Joo, kyllähän sitä aina toisten raskausutiset vetää hiljaiseksi ja pistää ajattelemaan omaa tilannetta. Meidänkin kaveriporukassa on lähestulkoon kaikilla jo lapsia, 1-3 kpl. Tuntuu, että kaverit vaan siirtyvät "kierrokselta toiselle", mutta itse ei edes saavuta sitä ensimmäistä. Kyllä mun täytyy tunnustaa, että olen monille heistä hieman kateellinen ja katkerakin omasta lapsettomuudesta. Siksi tää tuntuu niin pahalta, ettei koskaan itse kuvittellutkaan olevansa tässä jamassa. Nyt kun lapsettomuus on omaa arkipäivää, niin pahinta tässä koko hommassa on tämä epätietoisuus. Tärppääkö kenties 2 vkon päästä vai 5 vuoden... Täytyy vaan koittaa jaksaa - ei siinä muu auta. Niin, ja sitä mä en oo koskaan voinut ymmärtää, että miten on mahdollista, että joku voi plussata jo ekasta yrityskierrosta-se on niin luonnonlakien vastaista.
Stella, onnea kovasti huomiseen siirtoon! IVF/ICSI-hoitoihin verrattuna PAS ei taida olla "yhtään mitään".
Annuli, varmaan teit ihan viisaasti, että laitoit uuden työhakemuksen vetämään. Onhan se aina ihan tervettä välillä vaihtaa työpaikkaa.
Olen muuten kovasti innostunut viime aikoina lukemaan lapsettomuuteen liittyvää kirjallisuutta. Viime viikolla luin Terhi Koulumiehen romaanin Vauvaa vailla sekä kirjan Lapsettomuus - 30 tositarinaa. Molemmat oli oikein hyviä, etenkin jälkimmäinen. Nyt on parhaillaan mulla menossa Eve Hietamiehen Puolinainen.
Oma (.) kp:t menossa jo reilussa 30:ssä, eikä tätiä vieläkään näy. Tosin ei oo mitään raskauteen viittaavia oireitakaan. Luget varmaan pitää menkat vielä poissa. La testaan, mutta tiedän jo nyt, kuinka siinä käy - nega!
