Mulla on niin paha mieli...

Mun mielestä tää koko juttu pitäis ajatella toisinpäin. Eli miten vaikka itse käyttäytyisi jos näkis miehen itkevän isänpäivänä ja olevan loukkaantunut. Olisitteko vaan sohvalla katsomassa telkkaria sanomatta mitään ja sitten lähtisitte ulos ovet paukkuen???

miksi kumman ihmeessä olet tuollaisen ukon ottanut? ei, enemmän ihmettelen oikeestaan sitä että miksi kumman ihmeessä odotat häneltä äitienpäivänä jotain, mitä et saa arkenakaan??? jos ei mies normi päivänä osaa ilmasta arvostustaan niin miten se osais äitienpäivänäkään.

 

On se sitten mikä tahansa juhlapäivä, niin aina samanlainen itku ja valitus palstalla.

Ehdotan kaikkien juhlapäivien kieltämistä palstamammojen kärsimyksen lopettamiseksi.

 

miksi kumman ihmeessä olet tuollaisen ukon ottanut? ei, enemmän ihmettelen oikeestaan sitä että miksi kumman ihmeessä odotat häneltä äitienpäivänä jotain, mitä et saa arkenakaan??? jos ei mies normi päivänä osaa ilmasta arvostustaan niin miten se osais äitienpäivänäkään.

Aamen ja megapeesi.

Jos ukko on kusipää arjessa, niin se tod.näk. on kusipää pyhänäkin, ja vaikka ei olisikaan niin äitienpäivän ei-kusipäisyys tuskin paljoa lohduttaisi, kun edessä on taas 364 päivää sitä arkea.

En mä ihmettele sitä, miksi joku ottaa tuollaisen ukon. Sitä ihmettelen, että joku pitää tuollaisen ukon.

 

No hei, rauhotutaanpas nyt. Alanks määkin nyt pahoittamaan mieltäni? Mies on matkoilla! Keitin itse kahvit ja muistutin myöhemmin lapsia äitienpäivästä. Tuolla ne nyt väsää korttia ja myöhemmin laitan ne poimimaan valkovuokkoja. Laitoin maljakon valmiiksi. Suunnittelin että tehdään yhdessä kääretorttu!

 

[QUOTE="hmm";26256837]Kirjoitapa kirje miehellesi. Sen verran hillitset itseäsi, ette hauku tai syyttele, vaan kerrot mitä toivoit ja miksi. Sitten lähdet lasten kanssa hetkeksi ulos. Kun tuutte takaisin, voi miehesi olla tajunnut miltä sinusta tuntuu. Voi olla että mies ei uskalla edes yrittää jos kokee aina olevansa pettymys? Oletko koskaan kysynyt miksi ei halua sinua muistaa? Kysypä kirjeessä. Mieheltä saattaa tulla ihan järkeenkäypäkin vastaus. Anna miehellesi mahdollisuus korjata erheensä.

Itselleni lapset toivat lahjansa ja korttinsa, paitsi tuo vanhin poika. Häneltä en edes odota, kun tiedän olevan nyt hankalaa muutenkin tuo miten äitiin pitäisi suhtautua. Vanhin tytär oli tehnyt aamupalan jota kiikutti sänkyyn. En edes muista sanoiko mies mitään, mutta naureskellen sanoin tekeväni miehelle aamiaista, koska hänelle ei oltu leipiä tehty. En edes odota mieheltä huomaamista.[/QUOTE]

Kirjoitat järkeviä tuosta kirjeestä, mutta huomaatko mitä teet pojallesi? Kun täältä katsoen se että et odota mieheltäsi mitään kostautuu nyt pojalle. En tiedä miten vaikeat vuodet pojalla on meneillään, mutta teinipojankin pitäisi sen verran kyetä äitiään katsomaan ylämäkeen, että äitienpäivästä selviää kunnialla.

Mitä luulet sen tekevän pojan itsekunnioitukselle, jos hänelle miehisyys tarkoittaa yksin yrmystelyä ja toisten mitätöimistä luvan kanssa?

 

On se sitten mikä tahansa juhlapäivä, niin aina samanlainen itku ja valitus palstalla.

Ehdotan kaikkien juhlapäivien kieltämistä palstamammojen kärsimyksen lopettamiseksi.

