo ja piikki kammo. pelottaa ihan pirusti ja mulla on herkkä kipukynnys. tuntuu jotenkin että kun pääsen tänä tiettynä päivänä sairaalan ovelle niin juoksen varmaan karkuun,tai sitten pyörryn. äiti lähtee mukaan mutta en tiedä onko siitä juurikaan hyötyö kun pelotti sillonkin kun menin kuopion kyssille ja viilsivät kurkussa olevan paiseen auki se oli painajais kokemus. pelottaa kaikki ne leikkauksen jälkeiset kivut ja ruuan tai juoman nieleminen.

miten ihmeessä selviän siitä ilman panikoimista !?!?!?

Hyvin sä selviät! Mä olin samanikäinen, kun multa leikattiin nielurisat eikä se nyt niin kauheeta kuitenkaan ollut. Ensin kun menin sairaalaan, sain sellasen rauhottavan lääkkeen (se oli sellanen tabletti, joka otettiin veden kanssa) ja sen jälkeen sitä olikin aika pöhnässä. Leikkauksen jälkeen ne tarjoaa koko ajan särkylääkettä, joten ei sun kauheista kivuista tarvitse kärsiä!!

Itse olin kipeä pari viikkoa leikkauksen jälkeen, mutta söin koko ajan särkylääkettä. lääkäri sanoi ihanasti, kun kotiutti minua sairaalasta, että ihan turhaan kärsit, että ota vaan särkylääkettä aina kun on tarvis, vaikka 10 kertaa päivässä. Ja minä sitten kiltisti tottelin (äiti oli sitä ennen opettanut, ettei särkylääkkeitä sais ottaa kovin usein) ja otin 2 buranaa joka 7. tunti. Näin meni ehkä viikko. Noista särkylääkkeistä oli todella paljon apua!!

Hienosti se menee, älkää turhaan pelätkö. Ainahan niitä kauhutarinoita kuulee, mutta suurimmalla osalla leikkaus menee onneksi hyvin eikä tule mitään jälkiseuraamuksiakaan. Lääkitystä vaan kehiin, onneksi sitä on saatavilla!!

 

en ois menny jos oisin tienny kaikki mitä siihen liittyy. suonia jäi auki, jouvuttiin puuvuttaan kurkku ja poltettiin suonia kiinni, tiputuksessa pari päivää. täysin taju pois parilta päivää. jotain hyvää syömään ei pystyny melkein kuukauteen joten paino tippu hyvin ja sitä veren määrää mikä tuli auki jääneistä suonista...

 

Ovatko muut kokeneet samaa, kun koko leukaluu säteilee kipua ja korvia särkee ja panacod-Ketorin yhdistelmä ei tunnu riittävän kipuun. Herään öisin kun koko päätä "puristaa"

Joo, tuskat on ollut aivan hirveitä!! Lääkkeen otto kestänyt jopa puolituntia kun ei ole pystynyt nielemään.
leikkaus oli 23.2.10 tiistai ja seuraavana sunnuntaina piti mennä lääkäriin et tekisivät jotain kun tuska on niin kova et kohta ei pysty muuta kuin itkemään, antoivat kipupiikin ja reseptin nestemäistä puudutusainetta ja menin kotiin, puudutusaine on jotenkin helpottanut mutta onhan mennyt jo 7 päivää leikkauksesta.
Niin ja kun heräsin leikkauksesta syljeskelin hampaan palasia suusta ja siinä tokkurassa totesin et miksi mulla on hampaat palasina, joku hoitaja naurahti että eihän sun hampaisiis ole koskettu et se tehdään hammaslääkärillä.
Illalla tuli sit hoitaja käymään ja sanoi et oli ollut ongelmia laittaa se hengitysputki neljännellä kerralla oli vasta onnistunut ja työkalut oli "vähän" kolhaissut hampaita, ajttelen näin jälkeenpäin et on saatettu kouria sillä työkalulla tuota kurkkuperää muutenkin kun on niin jumalattoman kipeä.

Mutta tsemppiä teille muille!
Täytyy alkaa kirjoitteleen potilasasiamihelle...

