Munasolun luovutus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Poio
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Munasoluttomalle Marjutille... Meillä maksoi ICSI Väestöliitolla 2 000 € plus lääkkeet vähän alle tonnin (kaikki lääkkeet eivät kuulu maksukaton piiriin). Teiltä varmaan veloitetaan tämä plus sitten luovuttajalle maksetut korvaukset.
 
[QUOTE="jepjep";24997366]Mihin Turun seudulla voi mennä luovuttamaan? Nuorekkaat kodittomat munasolut olisi uutta kotia vailla :D[/QUOTE]

Mä luovutin kolmesti Turun AVA:lla ja mulla on siitä klinikasta vain hyvää sanottavaa.
 
Istekin olen ajatellut luovuttaa munasolujani ja lähetinkin esitietolomakkeen Tampereen AVAan. Vastauksena tuli kysely tupakoinnista sillä luovutuksen aikana ei saisi poltella? Eikä sitä edeltävänä kk kiertona. Ymmärrettävää ettei haluta myrkkyjä luovuttajan kehoon, mutta harmittaa että riippuvuuteni estää luovuttamasta munasoluja :( (ja uskokaa pois, lopettamista on yritetty mitä mielenkiintoisimminkin keinoin)
 
Onnistuuko sinulla vähentäminen? Itsekin poltan, mutta olen nyt vähentänyt tupakointini puoleen. Vaikeaa se on, mutta sitten vain miettii omien munasolujen laatua ja sitä iloa, jonka toiselle voi antaa. Ja vastapainoksi sitä surua, jos munasolut ovat jääneet huonolaatuisiksi polttamisen vuoksi..

Mutta kohta on punktio edessä!
 
Noniin, punktiossa käyty! Omaa kokemusta: toimenpide oli erittäin nopea (n.15 min, kun astuin toimenpidehuoneeseen) ja oli niin hyvät rauhottavat, ettei tuntunut oikeastaan yhtään kipuja. Toimenpiteen jälkeen hetki lepoa ja kotiin. Alavatsa oli päivän "arka"; ei siis kipeä, tuntui lähinnä samalta kuin kova pissahätä.

Jälkitarkastuksen yhteydessä saa sitten kuulla tärppäsikö vastaanottajalla! Nyt kaikki vain luovuttamaan :)
 
[QUOTE="LUCE";22958690]Jenkeista yksi munasolu ,joka on tullut hyvältä luovuttajalta voi maksaa jopa 10.000 USD.Eli meilla Suomessa on tosi halpaa......En minä itse haluaisi omaa myyda.joutuu sitten katsomaan jokaisen vasta tulevaan lapseen silmiin.Oliko se minun näkoinen? Mutta voimia niile perheille,jotka käyvät tätä raskasta rumbaa.Onnea![/QUOTE]

En tiedä voiko sitä noinkaan ajatella, eihän se loppupeleissä kuitenkaan ole oma lapsi vaikka puoliksi olisikin tavallaan... eikä niistä munsoluista välttämättä edes tule mitään.
itse terapeutille ajan varanneena ja kolme vuotta luovutusta miettinyt niin kyllä varmaan päädyn luovuttamaan terapeutin ajan jälkeen. :D vaikka pitäisi piikitellä. kaksi lasta synnyttäneenä ja yhden keskenmenon saaneena sitä ajattelee että voisi auttaa myös muita saamaan edes sen yhden lapsen... :)
 
Ihan mielenkiinnosta: Voiko luovuttaja valita, kuka munasolun saa? Voiko esim ystävää auttaa vai meneekö sen jonon mukaan?

Valintaoikeuta ei ole vieraiden kohdalla, sillä eihän heistä edes tiedä mitään. Omalle ystävälle voi toki luovuttaa, silloin sanotaan, että luovutuksen saajalla on "oma luovuttaja" ja hän pääsee hoitoihin saman tien. Myös ns. ristiin voi luovuttaa, eli ystävä pääsee jonossa kärkeen, kun tuo oman luovuttajan joka luovuttaa sitten jollekin vieraalle. Näissä toki klinikka kohtaisia eroja, mutta tämä on monissa paikoissa pääsääntö.
 
