Mulla on niin paha mieli...

"tavallinen"
Äsken kysyi että mitäs oot ajatellut tehdä iltapäivällä, niin sanoin lähteväni lasten kanssa johonkin syömään, niin meuhkas sitten mennessään jotain et olis voinut viedä meidät muka syömään sitten ja paiskas oven kiinni perässään.
Tässä kohtaa olisit voinut sanoa, että toivoisit miehesi vievän sinut ja lapset ulos syömään ja sitten olisi voinut tulla ihan kiva päivä. Minä ymmärrän sen, että on paha mieli, mutta mies ainakaan siitä opi yhtään mitään, jos nainen rupeaa marttyyriksi ja nyyhkii kotona. Suosittelen enemmin huolehtimaan itse omasta onnestaan, jos mies ei siihen pysty tai halua. Kannattaa miettiä nuo äitienpäiväkuviot etukäteen että miten päivästä saisi kivan möllistä miehestä huolimatta, niin ei tule tuollaisia tilanteita eikä ole ehkä niin paha mielikään.

Minä saan itse markettiruusun ilman korttia ja mies koisii äitienpäiväaamun puoleen päivään saakka kuten aina, joten minä laitan itselleni ja lapselleni aamupalan ja sitten myöhemmin päivällä jotain hyvää ruokaa ja jälkkäriä. Ihan hyvillä mielin olen vaikka en aina saa minkäänlaista toivotusta. Jos mököttäisin, niin varmaan mieskin mököttäisi. Sitten kun lapsi on isompi, mennään varmaan ulos syömään ja silloin tuntuu ehkä juhlavammalta.
 
"vieras"
[QUOTE="vieras";26256682]oikeestaan olen ihan tyytyväinen että olen yh :) Mukavaa äitienpäivää kaikille![/QUOTE]

Samma här! Edelliset vuodet olleet niin floppeja, että helpottavaa kun saa viettää tätä päivää niin kuin itse haluaa. Ihan ilman lahjoja, mutta ajatellen että edes joku arvostaa sitä mitä mä teen. Olkoonkin vaikka sitten suomalainen yhteiskunta ja muut äidit, mutta silti.
 
  • Tykkää
Reactions: Kirppa 79
Tiedän mistä puhut. Mä vietän tänään ensimmäistä äitienpäivää itsekkin äitinä. Lapsi on vasta 10kk, joten häneltä nyt en ollutkaan odottanut mitään, mutta mieheltä uskoin kuulevani edes "hyvää äitienpäivää", vaan ei. Isänpäivänä askertelin miehelle kortin, johon painoin värillä vauvan jalkapohjan ja ostin hänelle hänen toivomaansa kallista hajuvettä sekä leffan, jota hän pyysi. Tiedän, että meillä ei tällä hetkellä oo mahdollisuutta ostella mitään erikoisia lahjoja, mutta en mä niitä odottanutkaan. Jo siinä olis ollu tarpeeks lahjaa mulle, että mies olis hoitanu lapsen kanssa aamuhommat ja mä olisin saanu jäädä viellä sänkyyn. Se menikin siten, että mä nousin lapsen kanssa puol 9 ja mies joskus 10 jälkeen. Ja ei, en oleta, että mies osais lukee mun ajatuksia, mutta oletan, että se olis sen verran päätään käyttäny, että edes hyvät äitienpäivät olis toivottanu.
 
"tavallinen"
Alkaa vähitellen tulla semmoinen olo, että äitienpäivä pitäisi kieltää, kun siitä seuraa surua ja murhetta niin monille tai sitten pitäisi perustaa jonkunlainen poliisiosasto, johon äitienpäivänä väärin kohdellut naiset voivat soittaa ja saada sieltä taustatukea vaatimuksilleen. Luulisi että jos kaikki voitava on jo tehty miehen muuttamiseksi eikä hän vaan siitä muutu, niin eikö silloin kannattaisi psyykata itsensä kestämään vallitseva tilanne ja yrittää tehdä päivästä onnellisen edes lapsille?
 