 

Mulla leikattiin HYKSissä viisi päivää sitten ja jännitin etukäteen jonkun verran. Mulla oli leikkausperusteena se, että olen kahden edellisen nielutulehduksen jälkeen saanut kyhmyruusun, joka on kyllä ikävin tauti, mikä mulla on ollut. Leikkaus sujui hyvin, mulla ei tullut nukutusaineista pahoinvointia ja kun aloin heti popsimaan kipulääkkeitä ja kylmää, ei leikkauspäivänä tuntunut kipua juuri ollenkaan. Olo oli muutenkin hyvä. Kolmas ja neljäs päivä leikkauksen jälkeen on ollut enemmän kipua, mutta toisaalta en ole syönyt kylmää niin paljon ja olen juonut vähemmän. Kivut on silti vähäisemmät kuin aikaisemmissa nielutulehduksissa. Nukun triplatyynyllä, joten pää on selkeästi koholla, mikä vähentää painetta. ja sitä myöten kipua. Ihan hyvin olen saanut nukutuksi, vaikka kello herättääkin kaksi kertaa yössä kipulääkkeiden ottoon.

Jos mietitte leikkaukseen menoa niin neuvoisin, että kannattaa, jos siihen mahdollisuus on. Suurimmalla osalla leikkaukset poistavat jatkuvat tulehdukset ja ei tämä operaatio ja toimenpide niin ihmeellisiä ole. Mullakin kuulemma poistetut risat olivat märkivät, arpiset ja vuotavat. Sellaisia ei liene kannata pitää mukanaan...

Panacod joo vähän pyörryttää, mutta onhan niitä muitakin kipulääkkeitä, aika pitkälle pärjää buranallakin.

Ai niin ja niistä peitteiden irtoamisesta ja verenvuodosta: sairaalassa kerrottiin, että jälkivuotojen syitä on jonkun verran tutkittu. JOhtuvat pääsääntöisesti seuraavista seikoista:
- ei tarpeeksi nesteiden nauttimista - kohonnut riski saada vuoto
- liian karkean ruoan nauttiminen voi raapia nielun auki
- liian suuret ponnistelut (painetta kurkussa)

Jos noudattaa ohjeita niin riski saada jälkivuoto vähenee. Ja kivun kanssa pärjää, kun ottaa kipulääkkeet säännöllisesti. Mulla kännykkä muistuttaa lääkkeiden otosta, ei tarvitse vahtia kelloa ja laskea tunteja, edes yöllä. Odotan kyllä, että pääsen takas töihin ja harrastusten pariin, kotona oleminen tylsistyttää jo..

 

Menossa muutaman viikon kuluttua leikkaukseen. Viime syksynä sairastin mononukleoosin ja sen jälkeen kurkku ollut koko ajan kipeä ja proppuja riittää, pieni paisekin siellä kurkussa taitaa olla. Lääkärin mukaan leikkaus tuon vaivan poistaa.
Leikkaus siis parin viikon kuluttua. Joku oli täällä kirjoittanut, että ei saisi olla yksin kotona öisin ensimmäisen viikon aikana, pitääkö paikkansa? Minulla kaksi pientä lasta kotona, mutta mies tietenkin juuri leikkauksen aikaan ulkomailla, tulee kotiin vasta viisi päivää leikkauksen jälkeen. Ensimmäisen yön aion viettää vanhempieni luona, mutta sen jälkeen toivottavasti pärjään kotona. Tietenkin pelottaa, että haavat alkavat vuotamaan, varsinkin kun matkaa lähimpään sairaalaan n. 40km. Meillä myös kaksi koiraa, joita pitäisi ulkoiluttaa. Onko rauhallinen kävelykin ulkona " kielletty"?
Kauhulla olen lueskellut näitä juttuja täältä, mutta en kyllä tätä jatkuvaa kurkkukipuakaan kestä. Toivottavasti kaikki menee hyvin!

 

Menossa muutaman viikon kuluttua leikkaukseen. Viime syksynä sairastin mononukleoosin ja sen jälkeen kurkku ollut koko ajan kipeä ja proppuja riittää, pieni paisekin siellä kurkussa taitaa olla. Lääkärin mukaan leikkaus tuon vaivan poistaa.
Leikkaus siis parin viikon kuluttua. Joku oli täällä kirjoittanut, että ei saisi olla yksin kotona öisin ensimmäisen viikon aikana, pitääkö paikkansa? Minulla kaksi pientä lasta kotona, mutta mies tietenkin juuri leikkauksen aikaan ulkomailla, tulee kotiin vasta viisi päivää leikkauksen jälkeen. Ensimmäisen yön aion viettää vanhempieni luona, mutta sen jälkeen toivottavasti pärjään kotona. Tietenkin pelottaa, että haavat alkavat vuotamaan, varsinkin kun matkaa lähimpään sairaalaan n. 40km. Meillä myös kaksi koiraa, joita pitäisi ulkoiluttaa. Onko rauhallinen kävelykin ulkona " kielletty"?
Kauhulla olen lueskellut näitä juttuja täältä, mutta en kyllä tätä jatkuvaa kurkkukipuakaan kestä. Toivottavasti kaikki menee hyvin!

