Täällä olisi kanssa yksi neljännestä kuumeileva mutta yritys alkaa vasta todennäk.tuossa vuoden vaihteessa jotta kuopus ehtisi vähän kasvaa vielä kun on vasta 10kk:tta..siinä toivossa jotta tulisi väh.se 2vuoden ikäero. Pienillä ikäeroilla on edellisetkin tulleet, ja toi 2v on tuntunut ihan hyvälle ikäerolle.
Ainut mikä tässä nyt ahdistaa on se että mä ajattelen liikaa sitä että mitä muut ajattelee :stick: En voi sille mitään. Itse kyllä ollaan aina lapsemme hoidettu, ei siis ole kenenkään muun tarvinnut uhrata aikaansa meidän perheen takia..ja siitä ei tietenkään kyse olisikaan..vaan jo siitä että neljä lasta on liikaa
Kolmas kun meillä ilmoitti tulostaan, tuli tooooodella paljon kyselyjä että oliko raskaus vahinko :O Ja kyllähän noi kommentit satutti.
Turha toisaalta miettiä ja suunnitella liikaa kun ei asiat ikään mene niinkuin itse on suunnitellu...
Sit se talouspuolikin kyllä jänskättää kun on neljä lasta niin ne maksaa jo aikalailla..onko siihen varaa. Vielä on, mut entä kun ne on murkkuja?
Sanokaa nyt mulle jo että lopeta miettimästä liikaa:ashamed:
Onko teillä muilla tämmösiä mietteitä?
Siitä olen varma jotta neljännen haluaisin..mutta, mutta...pitäiskö sitä vaan tyytyä kolmeen ja mennä jo töihin takaisin. Olen ollut siis kotona vuodesta -06 kotiäitinä. Uskon kyllä jotta jos sitä neljättä ei edes yritetä..kadun sitä loppuelämäni. Olen aina haaveillut isosta perheestä. Miksi mä sitten murhedin jo etukäteen niin paljon?:|
Tärppionnea jo teille kaikille vaavia yrittäville ja plussanneille :heart: