myöhemmin onnistuvat tammi/helmikuun IVF-pinolaiset:)

Stella, kyllä vain oli tullut. Tällä kertaa toinen viiva oli kyllä "rusehtava", mutta monesti ovat olleet ihan punaisiakin. Mun pissan koostumuksessa on ilmeisesti jotain erikoista En kyllä pistä sulle jäitä hattuun, koska kyllähän niitä tuntemuksia voi oikeasti tullakin. Lisäksi positiivinen mieli on taatusti parempi, kun olo "että taatusti en onnistu" mihin meikäläisellä ikävästi taipumuksia... Pitäisi kyllä yrittää olla positiivisempi ensi siirron jälkeen, péttymys nega olisi joka tapauksessa vaikka olisi siihen kuinka varautunut.
Mutta mulla on jotenkin nyt sellainen tunne, että sä Stella tulet sen plussan ottamaan :heart:

Saanalle tosiaan onnea menkoista! Harvemmin niistä tarvitsee ketään onnitella...Lähettäisitkö tännepäin myös sitä tätsyä, olisi myös toivottu vieras. Vähän on ollut sellaisia merkkejä, että saattaisi pian kyläilemään tullakin.
Ja Iines tervetuloa myös tapaamiseen! Jaksaisitko sinä Saana taas varata meillä pöydän, kun se kävi viimeksikin niin näppärästi?

 

Kiitos Stella.
Jotenkin tuli sellainen olo, että minähän odotan vaikka syksyyn että hormonitoiminta palautuu täydellisesti, päivät sopii kohdalleen ja alkiot säilyy turvassa. Tuli taistelufiilis, kiitos siitä! Nyt pitäis vaan pää myös saada kuntoon ja aloittaa kevyt liikunta. (jäänyt todella vähiin) Liikunta ja pää kulkee mulla käsi kädessä ja pää on nyt voinut huonosti kaikesta mahdollisesta johtuen. Kaikki tuntuu olevan vastaan. Paitsi uudet ystävät, joista olen iloinen. En arvannutkaan syksyllä että myös sellaisia ihmisiä on olemassa jotka todella ymmärtää.

PÖYTÄ VARATTU ens keskiviikkona klo 18.00 Namaskaar&Wok It Sanomatalon 2.kerros

 

Kiitos Saana varauksesta! =) Ja tervetuloa kerhoon, mustakin välillä tuntuu että monissa asioissa on nyt ongelmia. Mutta kyllä se tästä, pakkohan sen auringon on välillä paistaa myös risukasaan!
Tänään tulossa pikkuinen kummityttö meille yökyläilemään, jotta vanhemmat pääsee hieman tuulettumaan. Jostain syytä hänen seurassaan ei tule pahaa oloa tai katkeruuden tunteita, vaan odotan innolla että tyttö tulee viemään flunssaisesta kummitädistä viimeisetkin mehut Luulen että vähän piristää mieltä...

 

Voi himpura, mä en uskaltanu tehä testiä...Skrääk, mä en tajuu mikä muhun on menny...mun psyyke ei kai kestä enää pettymyksiä tai sit mä vaan haluun viel kuvitella olevani raskaana Mieskään ei oo puhunu testistä sanaakaan?
Ihanaa vihdoin ja viimein vapaa viikonloppu, joten kaikille oikein mukavaa viikonvaihdetta, lepäilkää ja keräilkää voimia PAS koitoksiinne...Uskomatonta et Raitapaitaselle tulee kaksoset...tosi huippua, meil kaikilla on siis toivoa...NAISET NYT EI LANNISTUTA, VAAN TAISTOON NYT :attn: *huutaa* Plussa, Plussa,Plussa...

Rakkaudella puoli-enkeli :heart:

 

Puoli-enkeli, sinulla sitten on pitkä pinna... Itse en taatusti pystyisi olla testaamatta No ehkäpä huomenna sitten plussa tulisi!?
Siisamille hyvää synttäriä jo näin etukäteen :heart: Olihan sulla synttärit huomenna?

On ollut mukava puuhailla tänään tuon tytön kanssa. Nyt hän tuhisee, tai no kuorsaa, tuolla meidän sängyssä, ja minä mietin saadaanko koskaan omaa lasta sinne meidän kanssa nukkumaan... Ajatus, etten saisi olla koskaan äiti, tuntuu liian julmalta.

 

Kiitos Annuli :heart: Kyllä mulla on huomenna synttärit. 33 vuotta pamahtaa mittariin et siinä tuskin ihan kamalasti on juhlan aihetta

Pikaisesti vielä tänne katsomaan kuulumisia ja sitten pakkaamaan. Mä olen taas tälleen hyvissä ajoin liikenteessä. Huomenna olis klo 5.00 aamulla lähtö.

Puoli-enkeli: Sä sitten jätit mut kitumaan epätietoisuuteen koko viikoksi *Nuhtelee* Plussa onnea sinnepäin.

Tsemppiä tytöt ensi viikkoon :heart: Hauskaa tapaamista, plussatuulia ja menkkatuulia ja kaikenmaailman tuulia Mitä kukakin sattuu tarttemaan.

Palailen viimeistään viikon päästä sunnuntaina maisemiin :wave:

 

Hyvää naistenpäivää teille kaikille ihanille, vahvoille naisille :heart:
siisamille hyvää lomaa ja reissua, rentoudu oikein kunnolla!!

Onko puoli-enkeli viimeinkin testaillut??

 

puoli-enkeli, miten menee??

hyvää naistenpäivää kaikille!


omaa napaa:siitä tulevasta PASS:ta. Lääkäri sanoi, että kp10 mennä etityttään sitä johtofollia huhtikuun kierrosta. Tuossa laskin, että jos pitää kutinsa 90 % se on lauantaina. Juuri ja juuri perjantaina. Voikohan kp9 käydä etityttään? Ajateltuna et seuraava maanantai saattaisi jo olla ovista todella lähellä (eli noin kp12 jo sillon)

Onko muilla kokemusta, tarviiko juuri olla tuo kp10, vai käykö kp9?? näin juuri viikonloppu-syndrooman takia.

:wave: tsemiä kaikille,

päivittäjälle minulle tulee suurella todennäköisyydellä PAS huhtikuun kiertoon.

 

Paljon onnea vaan, paljon onnea vaan.... Siisami! Ja mukavaa Lapin reissua teille.

Puoli-enkeli, oletkos jo testaillut? Plussaa täällä tietenkin toivotaan .

Saana, kiitos, että sait aikaiseksi varattua meille pöydän. Kivaa tavata taas keskiviikkona! Iines, tervetuloa vaan kovasti mukaan!

Saana, tosi hienoa, että menkat alkoi (harvoinpa sitä näin toivottelee ) ja että pääset PAS:iin kohtapuoleen. Mua kans jotenkin vaivaa tuo tulevan PAS:in aikataulu, kun menkkoja ei näytä kuuluvan. Tänään tein nega-testin, joten raskaana ei ainakaan olla. Käytin tosiaan tässä luomukierrossa lugeja ja päätin ne omavaltaisesti lopettaa ke, koska silloin alkoi olla jo vatsassa menkkamaisia tuntemuksia, Nyt, kun menkkoja odottelen, niitä ei vaan kuulu. Toivotaan, että kohtapuoleen alkaisi, että päästäisiin PAS:iin. Mä kans toiveikkaasti varasin jo Tuijalle ultra-ajan kiirastorstaiksi, joten täytyy vaan toivoa, että silloin ihan oikeasti mentäisiin jo sitä kp11-12 aikoja. Muuten taitaa ultraamiset mennä pääsiäisen jälkeen.

 

Taivaansilpoja, meille PAS:in ultran ajankohdaksi suositeltiin kp 11-12. Ei kai se muutoinkaan niin päivän päälle ole. Jos tarvetta, voihan uuden ultran vielä tehdä lähempänä siirtoa.

 

Suuren suuret kiitokset kaikille tsemppaajille...nyt niitä tarvitaan :'( No viime yönä sit alkoi vuosisadan menkat, vatsaa väänti ja kramppas ihan kauheesti, nyt lääkkeen turvin tääl koneella...EN sit "kerenny" tehä sitä testiä, joten säästyipäs seuraavaan kertaan. Positiivista on se et mul alkoi ylipäätään noi menkat...kyllä itku on sit helpottavaa, yöllä olin kuin niagara ja tänään naama sit kaameen turvoksissa Mut täytyy sanoo, et kyl se taas tästä, mies on ollut jälleen kerran kultainen lohduttaja...