  • Tykkää
Reactions: Kirppa 79
Tiedän mistä puhut. Mä vietän tänään ensimmäistä äitienpäivää itsekkin äitinä. Lapsi on vasta 10kk, joten häneltä nyt en ollutkaan odottanut mitään, mutta mieheltä uskoin kuulevani edes "hyvää äitienpäivää", vaan ei. Isänpäivänä askertelin miehelle kortin, johon painoin värillä vauvan jalkapohjan ja ostin hänelle hänen toivomaansa kallista hajuvettä sekä leffan, jota hän pyysi. Tiedän, että meillä ei tällä hetkellä oo mahdollisuutta ostella mitään erikoisia lahjoja, mutta en mä niitä odottanutkaan. Jo siinä olis ollu tarpeeks lahjaa mulle, että mies olis hoitanu lapsen kanssa aamuhommat ja mä olisin saanu jäädä viellä sänkyyn. Se menikin siten, että mä nousin lapsen kanssa puol 9 ja mies joskus 10 jälkeen. Ja ei, en oleta, että mies osais lukee mun ajatuksia, mutta oletan, että se olis sen verran päätään käyttäny, että edes hyvät äitienpäivät olis toivottanu.
Ollaan me otettu tyhmät miehet!
 
"tavallinen"
Tiedän mistä puhut. Mä vietän tänään ensimmäistä äitienpäivää itsekkin äitinä. Lapsi on vasta 10kk, joten häneltä nyt en ollutkaan odottanut mitään, mutta mieheltä uskoin kuulevani edes "hyvää äitienpäivää", vaan ei. Isänpäivänä askertelin miehelle kortin, johon painoin värillä vauvan jalkapohjan ja ostin hänelle hänen toivomaansa kallista hajuvettä sekä leffan, jota hän pyysi. Tiedän, että meillä ei tällä hetkellä oo mahdollisuutta ostella mitään erikoisia lahjoja, mutta en mä niitä odottanutkaan. Jo siinä olis ollu tarpeeks lahjaa mulle, että mies olis hoitanu lapsen kanssa aamuhommat ja mä olisin saanu jäädä viellä sänkyyn. Se menikin siten, että mä nousin lapsen kanssa puol 9 ja mies joskus 10 jälkeen. Ja ei, en oleta, että mies osais lukee mun ajatuksia, mutta oletan, että se olis sen verran päätään käyttäny, että edes hyvät äitienpäivät olis toivottanu.
Voisiko olla mahdollista, että jotakin olisi vielä tulossa? Varsinkin ensimmäisenä äitienpäivänä olisi kyllä kiva saada jotain muistamista:/
 
[QUOTE="tavallinen";26256719]Alkaa vähitellen tulla semmoinen olo, että äitienpäivä pitäisi kieltää, kun siitä seuraa surua ja murhetta niin monille tai sitten pitäisi perustaa jonkunlainen poliisiosasto, johon äitienpäivänä väärin kohdellut naiset voivat soittaa ja saada sieltä taustatukea vaatimuksilleen. Luulisi että jos kaikki voitava on jo tehty miehen muuttamiseksi eikä hän vaan siitä muutu, niin eikö silloin kannattaisi psyykata itsensä kestämään vallitseva tilanne ja yrittää tehdä päivästä onnellisen edes lapsille?[/QUOTE]

Sen takia mä menenkin mielummin ilman miestä tänään syömään ettei lasten tarvitse katsoa meidän kireyttä....
 
Kai mussakin on sitten jotain vikaa koska niin minäkin aloitin aamuni itkulla kun mitään huomiota ei tullut äitienpäivän suhteen..Joo en ole mieheni äiti, mutta olis se kiva saada jonkinlainen tunnustus häneltäkin siitä että olen hänelle perillisiä tehnyt ja melkolailla itekseni ne hoitanutkin.

Herra nous valmiiseen aamupala pöytään ja vielä pisti mut passaamaan.

Turha odottaa isänpäivänä kahveja sänkyyn tai lahjoja, 2 vuotta olen hänelle isänpäivän järjestänyt ja hän on niistä silminnähden nauttinut, mutta nyt loppu.
 
"vieras"
Minkä takia niin monen mielestä se arvostus mitataan yhtenä päivänä? Ja vielä joidenkin lahjojen perusteella? Mun mielestä se arvostus pitää näkyä arjessa, joka päiväisissä sanoissa ja teoissa, ei keinotekoisissa syyllistysjuhlissa.
 
