Neuvokaa miehet miten miehelle puhutaan!

[Liian pehmeäkö?]

On ollut riitaa ja olen ehdottanut eroa monesti kun ei mikään toimi. En haluaisi erota "yksin" vaan sovussa sopien. Mies ei tähän suostu. Hän ei halua eroa vaikka on yksi anteeksi annettu syrjähyppy taustallakin. Hän sanoo että minä ajoin hänet siihen. Hän sanoo että jos vain lopettaisin mäkätyksen ja hänen arvostelemisensa kaikki olisi hyvin. Hän on työnarkomaani joka aikatauluttaa sekä oman aikansa että minun aikani. Kotona hän ei tee mitään. Kaupassa käy kanssani joskus viikonloppuisin. Vastuu lapsista jäi aikanaan minulle, koska hän oli aina töissä. Jos hänelle jää vapaata aikaa, hän harrastaa tai keksii uuden harrastuksen. Näistä asioista tulee riitaa. Yritän aina ensin rauhallisesti selittää mutta sitten hän heittää takaisin ja syyttää minua röyhkeäksi rähjääjäksi joka ei koskaan ole tyytyväinen. Hän sanoo ettei muutu eikä halua muuttua, ota tai jätä.
Miten tällaisen miehen saa ymmärtämään mistä on kysymys, vai saako millään? Haluan erota, mutta en pysty en uskalla. Hän on hyvin menestynyt mies, kova johtaja. Pelkään mitä hän tekee minulle erossa kun hän on niin röyhkeä.
Sanoin viime riidan yhteydessä että minä haluaisin hyvän ja lämpimän ihmissuhteen, en tällaista itsekästä hyväksikäyttäjää. Seksiä ei enää ole lähes yhtään, sekin vain suoritus. Vain silloin kun teen aloitteen. Tosin mies on jo ikämiessarjassa mutta luulen että pitäisi silti olla.
Hän haluaisi että alistuisin, olisin kuin alamainen ja myös piika.Silloin hän on hellä ja herttainen.
Olen työssäkäyvä itsellinen nainen, en pysty sellaiseen.
Pitäisikö minun vain siirtyä sanoista tekoihin ja panna ero vireille? Tai ruveta viettämään iltojani muualla?

 

[persoonallisuushäiriö???]

Jotenkin tulee sellainen vaikutelma, että miehelläsi voisi olla jonkin asteinen narsistinen persoonallisuushäiriö. Käyppä googlaamassa tästä persoonallisuushäiriöstä. Ehkä tunnistat miehesi tästä ryhmästä. Empatian puute, tuuleen huutaminen, itsekäs, ei mitään vikaa itsessä, kaikki ongelmat muitten syytä jne. on tyypillistä narsistille. Ja jos hän on narsisti, niin toivoa paranemisesta tuskin on. He eivät haluakkaan muuttua, muiden sensijaan tulle muuttua heidän tahtonsa mukaan. Hyvää ja lämmintä ihmissuhdetta et tällaisen miehen kanssa saa. Vakavalta vaikuttaa, toivon voimia sinulle. Mielestäni hänen käytöksensä ei ole normaalia, aikuisen, empaattisen ihmisen käytöstä.

 

[Liian pehmeäkö?]

Siltä minustakin vaikuttaa. Vaikka miten selittäisi pahaa oloaan hän ei vastaa empaattisesti. Vain silloin kun hän haluaa jotain, hän yrittää miellyttää, taputtelee jne. Sitten pyytää esim. tekemään puolestaan jotain. Hän on kovin suosittu ja manipuloimisen taidon hän kyllä osaa. Hän haluaa antaa vain sen mitä itse tahtoo. Kun esim. olemme hiihtoretkellä tai mökillä, hän hiihtää tai touhuaa koko päivän yksin, hän haluaa kuitenkin yhteiset ruoka-ajat ja huollon pelaavan. Se mitä teen silloin kun hän on poissa ei kiinnosta häntä. Yhteiset tekemiset, kävely- hiihto ym. retket eivät kiinnosta myöskään. Olen niin huono hiihtäjä ettei hän voi odotella ja kävely on liian kesyä. Vaikka olemme yhdessä, olen yksin.
Hän on vain alkanut myös pelottaa minua. Hän on sanonut pari kertaa ettei tiedä mitä tekee jos en lopeta "mäkättämistä" ja vaatimista, että minun olisi syytä lopettaa se. En usko että hän mitään tekisi, mutta hän on alkanut pelotella ihmisiä jos nämä eivät tee niinkuin hän haluaa. Viimeksi hän pelotteli samalla tavalla vihjaillen sisartaan perintöriidassa. Sisar antoi periksi, säikähti.