Siisami*laulaa*Paljon onnea vaan, Paljon onneaa vaan, Paljon onnea Siisami :heart:

Nyt sit kaikki positiivisuus ja usko sinne toukokuulle.... :heart: :heart:

 

Voi että puoli-enkeli, :hug: sinulle! Itku todella auttaa, ja hyvä että miehesi on sinun tukenasi! Nyt sitten testi jää IVF.ään, josta toivon sinulle kovasti plussaa! =)

Mikäs Katilla on menkkatilanne? Täällä ei ole edelleenkään alkanut. Jos alkavat vasta ens viikolla, pitä sitten kuiteskin vielä laskeskella, voisko mennä luomusti eteenpäin.
Tuntuu, että tämä pieni tauko tässä vaiheessa hoidoista on tehnyt ihan hyvää, vaikkakin negan jälkeen olisin halunnut heti hypätä PASiin. En kuitenkaan haluaisi että liiaksi venyisi PAS, jotta päästäisiin uuteen hoitokertaan ennen kesätaukoa mikäli tarvetta. Ja jos alkiot ei sulatuksesta selviäisi ollenkaan, olisi kamalaa odotella monta kuukautta jotta pääsee taas itseasiaan.

 

Kiitos Annuli... :heart: Toivottavasti ne sun menkat alkaisvat pian niin pääsisit huuru-ukkoja sulatteleen =) Tauko on varmasti tehny hyvää sekä mielellesi että fysiikalle. Olen aiemminkin sanonut tämän saman mutta sanonpahan jälleen, uskon vahvasti niihin pikku huurulaisiin ja Passin voimaan... :heart:

 

Puoli-enkelille halaus ja voimia jatkoon!! :hug:

PAS-ultrasta meillä sanottiin että riippuu kierron pituudesta, koska on hyvä pv katsoa limis.
Yleensä siis 10-12 kp välillä. Mulle suositeltiin kp 12, koska noin 30 pv kierto...
Mukavaa sunnuntaita kaikille!
Muuten:
nyt vasta alkaa pää helpottaa kun sai ekat normimenkat tuleen kunnolla. Hormonit laskee ja tasapainottuu. Ei varmaan ihme oo et meillä kaikille pää jumittaa välillä, kovia lääkkeitä nimittäin eikä kroppa niistä ihan hetkessä toivu.

 

Olipa ihanan paljon luettavaa, kun en pariin päivään päässyt lukemaan.

Puoli-enkelille valtavan paljon voimia. Nyt itkut täytyy itkeä ja sitten kohti uutta hoitoa.

Kaikille menkkoja odotteleville: toivottavasti pian alkaa ja sitten jännäämään PASia. Ihanaa, että olette jo noin pitkällä!

(.) Tämä välikierto vasta alkumetreilä, joten oman PAS varmaan vasta joskun huhtikuun puolivälin jälkeen. Ei millään jaksaisi odottaa...mutta onko vaihtoehtoja...EI. Sorry, että oon supernegatiivinen tänään. Näin tänään sukulaislapsia ja piti mennä vessaan hetkeksi itkemään ja kerämään voimia. Paha mieli iski kuin salama kirkkaalta taivaalta. Todella omituista. Tässä löytää itsestään koko ajan uusia ulottuvuuksia...

Stellan tavoin taidan jättää tapaamisen vielä väliin. Vasta uskallauduin kirjoittelemaan, joten tapaamisajatukseen täytyy vielä totutella. "Hiljaa hyvää tulee"...Toivottavasti pidätte kuitenkin jatkossakin ajantasalla, jos vaikka mieli vielä muuttuisi.

 

Tottakai, Matilda. Me kaikki ymmärretään kyllä, jos tapaamiseen tulo kestää.
Samoin me kaikki ymmärretään noi tunteet mitä muiden lasten ja raskaanaolevien kanssa tulee...joko tilanteessa tai kotona.

Mä luulin viime marraskuussa (hoidot oli alkanu lokakuussa) että jaksan järjestää babyshowerit mun kaverille, kun oli mun vuoro kutsua meille. Punkun jälkeen romahdin täysin loppuillasta, kun paikalla oli ollut paljon vauvoja ja mahoja....ja kaikki puhui vaan niistä. Itkin silmät päästäni, kai olin yritänyt tsempata niin kovasti. Että sellasta. Helppoa ei ole kellään. Mutta täällä me ollaan ja ymmärretään. :hug:

 

Moi!