Top tykkänään, eipäs hätiköidä. ISÄNPÄIVÄ jätetään, koska miehet ovat lahjansa ja merkkipäivänsä ansainneet. Kaikenlisäksi todella pikkumaista kitistä jos ei saa jotain jonninjoutavia helyjä ja rehuja, mitä niillä edes tekee. Kakarat tekee tarhassa kortit, kyllä sen pitää riittää. Ja ne sumpit voi jokainen keittää ihan itse.

 

Pitääpä nyt tulla kommentoimaan et mä saatan ehkä saada tänään sittenkin kukkia. Tosin en vielä iloitse, ihan varmaan ne on loppu sieltä misssä mies on käymässä ja jättää sitten tuomatta yhtään mitään.

Mies siis lähti hakemaan sitä hampurilaista kun kieltäydyin kunniasta. Lupas tuoda salaatin mullekin ja vihjasin taas niistä kukista. Painostamisekshan tämä aina menee mut kun ei oma-aloitteisesti ymmärrä niin ei.. Viime synttäripäivänä ostin ite itelleni kukkia kun miestä ei kiinnostanut mut noloa sekin on.

Mut tässä tilanteessa mulle riittää sekin et se sen verran jaksaa mun eteen tehdä et nostaa kukkapuskan tiskille ja maksaa sen muutaman euron (meidän yhteisistä rahoista). Jos vielä toivottais samalla hyvää äitienpäivää ni ois kiva.

 

On se sitten mikä tahansa juhlapäivä, niin aina samanlainen itku ja valitus palstalla.

Ehdotan kaikkien juhlapäivien kieltämistä palstamammojen kärsimyksen lopettamiseksi.

Marttyyrintappajat ry:n puheenjohtajako se siellä itkee?

Pitäisikö puhuminenkin lopettaa, koska siitä seuraa riitaa ja kärsimystä myös? Parempi olisi vain ynistä ja urista ja rapsutella päätään.

Oikeasti, maailma on taistelun paikka, ja perhesuhdekäsityksistä sitä kollektiivista sotaa käydään juuri juhlapäivinä. Siksi silloin haavoitutaan ja kärsitään, mutta ilman sitä taistelua ei ole perheinstituutiotakaan, vaan muututaan vähitellen pelkiksi ihmiseläimiksi. Kulttuuri erottaa meidät muista apinoista, ja kulttuuri on se elämänulottuvuus, jossa keskustellaan siitä, keitä me olemme ja haluamme olla, ja verrataan omaa olemista niihin jaettuihin ihanteisiin. Jos sellainen on turhaa, niin emmepä me sitten niin paljoa enää edes ole.

Muutetaan sitten takaisin puuhun.

 

No mä koen sen tärkeänä koska normaalisti minä nousen joka aamu lasten kanssa ja keitän ne kahvit, hoidan aamutoimet jne jne. Äitienpäivä on ehkä tavallaan hyvä "tekosyy" saada kerrankin itse jäädä sänkyyn ja saada sitä ekstra huomiota mieheltä, syy vähän jopa laiskotella ja jättää imuroimatta tms.

Olen vihjaillut, sanonut suoraan ja jopa pyytänyt, silti mitään ei tapahdu.

Tosin sain mieheltä selityksen aamuiselle, mutta silti olen hieman katkera koska tiedän ettei tämä päivä tästä tule mitenkään muuttumaan vaan samat arkihommat on mun vastuulla kun aina muutenkin.

Ymmärrän kyllä tuon, mutta sitä taas en ymmärrä, että miksi suostut muina 355 aamuna vuodessa heräämään aikaisin

 

[QUOTE="vieras";26257082]Ymmärrän kyllä tuon, mutta sitä taas en ymmärrä, että miksi suostut muina 355 aamuna vuodessa heräämään aikaisin[/QUOTE]

Oho, meni vähän väärin vuoden päivät Siis 364 päivänä vuodessa

 

Siis häh? Moni täällä passaa miestään arkisin ja viikonloppuisin ja sitten ihmettelee täällä, kun sama jatkuu juhlapäivisin. Ite ootte itellenne kuopan kaivanu.