 

[persoonallisuushäiriö???]

Tällaiselle henkilölle olet olemassa vain silloin kun hän itse tarvitsee sinulta jotain. Se mitä sinä todellisuudessa olet, ja mitä haluat, on hänelle samantekevää. Sinua tai muita ei sanan varsinaisessa merkityksessä ole hänelle olemassa. Jos pyydät tai vaadit häntä käyttäytymään kuin normaali empaattinen ihminen, niin hän kokee sen kohtuuttomana vaatimuksena, mitä se hänelle onkin. Hän ei pysty siihen. Ethän vaadi sokeaakaan näkemään. Kaikki vaatimukset siitä, että hänen pitäisi olla toisenlainen herättävät aggressioita, ne muistuttavat häntä hänen puutteistaan, joista kukaan ei saa häntä muistuttaa, olivatpa ne kuinka tosia tahansa. Omasta mielestään hän on täydellinen sellaisena kuin hän on. Hän ei ymmärrä tunteitasi tai tilannettasi. Tälläinen henkilö osaa olla erittäin sympaattinen silloin kun hän haluaa jotain joltakin. Ei ole kysymys siitä, että hän välittäisi toisista. "Sympaattinen käytös" tällaiselle henkilölle on vain tapa saada toiset toimimaan niinkuin itse haluaa. Tällaisen henkilön kanssa olet enemmän yksin kuin jos todella olisit yksin. Suhteesta voi olla vaikea päästä irti. Olisi ehkä parempi jos jotenkin onnistuisit saamaan hänen haluamaan sitä. Hae tarvittaessa ammatti apua ja käy googlaamassa narsisteista ja narsistien uhreista. Tsemppiä!

 

[Liian pehmeäkö?]

On tosi vaikea irrottautua kun näen miten hän kohtelee vastustajiaan työasioissa ja muutenkin. Meillä on nyt avioehto, vaadin sitä uskottomuuskriisin jälkeen, koska minulla on perittyä omaisuutta enemmän kuin hänellä. Ilmeisesti hän suostui siihen koska luuli että en ymmärrä lainhuudattaa avioehtoa. Hän kysyi nimittäin hiljattain että teinkö niin ja tuntui hämmästyvän kun sanoin että tietysti. Pelkään kuitenkin erota vaikka avioehto onkin. Miten sitten saisin hänet haluamaan eroa?
Minusta tuntuu että hän tuntee nyt itsensä jotenkin ylivaltaiseksi ja on hyvin röyhkeä. Luulen että hänellä on jotain naisvirityksiä tai yrityksiä meneillään ja hän tuntee itsensä varmaksi.
Olen harkinnutkin perheneuvolaa tms. mutta täytyy mennä naapurikaupunkiin koska näillä nurkilla hän on aika tunnettu eikä minua uskoisi kukaan. Gynekologini kanssa puhuin asiasta ja hän lupasi antaa lääkärien osoitteita joilta voisi hakea apua anonyymisti.

 

[persoonallisuushäiriö???]

Hae kaikki apu mitä on saatavissa. Tyypilliseltä kuulostaa sekin, että miehesi on manipuloinut ympäristöään niin, ettei sinua kukaan uskoisi. Perheneuvolaan ei kannata mennä yhdessä jos sitä tarkoitit. Tuollainen mies ei lähde yhteiseen perheneuvolaan, hänessä kuin ei omasta mielestään ole mitään vikaa. Katso netistä vaikka narsistien uhrien tukiryhmää. Ja käytä hyväksesi ne saamasi osoitteet. Miehesi ei tarvitse tietää mitään siitä, että haet apua. Hän voi sabotoida avunhakemisesi. Tarvitset todella kaiken mahdollisen ulkopuolelta saatavan avun: Ystävät, ammattiauttajat.