Tulin vähän kurkkaamaan pinoonne.. Mulla olis ylimääräisenä 3kpl Aconin ovistestejä (viim. käyttöpäivä 4/09). Apteekissa 5kpl paketti on 16,5e.
Pyytäisin noista kolmesta 6e+1,5e postarit, hakeakin saa. Olis mulla sit metuja ja Lugejakin lahjoittaa mutta niitähän täällä ei saa mainostaa..

Mukavaa sunnuntaita kaikille!

 

Tervehdys!
Nettipimennosta vihdoin päästy ja minnepä suutaankaan ekaksi netissä.. Tännepä tietty
Täällä onkin viikossa tullut paljon tekstiä, yritän kuroa juttuja kiinni.

Pari viikkoa sitten tuli takkiin rankasti ja niin surkean epätoivoinen fiilis oli, että ajattelin, että tästä ei nousta. Hiljalleen olen huomannut, että kai tässä on saatu kuitenkin itseä vähän koottua, ei sillä, etteikö asia mielessä olisi. Tää on tällaista aaltoliikettä; välillä mennään pohjamutia raapien, sitten taas vähän toiveikkaammin pinnan yllä. Hienoa, tai ei kai niin voi sanoa... mutta lohduttavaa huomata, että teillä muilla on ihan samanlaisia ajatuksia; työt saa just ja just hoidettua, muiden vauvamahat- ja uutiset itkettää yms. En ole siis ainoa..

Lääkäriin ens viikolla, mutta voisko joku etukäteen vähän selventää mulle tota PASsin ideaa, nimenomaan lääkkeellistä?Pongataanko siinä ovista? Mitä varten noita lääkkeitä syödään? Luget kai tukee limistä, mutta entä muut? Uskoisin meinaan, että meillä tehdään lääkkeelliseen kiertoon, oma toiminta kun on mitä on, melko epävarmaa.
Toisaalta tää välikierto varmaan tekee ihan hyvää, mutta kun ei jaksais odottaa!

Joku aiemmin kirjoittelikin, että oli käynyt vakoilemassa onnistujista ja että moni oli onnistunut juuri 1. PASsista. Tunnustan tehneeni samaa ja huomanneeni saman jutun, joten nyt tytöt mennään samalla kaavalla!

 

Matilda, tuttuja tunteita tosiaan.Itsellä teki jossain vaiheessa, tai sopivana päivänä vieläkin, pahaa käydä ihan vaan ruokakaupassa. Tuntui että kauppa täynnä vauvoja ja raskaana olevia naisia. Kerran aloinkin autossa kotimatkalla itkeä kun tuntui ettei missään saa olla rauhassa, vaan aina saa muistutuksen lapsettomuudesta.

Hui kun tuli ihan kylmätväreet kun kerroit ,Saana, noista järjestämistäsi vauvakutsuista. En itse mitenkään pystyisi nyt sellaisia järjestämään, saatikka olemaan paikalla. Hienosti olet kyllä juhlista selvinnyt!

Popsy, lääkkeellisessä PASissa ei bongailla ovista, vaan lääkkeet korvaa oman kierron. Lääkkeellisessa kierrossa aikataulu ei ole niin tarkka, kuten luomukierrossa. Ymmärsin, että siinäkin käydään kierron puolivälin tienoilla tarkistamassa limiksen tilannetta, ja sen mukaan varataan siirtopäivää.

 

Puoli-enkeli, vielä täälläkin palstalla suuret :hug: sulle negan takia. Koitahan jaksella!

Annuli, olen siinä mielessä "onnellisessa asemassa", että eilen alkoi menkat eli kp1 menossa nyt. Huomenna kp2 aloittelen Zumenonit. Pitääpä opetella niiden(kin) käyttö. Annostus mulla on 1 tabl. aamulla ja 2 tabl. illalla. Mites teillä muilla?

Saana, hattua täytyy kyllä nostaa, kun urheasti selviydyit tuollaisten kutsujen järjetämisestä. Itse en olisi siihen kyllä pystynyt. Sure ihan rauhassa. Toivottavasti olet saanut myös jonkinlaista tukea ja ymmärrystä ystäviltäsi. Monen varmasti tulisi osata ymmärtää ja huomioida se, että tollainen voi olla hyvinkin rankka paikka, kun omaa lasta ei ole kuulunut.

Popsy, itse olen huomenna tosiaan aloittelemassa lääkkeellisen PAS:in kiertoa. Meillä seurantaultra tulee olemaan kp11-12 paikkeilla, jolloin tsekataan limiksen tilanne ja katsotaan, koska voidaan siirtoon lähteä. Luget tulee kuvioihin mukaan joskus ultran aikoihin.

