Mun anoppi asuu tuossa rajanaapurina. Piti erikseen opettaa sille, että rajan tällä puolen emännöin minä. Aluksi se tiesi esimerkiksi vara-avaimen paikan ja saattoi pelmahtaa sillä sisään. Se ei edes yrittänyt soittaa ovikelloa, tuli vain avaimella sisään.
Yhden kerran, kun tulin töistä, se oli jonkun mulle tuntemattoman sukulaisen kanssa meillä, esittelemässä poikansa taloa. Sain varmaan sekopään moukan leiman, mutta olin niin ärsyyntynyt, etten ollut huomaavinani kumpaakaan vaan aloin tehdä kotirutiineja, kuin talo olisi ollut tyhjä. Vieras vaivautui ensin ja suoriutui ulos anoppi kannoillaan. Anoppi ei sanallakaan maininnut episodia koskaan, edes pojalleen, mutta ei ole tuonut meille enää vieraita.
Toisen kerran meinasin kusta alleni säikähdyksestä, kun tulin suihkusta ja anoppi pönötti sohvalla, kun luulin olevani yksin. Ja kerran se saapui ovesta omenapiirakkaa tuomaan, juuri kun poikansa antaumuksella jyysti mua takaapäin sohvalla. Anoppia ja piirasta ei näkynyt useampaan päivään.
Jossain vaiheessa piilotimme vara-avaimen ja anoppi kyseli sen perään, tietysti loukkaantuen, kun tajusi, ettei hänelle kerrota sen sijaintia. Joskus paljon aiemmin hän pihisti salaa pyykkikoneestamme poikansa alushousuja, vei ne kotiin ja pesi ja toi silitettynä takaisin. Syy tähän on se, että minä en silitä vaatteita ja hänen poikansa taas oli kotona aina saanut silitetyt alkkarit.
Miehen sitkeä puuttuminen asiaan, pari noloa episodia ja piilotettu avain saivat lopulta menemään jakeluun, ettei tarvitse pelmahtaa aina omin nokin paikalle. Anoppi on kyllä jonkin verran taipuvainen näyttelemiseen ja esitti mm. saavansa sydänkohtauksen tai pyörtyvänsä, kun sai nuhteita. Lopulta hölmöily kuitenkin loppui ja nykyään eletään ihan normaaliarkea, vaikka usko meinasikin välillä jo loppua.
[QUOTE="vieras";27179371]Ei tullut silloin (tyhmä minä :headwall

mieleenkään kun ostettiin talo alle kilsan päästä anoppilasta, että asiasta voisi koitua sellainen ongelma kun se tänään, n kymmenen vuoden jälkeen on.
Anoppi on suoraan sanottuna maanvaiva...:ashamed:
Tulee käymään joka päivä kysymättä. Saattaa yhtäkkiä kurkkia takapihalta sisälle ikkunoista :O jne.
Olen jo vakavasti harkinnut muuttamista hevonhelvettiin, vähintään kymmenen kilometrin päähän anopista ja appiukosta. Mä vaan en VOI SIETÄÄ, ettei ilmoiteta kun tullaan kylään, patsastellaan vaan sisälle avoimesta ovesta. Yleensä laitan oven aina lukkoon juuri tämän takia, mutta joskus se jää auki ja anoppi saattaa hiipiä sisälle vaikka kesken kun olen suihkussa tmv.
Ihana ihminen ja noin, mutta nämä kutsumattomat käynnit vituttaa ihan vitusti. Pakkoko se on JOKA päivä käydä vaikka liki asuukin??!
Onko teillä muilla tämmöistä?[/QUOTE]