 

[naishenkilö]

Et sinä saa häntä haluamaan eroa: ei tuollainen ainakin osa-aikanarsisti päästä vapaaehtoisesti piikaansa pakoon. Ota itseäsi niskasta kiinni ja hanki ala kunnioittaa itseäsi. Kertarepäisy tuntuisi varmaan helpoimmalta; sinulla on omaisuutta...hanki siis hissuksiin itsellesi asunto, pakkaa tavarasi ja katoa kyselemättä lupaa. Virallisen eron voi hakea yksipuolisesti. Toinen vaihtoehto on alistua loppuelämäksesi kynnysmatoksi.
Itse tein vastaavan siirron vastaavasta tilanteesta viisikymppisenä ja ainoa asia mitä olen katunut, on etten tehnyt sitä jo paljon aikaisemmin!

 

[sivhos]

Aikanaan pienten lasten isänä luultavasti onnellisesti aviossa,hommat hoidettiin yhdessäVaimo hoiti huushollin kotiäitinä,itse olin työssä .Vapaa-aikana yhdessä oltiin lasten kanssa ja nautittiin monista asioista.Kauppareissut tehtiin yhdessä lasten kanssa.Heistä oli hauskaa lähteä ostoksille isän ja äidin kaa.Uroksille vinkki,ottakaa huomioon vaimo ja lapset.

 

[Eksä]

Vaikuttaa mahdottomalta tyypiltä. Ihme että alunperin tuollaisen kelkkaan lähdit - vai muuttuiko matkalla? Sinulla on tasan 2 vaihtoehtoa: lähteä tai jäädä. Kai osaat päättää? Exäni oli siippasi "sielunveli", kärsin minäkin aikani kunnes lopulta tein elämäni parhaan ratkaisun. Tyhmästi kuvittelin ajattelevani lasten parasta mutta kärsiväthän hekin. Jälkiviisaus on helpointa.

 

[Liian pehmeäkö?]

Nuorena on niin tyhmä ja sinisilmäinen. Hän vaikutti huolehtivalta ja luotettavalta.oli hellä ja henkilökohtainen. Rakastuin. Menimme naimisiin tosi nopeasti. Heti avioliiton alussa ihmettelin hänen tapaansa vältellä vastuuta. Kaikki yhteiset päätökset menivät minun piikkiini. "Sinähän niin sanoit, sinähän niin tahdoit" oli vakilause, varsinkin jos meni pieleen. Muutenkin hän alkoi heti omistautua työlleen ja jätti ikävät asiat minulle. Tilanne paheni nopeasti kun hän alkoi menestyä työssään. Tuli matkoja ja iltamenoja. Puhe ei auttanut, ei itku. Lopuksi olin täysin sidottu. Onneksi riistäydyin työelämään, mutta vaikeaa oli kun oli lapset eikä isä jäänyt kertaakaan kotiin jos lapsi oli sairas. Liturgia oli aina sama, olen tällainen kuin olen, en muutu, älä mäkätä.Nyt vauhti sen kun kiihtyy.
Nyt hän on huipulla ja haluaisi niin jatkuvan ikuisesti. Hän pelkää vanhenemista ja yrittää sinnitellä nuorempien joukossa, käyttäytyy ja puhuu niinkuin nuoremmat perässähiihtäjät. Luin narsismista äsken ja kyllä tuntuu tutulta.Olen huomannut että kun häntä kehuu, läpi menee vaikka kuinka "paksut" kehumiset joista minä olisin jo vähän nolo.
Tyyppiesimerkki vielä. Miehellä on tapana ajaa autolla vaarallisen lähellä edellä ajavaa. Kun tästä taas kerran sanoin hän vastasi että "keljuttaa tuollaiset hidastelijat, teen sitä tahallani kun tukkivat tieni, oikeastaan tekisi mieli ottaa vauhtia ja tönäistä."

 

[pahapaha]

Minulla vähän sama tilanne. Paitsi että olen varma ettei mieheni ole narsisti.
Minuakin sitoo lapsemme, en haluaisi erota vain miehen itsepäisyyden vuoksi ja aloittaa elämää alusta. Ensimmäinen viestisi oli kuin nakutettu meidän elämästä,
ihmettelen myös miten taitava henkinen alistaja miehestä yhtäkkiä on tullut.
Muita ihmisiä kohtaan en ole nähnyt häne olevan muuta kuin hieman kiero. Eli valehtelee mieluummin kuin sanoo suoraan, lähinnä välttelee konflikteja mutta minulle suuttuu aivan liian herkästi.