 

Matilda/Saana: Niin tuttua tuo tuska ja itkut...Jotenkin voin niin kuvitella itseni Saanan tilanteeseen. Olisin myös varmaan pakottanut itseni järjestämään babyshowerin, jos olisi ollut "mun vuoro" (siksikin, koska en ole kertonut kellekään tästä meidän tilanteesta), mutta aivan järkyttävä jälkitila siitä olisi seurannut. Mulle on ihan normitila vollottaa suihkussa aivan hulluna. Joskus kun ajattelen itseni ikään kuin ulkopäin niissä tilanteissa, tulee ihan paha olla vaikkei juuri sillä hetkellä itkettäisikään. On tämä rankkaa.

Mulla näistä tunnekuohuja vielä joskus pahentaa se, että mies reagoi mun "hysteriaan" aika negatiivisesti. Tosin ymmärrän miestäni kyllä: on varmasti aivan kamalaa katsoa toisen (minun) menevän aivan kappaleiksi, kun lohdutusta ei oikeastaan ole - paitsi se oma vauva tietysti. Joskus musta tuntuu, että miestä tavallaan loukkaa, ettei ole nähnyt mun mistään asiasta ikinä koskaan aiemmin olevan näin äärimmäisen voimakastunteinen ja - suorastaan - pakkomielteinen. On varmasti vaikeaa sietää mua juuri nyt. Sitäkin suren, aika paljon. Että miten tämä vaikuttaa jossain pohjalla parisuhteeseen. Periaatteessa en pelkää, mutta sittenkin tuntuu joskus siltä, että tämä on kohtuuton taakka mille tahansa suhteelle. Onhan sitä ihan luonnostaankin vaikeita jaksoja suhteessa. Ja sitten vielä tällainen vuosia kestävä paska jakso siihen päälle, jolloin nainen käyttäytyy välillä täysin irrationaalisesti ja on useita kuukausia hormonihumalassa...hohhoijaa. Vähän käy kyllä sääliksi miehiä, jotka tähän joutuvat. Ja sittenkin - vielä enemmän tuntuu pahalta meidän puolestamme, sillä me loppujen lopuksi kärsimme kaikkien puolesta ja tunnemme sen vielä kropassamme.

Noniin, jotain positiivista...Äääh, ei mulla ole oikein mitään kerrottavaa, oma napakin on vielä vasta pp4:ssä (TOSIN, meidän pikkuiset on jo 7 päivän ikäisiä, eli hakkujen pitäisi käydä siellä seinämässä jo täydellä touhulla)... Jotain nippailuja kyllä on välillä tuntunut kohdun tietämillä, mutta TOTTAKAI tarkkailen kaikkea kuin pieni supertehokastutka, joten todennäköisesti kiinnitän huomiota joihinkin ihan normaaleihin juttuihin. Ja toki, varmaan noi progynovat ja lugetkin heittävät omat oireensa kehiin vielä tähän päälle, eli eihän tässä nyt oikeesti voi mitään oireita vielä olla...Mutta silti pistän kaiken toivoni siihen, että jokainen epämääräinen vihlaisu on merkki siitä, että pikkuiset siellä hakkaa päätään tarmokkaasti seinään :headwall: :headwall: ja lopulta uppoavat sinne pehmeyteen napakasti kiinni.

En osaa ottaa kantaa teidän annostuksiin, kun itse vetelen eri lääkettä, mutta mä nappailen 3 x päivässä progynovan suun kautta ja lugen samalla sitten alakautta. Vanhoille kavereille tiedoksi, että ei ole tullut mitään harhatyöntöjä nyttemmin :saint:

Nyt mä teen vähän töitä (todellakin, mutta itseään voi vain syyttää laiskuudesta ja keskittymiskyvyttömyydestä nykyään...eli viikonlopputyöt on TÄYSIN oma vika)

Kohti maanantaita ja kevättä mennään,

Stella pp 4

 

Matilda;Kovin on tutun oloisia tunteita...Odottavan aika on pitkä mutta lapsettoman vielä pidempi Kaikesta huolimatta kevät tekee tuloaan ja huhtikuu on jo puolessa välissä nopeammin kuin arvata saatat... :heart:

Saana;Urhea olet ollut, kun olet pystynyt tollaiset juhlat emännöimään... :heart:

Popsy;Ihana kuulla että olet taas "pinnalla"...ei meillä ole muuta vaihtoehtoa kuin porskuttaa täyttä vauhtia etiäppäin...Toivotaan et Passi tois sen kaivatun "kääryleen" :heart:

Kati;Jihuu ja onnea tädin tulosta, nyt toivotaan että tää Passi veis sut pitkän pitkälle raskaus matkalle... :heart:

(.) Täällä pohditaan, pitäiskö viel koittaa yksi kierto menopur+pregnyl+ajoitettua yhdyntää vaiko ei...no tiistaihin mennessä pitäis päättää, toisaalta mä en usko enää näihin mun hoitoihin, vaan luulen et ainut mahdollisuus on IVF, jos sit sekään...joten täytyy miettiä...

Hyvät sunnuntai illan jatkot... :heart: :lla puoli-enkeli

 

Stella;Mä uskon et miesten on joskus hyvin vaikee ymmärtää miten kokonaisvaltaisesti tää lapsettomuus meihin naisiin vaikuttaa. Miehen negatiivinen suhtautuminen naisen kokemaan suruun, voi johtua miesten avuttomuuden tunteesta ja siitä kuinka auttaa ja lohduttaa hänelle rakasta ihmistä. Tämän avuttomuuden tunteen takia mies voi kokea itsensä kyvyttömäksi, joka taas ulospäin ilmenee esim. negatiivisena ärhentelynä ja/tai vaitonaisena osallistumisena tunteiden jakamiseen...Meillä parisuhde tällä hetkellä voi tosi hyvin, mut tän kolmen vuoden aikana on ollut tosi paskojakin jaksoja, mutta niistä on selvitty puhumalla, itkemällä, huutamalla, rakastamalla ja joustamalla... nyt tuntuu että ollaan henkisesti toisiamme lähellä...mutta olen oppinut, että tänään tuntuu tältä ja huomenna tunteet voi olla jo jotain aivan muuta Toivon sinulle ja miehellesi paljon voimia, jaksaa ja kestää tätä lapsettomuuden aiheuttamaa hullunmyllyä... :heart: :heart: :heart: :heart:

muoks. Toivotaan nyt et pikkuinen saisi tarrattua kaikin voimin kiinni ja pysyis matkassa aina loppuun saakka... :heart: :heart: :heart:

 

Ah, ihana päästä kiireisen viikonlopun jälkeen istumaan alas ja rauhassa lukemaan teidän juttuja.

Niin lohduttavaa, että on muitakin, joilla samoja juttuja mielessä.

Stella Tiedän niin hyvin, mitä tarkoitat. Muakin pelottaa, että parisuhde kärsii vähän liikaa tästä tuskasta. Meillä on vieläpä se, että miehellä on jo yksi lapsi ja joskus tunnen katkeruutta sitäkin asiaa kohtaan. Toivottavasti saat kohta vapautuksen tästä!

Onneksi aina välillä nollataan tilanne ja puhutaan asiat taas tuhannetta kertaa läpi. Että kyllä, kumpikin haluaa vielä yhtä paljon yhteisen lapsen ja että kyllä se vielä onnistuu. Mies myös syyttää minua liian pessimistisestä asenteesta, hän jaksaa olla joka kuukausi varma, että nyt tärppäsi. Minä taas etukäteen petyn. Tänäänkin, hän oli aivan innoissaan, kun mulla oli vähän hiivaa! Oon kuulema varmaan raskaana. No kiva joo. Varmasti...

Aika menee niin hitaasti kun odottaa uuden hoidon alkua, mutta sitten taas kun katsoo taaksepäin tuntuu, että tässä on kulunut jo ihan liian pitkä aika siitä, kun kaikki alkoi. Tällä hetkellä eniten pelottaa se, että raskaana ei olla ennen kesää ja sitten on taas klinikat kesän kiinni ja syksyllä saa huomata, että vuosi on mennyt tässä, en edes osaa kuvailla missä. Paskassa?

Jotain toivoa vielä. Huomenna on sitten jälkitarkastus ja uuden ivf:n suunnitteluaika Felicitaksessa. Mies lupasi tulla mukaan.

Puoli-Enkeli Tsemppiä päätöksentekoon! Mutta jos susta itsestä tuntuu siltä, niin rohkeasti vaan IVF:ään.

 

äh, tää viestikenttä on niin kapea, että ei oikein jäsenny tää mun teksti.. Toivottavasti saatte selkoa. Vähän oudossa järjestyksessä kaikki.