Orion Ihanaa, että olet noin positiivinen. Itsekin olen kyllä tottunnut elämääni näin, ja ihan mukavaa tämä on tämäkin. Turhaan jotenkin menee aika hukkaan jos vuodesta toieen elää "sitten kun-elämää. kerran täällä vain tallustetaan.. Niin ja minä kuulun kirkkoon. Mies ei.. ei olla keskusteltu siitä kastetaanko me lapsia. mies on täysi ateisti, ja minä uskon kyllä johonkin, en oikein tiedä mihin, jumaliin, haltioihin, peikkoihin, menninäkisiin, henkiin, "kummituksiin" jne. en siis usko erityisen kristillisesti, vaikka jotenkin aistin, että täällä jotain muutakin elämää olisi, kuin tämä meille näkyvä jne.. voisin keskustella aiheesta enemmäkin. Itsekin joskus koen olon kiusaantuneeksi hyvin hengellisissä tapahtumissa, mutta en usko, että se olisi este kastamiselle. Luulen, että mun äiti ja isä loukkaantuu, jos meidän lapsia ei kasteta.. no siis mielipiteeni aiheeseen on hyvinkin horjuva.
Sarah 85 mun pitäis itseasiassa varata nyt aikaa sinne lääkärille. Periaatteessa me ollaan jo kirjoitettu hoitosopimukset, sovittu mitkä hoidot alaoitetaan yms, joten ilmeisesti kun menen lääkäriin syyskuun alussa, niin käydään hoitojen aikataulua läpi ja mä aloitan sen käynnin jälkeen sen jarrutushoidon, eli sumuttelen itsekseni kaksi viikkoa jotain nenäsumutetta, joka jarruttaa ovulaatiota, ja saa aikaan vaihdevuosi-ilmiön :$ no sitä kaksi viikkoa jonka jälkeen alkaa vissiin monen viikon rumba ultrissa, punktioissa jne, jne. jännittää.. sitten kun mietittiin häitä marraskuulle, ja mulla alkaa opinnot nyt syyskuussa, niin mietittiin sitten kuitenkin, että pitäiskö toi rumba aloittaa vasta marras-joulukuussa, jolloin ehtis aloittaa koulun, viettää häät, ja äippäloma alkais vasta kesän alussa, jolloin ehtisin suorittaa ekan vuoden kokonaan. Sitten taas mistään ei tiedä alkaako raskaus ekasta ivf-hoidosta, ja onko sitten myöhemmin rahaa, joten tuntuu toisaalta ihan turhalta etkuttaa...
Murppa onnea niihin testeihin, toivottavasti pääsette hoitoja aloittamaan.