Epäilen että mieheni kyllä on aivan normaali mutta rakkaus on vain loppunut,
hänenkin mielestään kaikki olisi hyvin jos lakkaisin mäkättämisen ja vaatimisen. Samoilla sanoilla jopa melkein. Taustalla jopa pettämistä miehen puolelta, sekin piti aikoinaan painaa villasella kun mies oli mielestään pyytänyt anteeksi "riittävän monta kertaa"..olin tyhmä kun en silloin heti lähtenyt.

Lisäksi ongelmia aiheuttaa perhe-elämä muuten, hän on kasvatuksesta eri mieltä ja ei pystytä yhteisesti päättämään mistään.
Työnarkomaanikin on, ja olettaa sitä suuremmalla syyllä minulta "kiitollisuutta" koska hän tekee "perheemme eteen kaikkensa"..
Ei oikeasti tajua henkisestä hyvinvoinnista mitään, luulee että kaikki on järjestyksessä jos rahaa riittää ja akan turpa pysyy rullalla.
Tämä on kauheaa, koska en voi edes eroa ehdottaa hänelle ja selittää miksi, ja pakkohan minun on se sanoa.
Mutta hän ei tule ikinä käsittämään miksi ero. Koska hän tulee aina luulemaan että eroan hänestä koska en arvosta hänen työntekoaan. Ja se on epäreilua, joten hän sitten myös kokee oikeudekseen alkaa painostamaan ja uhkailemaan.

Umpikuja, enkä ole vastauksia löytänyt mistään. Ei sitä niin vain hiivitä kuitenkaan kämpästä ulos miehen huomaamatta, ja mitään selittämättä, ilman että koira perään haukkuu. Aivan pattitilanne kyllä.

 

[Kuvituskalle]

Kuva: http://www.netti.fi/frog1/sauli/tarja.jpg

 

[nainen 30+]

""Hän ei halua eroa vaikka on yksi anteeksi annettu syrjähyppy taustallakin. Hän sanoo että minä ajoin hänet siihen. Hän sanoo että jos vain lopettaisin mäkätyksen ja hänen arvostelemisensa kaikki olisi hyvin. Hän on työnarkomaani joka aikatauluttaa sekä oman aikansa että minun aikani."

Mikähän olisi hyvin??? jos lopettaisit makättämisen ja arvostelemisen. Mitäs jos vielä lopettaisit syrjähyppyihin ajamisenkin =O

Kylläpä sinusta nyt vikaa löytyy! Mitä vikaa hänessä on? jos puoliso on tyytymätön ja mäkättää, eipä tietenkään mitään. Sinussahan se vika on koska et ole tyytyväinen.

Eipä tuollaista näkökulmaa asioihin kovin helpolla muuteta. Etenkin koska hänen mielestään mitään "ongelmaa" ei ole, tai ehkä onkin. Sinä ja sinun tyytymättömyytesi mutta sehän onkin taas sinun ongelmasi ja sinun vikasi. Ei hänen, niinkö? Ihan samahan se on mitä hän tekee, sinun vikasi se on kun et älyä olla tyytyväinen.

Mutta luojan kiitos sinulla on valinnanmahdollisuus, mitä teet ja kenen kanssa vietät elämäsi! Käytä sitä. Tilannetta on vaikea, ellei mahdotonta muuttaa yksipuolisesti.

 

[nainen 30+]

Mitäs jos yrittäisit käyttää miehen mielipidettä hyväksesi. Istu alas ja kysy onko hän huomannut, että olet tyytymätön elämääsi. Kysy onko hänellä mitään ehdotusta, miten tuntisit itseäsi onnellisemmaksi. Tämän jälkeen myötäile jos hänellä on joku ehdotus. Kysy myös tämän jälkeen, onko hän huomannut ettet ole ihan tyytyväinen perheelämäänne. Ja kysy samalla tavalla olisiko hänellä jotain ratkaisuehdotusta.

Kerro myös, että etenkin tietyt asiat ovat sellaisia mitkä vaikuttavat eniten sinuun. Tuo ne esille yksinkertaisesti. Jos mies ei tuohon kykene vastaamaan tai antamaan mitään ratkaisuehdotuksia, olet aika omillasi. Eikä miestä kauheasti taida kiinnostaa.