noh.. mun mieheltä ne leikattu 3 kun lääkäri mokas 2 ensimmäisessä. Se kärsi kans jatkuvista kurkkupaiseista ja meinas johtaa jopa verenmyrkytykseen. Mutta.. kai se yleisesti ottaen on aika simppeli juttu ja hyvin varmasti menee.

 

...
Leikkaus siis parin viikon kuluttua. Joku oli täällä kirjoittanut, että ei saisi olla yksin kotona öisin ensimmäisen viikon aikana, pitääkö paikkansa? Minulla kaksi pientä lasta kotona, mutta mies tietenkin juuri leikkauksen aikaan ulkomailla, tulee kotiin vasta viisi päivää leikkauksen jälkeen. Ensimmäisen yön aion viettää vanhempieni luona, mutta sen jälkeen toivottavasti pärjään kotona. Tietenkin pelottaa, että haavat alkavat vuotamaan, varsinkin kun matkaa lähimpään sairaalaan n. 40km. Meillä myös kaksi koiraa, joita pitäisi ulkoiluttaa. Onko rauhallinen kävelykin ulkona " kielletty"?
...

Minä kyllä sinuna siirtäisin leikkausajankohtaa siksi, että miehesi olisi hoitamassa lapsia ja ulkoiluttamassa koiria. Itseltäni leikattiin nielurisat vajaa viikko sitten. Sairaalan ohjeen mukaan ensimmäistä yötä ei saa viettää yksin, kai lähinnä verenvuotoriskin takia. Aikuinen tyttäreni oli luonani kolme yötä eikä se tuntunut liioittelulta. Jos aiot vielä itse hoitaa pienet lapsesi, et välty ponnisteluilta ja nostelulta, mitä tulee ehdottomasti välttää. Ulos menemistä neuvottiin välttämään viikon ajan. Ei ole kyllä mainioista säistä huolimatta mieleni tehnyt kertaakaan pukea päälle ja lähteä ulkoilemaan. Mietipä, mitä tekisit, kun olisit suu täynnä ja lavuaari puolillaan verta (ks yllä) menettämässä tajuntaasi apunasi kotona vain pikkulapsia ja koiria.

 

Mulla leikattiin 25-vuotiaana ja leikkaus oli helppo ja toipuminen nopeaa. Asiaa varmaan auttoi se että leikkaus tehtiin paikallispuudutuksessa - aika harvinaista ilmeisesti, mutta tää kirurgi teki sen niin. Istuviltaan leikkasi.

 

Niin ja mä asuin yksin silloin kun mut leikattiin eli ihan yksin olin. Tietty saatoin soittaa apua poikaystävältä joka asui lähellä, ja kerran soitinkin kun aloin vuotaa verta (muka) kamalasti yöllä (sit se loppui aikanaan se verenvuoto).

 

Kertokaa kiltit, kuinka teidän nielurisat oireilivat ennen leikkausta???

Mulla oli proppuja, angiinoita ja yksi paise. Yksityisellä sitten leikkautin.

Sen jälkeen on kaikenlaiset flunssat ja muut ihan huomattavasti vähentyneet!

 

Sairaalassa sanottiin, että ensimmäisenä yönä ei saisi olla yksin. Olisin kyllä senkin jälkeen toivonut, ettei olisi tarvinnut olla yksin. Olo on jotenkin alakuloinen ja pelkään verenvuotoa ja lääkkeiden sivuvaikutuksia. Kaikkein kurjimmalta leikkauksen jälkeen tuntui se, että tietää joutuvansa olemaan yksin kotona! Ihan ehdottomasti kannattaa järjestää asiat niin, että joku on auttamassa lasten ja koirien kanssa, jos vain mahdollista. Vaikka mulla meni leikkaus tosi hyvin ja vointi on kai olosuhteisiin nähden ihan hyvä, niin en todellakaan lähtisi ulkoilemaan ja vähäinenkin nostelu ja kurottelu aiheuttaa nielussa painetta.

Mulle tehtiin leikkaus nukutuksessa. Pahoinvointia ei onneksi tullut. Tai tuli vähän toisen päivän iltana, mutta se taisi johtua syömättömyydestä ja meni ohi lautasellisella haaleaa kauravelliä. Kivut ovat hiukan perusflunssaa kovempia, mutta ketorin on auttanut ainakin toistaiseksi. Ilmeisesti sitten peitteiden irrotessa saa varautua ottamaan vahvempaa lääkettä. Eniten häiritsee limaisuus ja turvotus, vaikka molempia on tullut vähemmän kuin ennen leikkausta pelkäsin.

Mulla oli ainoa oire ennen leikkausta proput. Niitä on ollut lapsesta lähtien silloin tällöin, mutta viime vuosina ihan jatkuvasti. Kokeilin kaikki mahdolliset kotikonstit, koska en todellakaan olisi halunnut leikkaukseen. Mikään muu ei kuitenkaan auttanut ja kävin kerjäämässä yksityiseltä lähetteen. Lääkärit ovat tosi nihkeitä antamaan lähetettä vain tällaisella "esteettisellä" perusteella.

 

leikattiin viimevuonna ja ihan hyvin meni. Viikon verran olin kipeä mutta sen kesti kyllä. Ja niin henki kyllä kuulemma haisi tosi pahalle muiden mielestä sen aikaa kun sielä oli ne katteet.

 

Mulla leikattiin viime maanantaina ja olen ollut sairaalassa siitä asti, koska en voi virtsata, ns.virtsaumpi (ekaa kertaa nukutettiin ja eka leikkaus) ja kurkku on enemmän kuin helvetin kipeä. 24 tunnin kipulääkkeet : 8 panacodia 2x4, 1g parasetamolia, 2 purkkia ketomex i.v, 2x pronaxen 500mg suppo,lisäksi menee gefexin antibiootti 3xpvä katetroinnista tulleeseen virtsatulehdukseen ja nielu on myös tulehtunut. Ketomex vie kivun pariksi tunniksi siedettävälle tasolle ja codi tunniksi. Kokeiltiin myös oxynorm 5mg, mutta se ei auttanut yhtään kipuun. Kaduttaa ihan valtavasti leikkaus, mutta mistäs sen olisikaan etukäteen tiennyt, että tulee näin hankalat komplikaatiot..

 

Keskiviikkona leikattiin. Kivut oli tähän päivään saakka ihan siedettävät. Tänään olen vain itkenyt tätä kipua. En ole mikään kipuherkkä henkilö, mutta nyt voin sanoa että kuolema tulis jos ei olisi nuita kipulääkkeitä.

Vihaan tuota panacodia kamala olo, pää ihan sekaisin. Lisäksi siinä leikkauksessa on tapahtunut jotain outoa. Ne on litistänyt mun kielen johonkin, aivan järkyttävän kipeä. Toinen outo juttu on kun mun vasemmassa kädessä on ihan järkyttävät mustelmat, selvän sormenjäljet näkyy???

 

Olen yhtä hymyä .Luin netistä diapamin käytöstä kivun hoidossa ja ehdotin sitä hoitajalle, tässä tulos : Aamulla makasin pöntön päällä käsien varassa ja olin niin kipeä ja huonossa kunnossa, että luulin, että kuolen. Puol yhdeltätoista sain 5mg diapam+1 pore panacod, olen sen jälkeen syönyt,juonut,virtsannut spontaanisti ja puhunut ja ennen kaikkea olen saanut voimani takaisin . Nyt alkaa taas kurkku olemaan tosi kipeä, mutta tuota samaa coctailia aion pyytää, koska en ole tarvinnut muita kipulääkkeitä koko päivänä ja on jopa toiveita, että pääsisin joskus sairaalasta kotiin .

 

Mulla ne myös nipsastiin pois -96. Olin 20v. Kipu oli ihan järkyttävä ja nieleminen yhtä helvettiä pari viikkoa. Angiina kyllä hävisi.
Tsemppiä toipilaille

 

Viikko leikkauksen jälkeen rupes veri vuotamaan yöllä aika runsaalla kädellä. Ensiapuun sit ja kolme kertaa adrenaliini-lidokaiinilla tyrehdyttivät vuotoa.

 

Mulla alko just vuotaan vasemmalta puolen, kun lähti pala rupea irti. Onneks oon sairaalassa niin ei tarvi panikoida.. Pistin heti jääpussin niskaan.