Meillä mies tekee puolet kotitöistä, lapset hoidetaan puoliks, käydään molemmat töissä ja tienataan saman verran ja ollaan sovussa. Isänpäivänä äidillä ja lapsilla on lahja isille ja äitienpäivänä äidille.

Vaatikaa nyt hyvät rouvat tasa-arvoa. On ihan epäreilua, että vain osa meistä naisista on taistellut tasa-arvon puolesta ja osa sitten vesittää saavutettua asemaa. Jestas sentään!!!

 

Mun mielestä tää koko juttu pitäis ajatella toisinpäin. Eli miten vaikka itse käyttäytyisi jos näkis miehen itkevän isänpäivänä ja olevan loukkaantunut. Olisitteko vaan sohvalla katsomassa telkkaria sanomatta mitään ja sitten lähtisitte ulos ovet paukkuen???

Miehesi on kusipää, ei kukaan sitä kiellä. Mutta jos te olette asiasta useaan kertaan puhuneet ja mikään ei muuta sinun kannattaisi vain hyväksyä se, että et voi muuttaa miestäsi. Sinulla on kolme vaihtoehtoa a) hyväksyt sen, että miehesi ei muista äitienpäivää ja lopetat ruikuttamisen b) eroat c) odotat joka vuosi äitienpäivän muistamista ja joka vuosi petyt, itket ja murehdit

 

Olkaa iloisia,että lapsenne muistavat teitä.Heille se on suuri juttu sekä äitienpäivänä että isänpäivänä.Kiukuttelevat vanhemmat eivät liene lapselle se näky,minkä haluaisivat nähdä näinä juhlapäivinä.

Miksi niin suuret odotukset puolisolta äitien/isänpäivänä?Arvostus pitäisi näkyä vuoden jokaisena päivänä kumppaniaan kohtaan,eikä vain äitien/isänpäivänä.

 

Miksi kaikesta pitää tehdä riita? Etkö voi vaan olla ihan neutraali ja iloinen omasta äitiydestäsi. Lopeta huomion kerjääminen.

 

[QUOTE="vieras";26257093]Miehesi on kusipää, ei kukaan sitä kiellä. Mutta jos te olette asiasta useaan kertaan puhuneet ja mikään ei muuta sinun kannattaisi vain hyväksyä se, että et voi muuttaa miestäsi. Sinulla on kolme vaihtoehtoa a) hyväksyt sen, että miehesi ei muista äitienpäivää ja lopetat ruikuttamisen b) eroat c) odotat joka vuosi äitienpäivän muistamista ja joka vuosi petyt, itket ja murehdit[/QUOTE]
Kun se olisikin muistamisesta kiinni!

 

Kun se olisikin muistamisesta kiinni!

Anteeksi, oli tarkoitus kirjoittaa että ei muista sinua äitienpäivänä.

 

Mun mielestä äitienpäivää vietetään äitien arvostamisen takia. Lapset arvostaa ja rakastaa äitiään ja antavat lahjan/kortin. Mies arvostaa lastensa äitiä ja sen kunniaksi voi lahjankin antaa.

 

Kai mussakin on sitten jotain vikaa koska niin minäkin aloitin aamuni itkulla kun mitään huomiota ei tullut äitienpäivän suhteen..Joo en ole mieheni äiti, mutta olis se kiva saada jonkinlainen tunnustus häneltäkin siitä että olen hänelle perillisiä tehnyt ja melkolailla itekseni ne hoitanutkin.

Herra nous valmiiseen aamupala pöytään ja vielä pisti mut passaamaan.

Turha odottaa isänpäivänä kahveja sänkyyn tai lahjoja, 2 vuotta olen hänelle isänpäivän järjestänyt ja hän on niistä silminnähden nauttinut, mutta nyt loppu.

Ihan niinku meilläki meni!! Ja meillä on ollu vielä miehen oma idea että äitien- ja isienpäivänä "päivänsankari" saa nukkua pitkää, tuodaan aamupala säkyyn ja saa vielä pienen lahjan. Saas nähä mite mies käyttäytyy isänpäivänä kun ei tuukkaa aamupalaa ja passausta.

 

Täällä kuule ap mennyt tappeluksi koko päivä! Joten otan osaa ja tiedän miltä sinusta tuntuu. Itse itkenyt lähes koko päivän.