 

[Pohtija-Pirkko]

Näitä esimerkkejä on tälläkin palstalla vähän väliä. Ja aina miehistä. Kukaan mies ei ole täällä valittanut vastaavanlaisista naisista. Onko kyseessä jokin y-kromosomiin liittyvä tekijä vaiko piilevätkö syyt lapsuudessa? Tuskin saamme narsistimiestä tänne vastaamaan ja selventämään mistä kenkä puristaa.

 

[Entinen psykopaatin uhri]

Taas on yksi psykopaattimies löytynyt lisää, joka on ottanut ns. kiltin tytön uhrikseen.
Ei niiden kanssa rakentavasta keskustelusta mitään tule. Pitää vaan itsenäistyä ja ottaa oma elämä omiin käsiin. Onnea matkaan!

 

[4¤]

Luulen, että olet niin monta vuotta joutunut myötäilemään miestä, että oma tahtosi, itsenäisyytesi ja itsekunnioituksesi on unohtunut. SINÄ olet päättänyt, että haluat eron SINUN ehdoillasi (= haluat, että haette eroa yhdessä). Jos et ole saanut miehen päätä käännettyä vielä tähän päivään mennessä, niin miten ihmeessä sinä nyt kuvittelet näin isossa asiassa hänen toimivan sinun mieliksesi?

Miehesi ei selvästikään osaa asettua sinun asemaasi. Hän ei välitä siitä, millainen olet pohjimmiltasi, mitkä ovat ajatuksesi ja arvosi, häntä ei kiinnosta mitä sinä haluat elämältäsi ja yhteiseltä elämältänne. Ei hän tule koskaan antamaan eroa vain siksi, että sinä olet päättänyt niin. Jos hän eroaa, niin se tapahtuu hänen omasta tahdostaan.

En osaa sanoa, onko miehesi vain narsistinen tai muutoin täysin empatiakyvytön vai onko taustalla myös jotakin mielenterveyshäiriötä, suurta stressiä jne. Ero ei välttämättä ole helppo tapahtuipa se millä tahansa tavalla. Miehesi saattaa kostaa sinulle sen, jos uskallat hakea eroa. Sinua hän ei voi erottaa "työpaikalta" tms. jota hän voi työpaikalla tehdä.

Kuten tuossa joku aiemmin sanoikin, niin voit joko jäädä ja sopeutua tilanteeseen tai sitten voit erota. Varmasti pelkäät eroa siksi, että joutuisit ihan itse tekemään ison päätöksen, jossa mies ei ole mukana.

Et kertonut lastenne iästä, mutta oletan heidän olevan jo isoja. Jos isä on tuollainen, niin ero kannattaa tehdä lasten takia vaikket itsestäsi välittäisikään.

 

[Liian pehmeäkö?]

Pelkään miehen kostoa jos haen eroa yksin. Siinä on asia pähkinänkuoressa. Minua ei voi erottaa, mutta minut voi "ryöstää" sillä taloudelliset arvot ovat hänelle hyvin tärkeitä ja hän on hyvin nuuka koska lähtökohdat ovat erittäin vaatimattomat. Hänen sisarensa "nai rahaa" (mies tosin teki itsemurhan 10 vuoden kuluttua). Varallisuus vaikutti varmaan siinäkin että mies valitsi minut, luulen että jos olisin ollut "köyhästä paikasta" hän ei olisi antanut itsensä rakastua.
Joten tulossa olisi pitkä ja hankala omaisuusriita. Vaikka on avioehto.
Hän sanoo että "eroa vain" kun ehdotan eroa. Hän sanoo että tee se jo äläkä vain uhkaile. Olen ihan ymmällä. Haluaisin toimia niinkuin hän koska sitä hän ymmärtää. Ehkä suhde hyvään mieheen olisi hyvä veto? Silloin pakottaisin hänet irrottamaan otteensa minuun? Vai olisiko se vaarallista? Kun olen ehdottanut asumuseroa hän hokee aina että sinulla ei ole siihen varaa, eli yrittää nitistää minut.
Olen kyllä hyvin vahva tarvittaessa koska olen aina tehnyt kaikki päätökset ja kantanut niistä vastuun ja minulla on kiinteää omaisuutta mutta en osaa käsitellä salakavalaa ilkeyttä ja uhkaa.