Viime vuonna kirjoitin, että olen menossa ekaa kertaa luovuttamaan. Tällä viikolla sain niin upeita uutisia että itkuhan siinä pääsi; kaksi vauvaa on maailmassa! En tiedä ovatko kaksoset vai ovatko kahdessa eri perheessä, mutta sain kuulla että kaikki on mennyt hyvin ja 2 ihanaa pientä lasta on maailmassa. Hitot mistään rahoista ja vatsan arkuudesta, kyllä tämä tunne on niin ihana että ei mitään!!!! <3 <3

Ehkä tässä joskus vielä uudestaan, vaikkas ens kesälomalla. ;)
 
ensi kertaa oon itse menossa luovuttamaan, ja ajatus on, että teen sen niin monta kertaa kuin voi. eli ottaen huomioon iän ja terveydentilan, sekä sen, että lapsia luovuttamistani munasoluista saa syntyä korkeintaan viiteen eri perheeseen.

lääkäri pitää mua ihanneluovuttajana - yhdellä miinuksella. eli kun aika koittaa, on munkin vähennettävä sitä tupakointia. kaks lasta on mulla omasta takaa, eikä suvussa sairauksia.
lapsettomuutta on nyt juuri ollut havaittavissa perhepiirissä, mutta heille en ole luovuttamassa. se vaan konkretisoi vielä enemmän haluani luovuttaa.

luovuttaja saa päättää, että luovuttaa vain jollekin tietylle henkilölle, esim. siskolle. saa myös rajata saajat esim. heteropareihin. itselläni ei mitään rajoituksia ole, kelle vaan joka tarvitsee.
yhteys on otettu pariskuntaan, jonka toivottavasti tuleva äiti on samaa pituusluokkaa itseni kanssa, ja on sama hiusten ja silmien väri. siinä mennään vähän epäreilusti itseni mielestä, että toiset kiilaa jonon ohi silmien värin takia, mutta ymmärrän täysin miksi - halutaan että jälkeläinen muistuttaa myös äitiään.

mulla ei oo niin minkäännäköisiä henkisiä pohdintoja ollut tästä, siis itseni kannalta. en koe mitenkään, että mahdollisesti syntyvät lapset olisivat jotenkin minun/minua, mutta toisaalta olen valmis 18 vuoden päästä kertomaan heille geneettisestä taustastaan jos ottavat yhteyttä. ihan vain inhimillisyyden vuoksi, tai miten sen nyt sanoisi..

valehtelisin jos väittäisin, että rahallinen korvaus ei merkitsisi mulle mitään. tämä on kuitenkin fyysisesti sen luokan prosessi. vertahan luovutan säännöllisesti ja olen luuytimenluovuttajarekisterissä, ilmaiseksi auttamassa. toki haluan auttaa tälläkin tapaa, mutta veikkaan, että saattaisin viime hetkellä jopa jänistää toimenpiteen arkaluontoisuuden vuoksi, jos lähtisin mukaan ilman korvausta. ei se rahakaan pahitteeksi ole työttömällä yksinhuoltajalla.

tässä nämä minun mietteeni. toivoisin enemmän luovuttajia mukaan hommaan, jono on kuitenkin pitkä lasta haluavilla ja luovuttajia liian vähän. olen itse saanut lapseni niin helposti kuin voi, ja se saa mut tuntemaan hieman syyllisyyttäkin. ei sillä että pitäisi, mutta kuitenkin. epäreilu on epäreilua. ehkä joku siellä jossain pian saa avullani sen kaivatun lapsen. en tiedä miten itse olisin selvinnyt, jollen olisi saanut lapsia, joita aina olin halunnut. lapsilukuni on täynnä ja nyt olisi jonkun toisen vuoro...!
 
Tuli mieleen tosta missä luki et viiteen perheeseen voi luovuttaa ni jos mä nyt luovutan viiteen perheeseen munasolun ni mun lapsi voi joskus aikusena mennä naimisiin oman veljen/sisaren kanssa??
 
