Huomasin, että monella palstalaisella on tosi ikäviä kokemuksia romaneista. Pahoittelen asiaa, kun en muiden käyttäytymistä voi pakolla muuttaa. Vaikka haluaisinkin. Koettakaa nyt tekin kaikki, jotka olette häiriköiden/uhkailijoiden kohteeksi joutuneet, että romaneitakin on moneen junaan ja asemallekin vielä jää. Jokainen romanikin on yksilö. Rikollisuus, häiriköinti, uhkailu, tai muut yleisesti huonoon käytökseen liitettävät/luettavat asiat eivät ole osa romanikulttuuria. Jos ja kun ihminen saa hyvät eväät kotoaan eikä muuten ajaudu huonoille teille, nuo em. asiat eivät kuulu hänen toimintatapoihinsa tai käytökseensä, riippumatta siitä, onko romani vaiko valkolainen.
On selvää, että enemmän esille nousevat juuri ne romanit, joista haittaa ja häiriötä muille ihmisille on. Ilman muuta näin on; miksipä kukaan lähtisi erityisesti raportoimaan jonkun hyvästä käytöksestä. Se kun on asia, jonka pitäisi tulla ihan luonnostaan jokaiselta ihmiseltä.
Häiriköitä/uhkailijoita ei tarvitse sietää, eikä heidän touhujaan. Asioita eteenpäin vain eri tahoille, jos muu ei auta. Romaneilla ei ole eikä pidä olla häiriköinnissä yms. mitään erioikeuksia muihin verraten.
Itse olen aikuinen romaninainen, nuoremman polven edustaja. Molemmat vanhempani ovat romaneja, joten luonnollisesti olen romaniyhteisössä kasvanut ja romanikulttuuri on edelleen osa jokapäiväistä elämääni ihan pukeutumisesta alkaen. Vanhemmat kävivät töissä silloin kun niitä vain suinkin riitti, ja meillä elettiin ihan rehellistä ja kaikinpuolin tavallista elämää muutenkin. Nykyisin äitivanhempani on jo kuollut, isäni elää edelleen, voi hyvin, ja on edelleen työelämässä. Kotona meitä lapsia opetettiin niin sanotusti kansainvälisyyteen, eli arvostamaan muita ihmisiä ja tulemaan näiden kanssa toimeen riippumatta siitä, mikä heidän alkuperänsä on.
Mustalaisuuteni ei kuitenkaan ole ikinä estänyt minua elämästä täysin tavanomaista elämää. Tällä hetkellä olen vakaassa avoliitossa, perheenlisäystä tulossa. Harrastan, olen opiskeluni kunnialla suorittanut aikeenani opiskella vielä joskus lisää. Tällä hetkellä olen työelämässä. Rötöstely tai rikollisuus missään muodossa ei ole ikinä kuulunut minun eikä mieheni elämään, jollei nyt sitten jotain parkkisakkoa tuohon lasketa. Meillä ei vieraat hyppää yötä päivää, ja silloin kun kyläilevät, osaavat olla niin sanotusti talon tavoilla - naapureita häiritsemättä.
Tavallisuus pitäisi olla osa näiden häiriköidenkin elämää, mutta jostain syystä näin ei ole. Yritäpä siitä sitten kauhalla ottaa, kun on lusikalla annettu.