 

[Osku Orava, veikeä pikku kurre]

Parhaiten saat huomion kun "puhut" polvillasi ensin hellästi miehesi mikrofonia nuollen. Sitten vähän rajumpaa ja lopuksi kunnon syväkurkkuäänteet käyttöönottaen. muuten kannattaa vaieta jollei sinua puhutella!

 

[Oman elämän hallintaan]

Lopeta lupa-anomukset ja vetoomukset ja ala sensijaan suunnitella omassa hiljaisessa mielessäsi omaa elämääsi. Poista ensin kaikki pelot mielestäsi ja kehitä sensijaan rohkeutta. Olet pelottelun uhri, ja sinua pyritään hallitsemaan sillä lailla.

 

[Nainen 30+]

Nyt olen hieman "ullalla".

""Joten tulossa olisi pitkä ja hankala omaisuusriita. Vaikka on avioehto.
Hän sanoo että "eroa vain" kun ehdotan eroa. Hän sanoo että tee se jo äläkä vain uhkaile. Olen ihan ymmällä. Haluaisin toimia niinkuin hän koska sitä hän ymmärtää. Ehkä suhde hyvään mieheen olisi hyvä veto? Silloin pakottaisin hänet irrottamaan otteensa minuun? Vai olisiko se vaarallista? Kun olen ehdottanut asumuseroa hän hokee aina että sinulla ei ole siihen varaa, eli yrittää nitistää minut.""

Eli haluaisit erota, miehesikin on sanonut sinulle, että eroa vaan. Mutta et uskalla koska et tulisi taloudellisesti toimeen yksin? Ja kuitenkin olet ilmeisesti se varakkaampi osapuoli?! Teillä on myös avioehto. Jos olet jo "ennen avioliittoa" ollut varakkaampi osapuoli, niin eihän sitä mies voi ryöstää. Koska teillä on avioehto.

Miehesi voi "ryöstää" ainoastaan avioliiton aikana saamaasi omaisuutta. Mutta avioehto suojaa sitäkin kohtalaisesti. Anna sitten tulla "riitaisa ero". Lapset kuitenkin ensisijaisesti perivät miehesi ja sinut. Sinulla kuitenkin on kohtuullisesti jo nyt varallisuutta. Ja kaipa tuohon avioliiton aikana hankittuun omaisuuteen joku kohtuullinen ratkaisu löytyy. Anna lakimiesten hoitaa tuo puoli.

Asu vaikka sitten hieman "vaatimattomammin" aluksi. Onko sinulla uraa, jos on, niin sitten ei ole mitään murehdittavaa. Jos kerran yhteiselosta mitään tule, niin kaipa silloin voi paremmin ja olisi tyytyväisempi vaikka asuisi "kaverin kesämökilläkin".

 

[kutterin puru]

Voit ottaa yhteyttä perheasioihin erikoistuneeseen asianajajaan ennen eroa. Kun kerrot, että pelkäät miehesi "kavaltavan" omaisuuttasi, niin hän osaa antaa sinulle neuvoja siitä, miten pitää menetellä. Jos teillä on esimerkiksi pankkitilejä, joissa kummallakin on käyttöoikeus, niin avaa oma tili vaikkapa toiseen pankkiryhmittymään, johon siirrät sentilleen puolet rahoista. Samalla keikalla avaa pankista tallelokero, johon siirrät korut ja muuta arvokasta omaisuuttasi mahdollista "ryöstöä" estääksesi. Astiasarjoja, hopeita tms. voit viedä säilöön ystävällesi eron ajaksi, kunhan pidät huolen, että viet sinne vain omia tavaroitasi tai sellaisia, joita et yritä pimittää, vaan rehellisesti otat vain sen, mikä sinulle kuuluu.

Kannattaa olla rehellinen, että arvostatko miehessäsi taloudellista tilannetta vai enemmän sitä, että saat olla itsenäinen nainen vailla henkistä ahdistusta. Moni on yhdessä kulissien tai taloudellisen tilanteen vuoksi. Eikö kuitenkin olisi järkevämpää ostaa/vuokrata pieni asunto, jolla pääset alkuun ja sitten siitä ponnistaa eteenpäin kun näet, mikä omaisuutesi oikein tulee olemaan ja millaiseen elintasoon se mahdollistaa.