[QUOTE="mii";27162041]Tuli mieleen tosta missä luki et viiteen perheeseen voi luovuttaa ni jos mä nyt luovutan viiteen perheeseen munasolun ni mun lapsi voi joskus aikusena mennä naimisiin oman veljen/sisaren kanssa??[/QUOTE]

Voi tietenkin. Mutta hän voi myös kuolla siihen, että lentokone putoaa hänen päälleen.

Eli todennäköisyys ei liene järin suuri.

Omalla kohdallani ainakin osa luovutuksista on mennyt ulkomaisille pareille. Lasteni tulee siis lähteä merta edemmäs kalaan, jotta olisi edes promillen riski sille, että he löytäisivät geneettisen puolisisaruksensa ja menisivät tämän kanssa naimisiin.
 
  • Tykkää
Reactions: Anatolia
[QUOTE="Nana";27162133]Ei kai se munasolu vaikuta syntyykö se keskosena vai ei? Tai isäkään..[/QUOTE]

onko sulla faktaa? Luulis että tuollakin asialla voisi olla merkitystä.
 
Minulle koko luovutusprosessi oli todella helppo. Ainoa oire koko aikana oli mahan turpoaminen. Minkäänlaista kipua ei ollut missään kohtaa ja liikuntaakin pystyin harrastamaan vielä kolme päivää ennen punktiota.

Ennen pistoshoidon alkua käytin e-pillereitä, jotta oma ja vastaanottajan kuukautisrytmi saatiin ajoitettua samaksi. Pistospäiviä minulle kertyi yhteentä kolmetoista, koska munasoluni lähtivät vähän hitaasti kasvamaan. Kahdeksan päivää pistin kerran päivässä, neljä päivää kaksi kertaa päivässä ja viimeisenä vielä irroituspistos. Pistäminen oli kenties niitä asioita, mikä jännitti eniten, mutta se oli itseasiassa todella helppoa.

Tänäaamuna minulle tehtiin punktio. Se ei sattunut läheskään niin paljon kuin olin odottanut. Minulle pistettiin suoneen rauhoittavaa ja kipulääkettä. Operaatio oli alle puolessa tunnissa ohi, jonka jälkeen pääsin lepäämään lepohuoneeseen. Herättyäni minulle tarjottiin aamupala. Pystyin heti kävelemään, vaikkakaan urheilemaan ei tee mieli vielä lähteä. Vatsa ei satu, mutta tuntuu. Oletan sen menevän melko nopeasti ohi.

Ehdottomasti suosittelen kaikkia jotka harkitsevat luovuttamista ottamaan rohkeasti yhteyttä lähimpään klinikkaan! Keskustelupalstat ovat hyvä apu tiedon saamiseen, mutta paras tieto tulee kuitenkin lääkäreiltä. Klinikalle meno ei sido voelä mihinkään. Koko prosessin ajan luovuttajalla on oikeus lopettaa hoito mikäli hän niin päättää.

Rahallisen korvauksen suuruudesta ja kuinka nopeasti se on tilillä en osaa vielä sanoa mitään.
 
Onko kukaan luovuttanut, vaikka oma lapsiluku kiintiö ei ole vielä täynnä? Mulla on kaksi lasta, ja haaveena lisää noin vuoden päästä. Onko omat seuraavat raskaudet mahdollisesti riskiraskauksia tämän takia???
 
Moikka! Olen kirjoittamassa 9-kuukautta -lehteen juttua munasolun luovuttamisesta ja vastaanottamisesta. Luovuttaja on löytynyt kertomaan kokemuksistaan, mutta vastaanottajan kokemuksia kaivataan. Otathan yhteyttä, noora.lahde@gmail.com!
 