 

Kun kukaan meistä ei lue ajatuksia,niin mitäs jos istuttaisit sen miehesi pöydän ääreen ja kertoisit mikä mättää. Jos molemmat vaan mökottää omissa poteroissaan niin eihän se asia selväksi tule. Mies ei välttämättä oikeasti ymmärrä mistä nyt tuulee,sempä takia se suu pitää oikeasti avata ja kertoa mitä haluaa,selvästi.

Sinä olet joko mäntti tai sitten sinulla on samanlainen idiootti nurkissa. On asioita, jotka PITÄÄ TAJUTA ihan sanomatta. Äitienpäivän toivotukset on yksi niistä.

 

Minä heräsin siihen, että koko talo oli ihan kaaoksessa. Aloitin aamun siivoamalla ja pesemällä pyykkiä. Ei puhettakaan aamiaisesta, enkä sitä olisi mahtunut mihinkään syömänkään kun pöytä oli täynnä lehtiä joita mies luki.

Itku tuli.

Ravintolassa käytiin. Vauva ei viihtynyt yhtään ja ruokailu meni hotkimiseksi. sitten tuli vatsavaivat. Onneksi kaksi vanhinta lasta söi hyvin ja nätisti.

itku tuli

sitten vielä syytökset päälle miten pilaan aina kaikki juhlapyhät ja lasten äitienpäivän. Me ollaan vielä oltu 14v yhdessä, joten ei ihan varmasti tule yllätyksenä se mikä minusta olisi ihanaa.

 

Sinä olet joko mäntti tai sitten sinulla on samanlainen idiootti nurkissa. On asioita, jotka PITÄÄ TAJUTA ihan sanomatta. Äitienpäivän toivotukset on yksi niistä.

KYLLÄ!!!

minulle sentään toivotettiin hyvää äitienpäivää

ei se kyllä paljon lohduttanut kun näin sen kaaoksen!

 

kuten jo miljoona kertaa todettu, et oo miehes äiti... mä sain aamulla mieheltä lahjan, jonka anoppi oli tehnyt meidän 1.veen kanssa, eli painanut kipsiin lapsen käden kuvan ja päivämäärän, anopilta lahja siis mun toisena äitienpäivänä
mieheltä halaus ja pusu, koettakaa nyt selviytyä tästä raskaasta päivästä ja muistakaa äitejänne ja unohtakaa ne möllit miehenne!

Mun mielestä tänään ei ole äidinpäivä = oman äidin päivä vaan äitienpäivä = kaikkien äitien päivä. Silloin kuuluu hyviin käytöstapoihin edes onnitella kaikkia äitejä, ei vain sitä omaansa Ja kyllä mies voi ihan hyvin käytöksellään ja toiminnallaan osoittaa, että kunnioittaa sitä naista äitinä, jonka on lapsilleen äidiksi valinnut. Tietysti mielellään joka päivä, mutta erityisesti juuri tänä äitien merkkipäivänä. Miksi miehen pitäisi huomioida äitienpäivänä vain ja ainoastaan oma äitinsä? Aika mölli ajattelutapa. Lisäksi mun mielestä vanhemman rooliin kuuluu myös lapsen ohjaaminen ja opettaminen sekä puolesta toimiminen silloin kuin lapsi on liian pieni tiettyjä asioita itse tekemään. Joten ihan hyvin se isä voi osallistua äitienpäivän järjestämiseen lastensa kanssa.

 

Mulle äitienpäivä on täysin samanlainen, kuin muutkin päivät. Aamulla laitoin pyykit koneeseen pyörimään ja imuroin. Onnittelut sain mieheltä ja lapsilta ite tehdyt lahjat. Kamalaa vouhkaamista yhdestä päivästä. Mulle merkkaa enemmän ne 364 muuta päivää vuodessa.

 

Onpas taas kerrassaan kannustava ja solidaarinen ketju! Onhan se nyt tietysti naisen vika, kun odottanut edes niitä kahta sanaa mieheltään äitienpäivänä. Se mieshän ei ole mitenkään tehnyt väärin, hänhän vain on se sama mies, jonka ap on itse valinnut. Hävetköön, kun on tuollaisen miehen ottanut!

Miten ihmeessä kaikki on käännettävissä aina sen loukatun syyksi?