Jos haluat miehen raivon niskaasi, hanki itsellesi nyt uusi mies. Jotta voisit kuitenkin olla ylpeä toiminnastasi, suosittelen, että hoidat eron pois alta ja vasta sen jälkeen alat pyörittämään muita miehiä. Ehkä pelkäät jäädä yksin ja kohdata miehesi raivo yksin, mutta jos hän saa tietää, että petät häntä, niin mitenköhän valmis hän mahtaakaan olla, kun teet jotakin paheksuttavaa selän takana. Jos et ole asunut yksin, niin nyt on korkea aika opetella seisomaan omilla jaloillaan. Kun selviät erosta, niin olet paljon valmiimpi ihmisenä kohtaamaan uuden suhteen kuin nyt, kun olet varmasti vaikeasta suhteestasi johtuen todella ahdistunut.

 

[Liian pehmeäkö?]

Avioehto tehtiin kesken avioliiton n. 7 v sitten. Pelkään että hän yrittää jotenkin mitätöidä sen, koska hän on ollut suurituloisempi jo pitkään ja esim. maksanut asunnostamme suurimman osan vaikka se molempien nimissä onkin. Minulla on lisäksi perittyjä kiinteistöjä mutta ne ovat tulleet vain vähän ennen avioehdon tekemistä. Joten pelkään että tulee pitkä oikeusjuttu jossa hän vetoaa tasinkopykäliin ym. ihan kiusatakseen. Siksi hän varmaan haluaisi minun tekevän eroanomuksen yksin että voisi sitten oikeudessa sanoa ettei hän halua erota.
Minä olen virkanainen ja pärjään kyllä vaikka tuloni ovat paljon pienemmät. Hän ei haluaisi luopua elämän mukavuuksista, oltuaan uskotonkin hän vain katui sitä että jäi kiinni ja tunnusti, ei itse tekoaan.
Olen nämä viimeiset vuodet tavallaan ottanut hänestä irti minkä voin (matkat, tavarat), mutta eihän se ole mitään elämää, haluan aidon terveen ihmissuhteen.
Osku Oravalle, veikeälle pikku Kurrelle ihan vaan terveisiä että tuo on juuri sitä mitä hän haluaisi minun tekevän.Kyllä silloin avioliitto sujuu. On kokemusta. Ihan sairasta.

 

[pahapaha]

Kannattaa yksitelleen hylätä asiat jotka tärkeitä:
JOs omaisuudesta puhutaan, niin
jos miehesi esim. tietää että sinulle on tärkeä joku esim. "perintösohva" (tämä vain esimerkki kun en tiedä mitkä on sinulle omaisuudessa tärkeitä)
Tai kesämökki tms.

Niin teepä se että "luovut" niistä henkisesti, heitä hyvästit kaikelle mitä miehesi tietää että rakastat.
Mutta älä kerro sitä hänelle. Niin hän luulee että voi kiristää sinua, ja sanoo että "vedän ketsupilla sun perintösohvasi" voit sitten sanoa että älä voi voi please, älä tee sitä. Ja hän tekee sen tietenkin, ja luulee kostaneensa, mutta säästyt henkilövahingoilta. Ja säästyt henkiseltä vahingolta kun olet jo varautunut siihen että et voi saada nyt sekä vapauttasi että sitä "perintösohvaa" tms.

Sinkkunainen pärjää hyvin, ja vähällä tavarallakin pärjää.
Ja mieti näin päin: Jos on tarpeeksi paska mies, niin mitä olet valmis maksamaan että hän lähtee kävelemään.

On ihmisiä jotka joutuvat lähtemään kotoaan ja luopumaan kaikesta mitä on kerännyt ja hankkinu, ja jopa tunnearvon esineistä. Mukaanlukien allekirjoittanut, ja asun nyt kaverini luona nöyryytettynä ilman tavaroitani, mutta tiedän että voin koota kaiken uudestaan vielä.
Mutta jotkut ihmiset menettävät koko kotimaansa esim. sodan takia, joten maallinen mammona ei saa olla niin tärkeää että sen takia pysyy pahasssa suhteessa.

 

[pahapaha]

ja älä nyt mieti siellä ja pelkää, vaan kävele lakimiehelle ja kysy mitä porsaanreikiä on näkyvissa, ja sitten päätät että pystytkö ottamaan sen verran takkiisi ja sitten menet ja otat.