Hei, minulla ei ole vielä yhtään lapsia ja yhden kerran olen jo luovuttanut ava-klinikalla ja toinen kerta nyt keväällä :) Oli itselle niin helppo toimenpide eikä punktio sattunut yhtään, tuntui vain painetta alavatsassa. Ja juuri ennen punktiota kun munasarjat olivat täynnä tuntui kuin olisi pienet kuukautiskivut.
Minulle ainakin vakuutettiin ettei luovutus vaikuta omiin tuleviin raskauksiin. Kuukautiset alkoivat heti 2 viikon jälkeen normaalisti. Ja raskaus on käynnissä edelleen vastaanottajalla :) No ainakin tietää nyt että jollain tasolla munasolut on toimivia :D
 
Olen juuri lähettänyt tampereen ava-klinikalle postia, että tahtoisin luovuttaa munasoluja, ja toivon että saan pian vastauksen. Osaatteko sanoa että kuinka kauan siinä menee että sieltä yleensä otetaan yhteyttä. Ja kuinka kauan kyseinen prosessi mahtaa kestää? Lisäksi mieleeni tuli sellainen tavallaan mitätön kysymys, mutta naisena kiinnostaa silti, että mahtaako nuo hormoonihoidot aiheuttaa lihomista kuinka herkästi ja kuinka monella on vaikuttanut mielialaan huomattavasti? toivottavasti kelpaan luovuttajaksi, ihanaa päästä auttamaan tälläisessä asiassa. :)
 
kerroin syyskuussa olevani menossa luovuttamaan. tuli mieleen tulla kertoilemaan asiasta lisää nyt kun sain puhelun fertinovalta - kysyivät mua toiveikkaana tulemaan taas luovuttamaan, mutta jouduin tässä kohtaa kieltäytymään :( olen juuri saanut unelmieni työpaikan, enkä voi millään olla sieltä pois montaa päivää. lupasin kuitenkin, että olen yhteydessä ja muhunkin saa ottaa yhteyttä jos ei tyyliin vuoteen kuulu mitään. ajattelin, että ehkä sitten, kun olen ollut vaikka ainakin vuoden talossa, kehtaisi ehkä olla vähän poiskin ja tuleehan lomapäiviäkin sitten. valitettavaa vaan, että nyt joku pariskunta joutuu sen takia odottelemaan taas kuukausikaupalla lisää.

mukavammin kävi sille, jolle luovutin marraskuussa - hän on kuulemma vahvasti raskaana (en tullut kysyneeksi onko yksi vai kaksi matkalaista)! suuret onnittelut vaan sinne, ovat kuulemma onnesta soikeina!

mitä itse punktioon tulee, mua se sattui enemmän kuin oletin, enkä edes ole kovin herkkä. rauhottavat iski tajuntaani vasta toimituksen jälkipuolella ja menin sen verran sekasin niistä, että verenpaineeni laski, tärisin kylmästä ja oksetti. vedin siinä sitten tunnin unta palloon ja johan helpotti! vatsaan sattui kolme päivää ja vertakin vähäisen vuoti, kuukautiset alkoivat jo viikko punktiosta eli viikkoa etuajassa. mun kroppa tais olla sitä mieltä, että liikaa mömmöjä ja vaivaa, mutta mä olen sen kanssa eri mieltä, eli tekisin toistekin vaikka olikin suht mielenkiintoista... :D (piikittäminenhän ei miltään tuntunu eikä vatsassa tuntunut mitenkään ennen punktiota).
 
tässä sitä ollaan taas kuitenkin menossa luovuttamaan! :D

pohdin asiaa ja kun tulin tulokseen, että täytyy tästä taas ryhtyä, laitoin viestiä klinikalle (viime viikolla), että olisin taas valmis luovuttamaan.
parin tunnin päästä sain hykerryttävän puhelun - jollakulla (saajalla) on jo hormonihoito aloitettu, kun luovuttaja joutuikin perumaan. luurin toisessa päässä oli sitten vietetty uneton yö pohtien, kuinka kertoa ikävät uutiset toiveikkaalle lapsettomuudesta kärsivälle. sehän ei tosiaan ole sanottua, että edes saat sen luovuttajan - mutta nytpä hän saikin jo toisen. sillä sattumalta mä sovin kriteereihin (hiusten ja silmien väri sekä pituus), joten nytpä minä aloitan jo tällä viikolla pistokset ja toivottavasti pian on taas yksi onnellinen pari tulossa vanhemmiksi!
 

Yhteistyössä