  • Tykkää
Reactions: rops ja Kirppa 79
Kai mussakin on sitten jotain vikaa koska niin minäkin aloitin aamuni itkulla kun mitään huomiota ei tullut äitienpäivän suhteen..Joo en ole mieheni äiti, mutta olis se kiva saada jonkinlainen tunnustus häneltäkin siitä että olen hänelle perillisiä tehnyt ja melkolailla itekseni ne hoitanutkin.

Herra nous valmiiseen aamupala pöytään ja vielä pisti mut passaamaan.

Turha odottaa isänpäivänä kahveja sänkyyn tai lahjoja, 2 vuotta olen hänelle isänpäivän järjestänyt ja hän on niistä silminnähden nauttinut, mutta nyt loppu.
Tiedän sun tunteen paremmin kun hyvin...
 
[QUOTE="tavallinen";26256719]Alkaa vähitellen tulla semmoinen olo, että äitienpäivä pitäisi kieltää, kun siitä seuraa surua ja murhetta niin monille tai sitten pitäisi perustaa jonkunlainen poliisiosasto, johon äitienpäivänä väärin kohdellut naiset voivat soittaa ja saada sieltä taustatukea vaatimuksilleen. Luulisi että jos kaikki voitava on jo tehty miehen muuttamiseksi eikä hän vaan siitä muutu, niin eikö silloin kannattaisi psyykata itsensä kestämään vallitseva tilanne ja yrittää tehdä päivästä onnellisen edes lapsille?[/QUOTE]

Kielletään samalla se isäinpäivä..jolloin naiset raahaa kukkaa ja pakettia miehelleen ja sitten odottaa että ne omat rakkaat jöröt tekevät saman äitienpäivänä.
 
  • Tykkää
Reactions: Kirppa 79
voi sentään
No ei mitään ihmeellistä riitaa mut ei mitään kovin lämmintäkään. En oo jaksanut olla kovin "lämmin" miestä kohtaan, kun oon ollut niin väsynyt ja mies valittanut siitäkin. Opiskelen, hoidan kodin yksin ja neljä lasta ja käyn vielä töissäkin viikonloppuisin.
Miksi teet tuon kaiken?
Eikö miehessä sitten ole mielestäsi muuta vikaa kuin reagoiminen sinun väsymykseesi - ja mitä olet ajatellut siinä tapauksessa tehdä?

Nimittäin aika äärimmäiseltä vaikuttaa miehen reaktio sitten, on kuin pikkupoika hukassa ja jonkun pitäisi hiukan auttaa?
 
Alkuperäinen kirjoittaja voi sentään;26256759:
Miksi teet tuon kaiken?
Eikö miehessä sitten ole mielestäsi muuta vikaa kuin reagoiminen sinun väsymykseesi - ja mitä olet ajatellut siinä tapauksessa tehdä?

Nimittäin aika äärimmäiseltä vaikuttaa miehen reaktio sitten, on kuin pikkupoika hukassa ja jonkun pitäisi hiukan auttaa?
sorry...mä en ymmärtänyt...
 
Ap:lle :hug:

Joo ethän sä sen äiti ole ja joo olisithan sä voinut sanoa etukäteen mitä haluat ja joojoo teille muille. On se kumma, jos ei saa edes onnentoivotusta odottaa. Tai kunnioitusta siitä, miten miehen omat lapset hoitaa.
 
"tavallinen"
[QUOTE="vieras";26256752]Minkä takia niin monen mielestä se arvostus mitataan yhtenä päivänä? Ja vielä joidenkin lahjojen perusteella? Mun mielestä se arvostus pitää näkyä arjessa, joka päiväisissä sanoissa ja teoissa, ei keinotekoisissa syyllistysjuhlissa.[/QUOTE]

Ehkä se on niin, että ne jotka eivät saa sitä arvostusta ja tekoja arkena, eivät saa sitä myöskään äitienpäivänä ja sitten koko totuus lävähtää silmille? Ne jotka saavat hyvää kohtelua arkielämässä, saavat sitä luultavasti myös juhlapäivinä. Katkeraa ja surullista on:(

En minäkään ole liian hemmottelun kohteena saanut koskaan olla, että en sillä kirjoita.
 
Mother too
Kyllä musta tuntuu jotenkin tosi uskomattomalta et joidenkin mielestä äitienpäivänä pitäisi muistaa vaan omaa äitiään. Äitienpäivänä juhlitaan kaikkia äitejä, joten myös on enemmän ku suotavaa et mies muistaisi myös omien lastensa äitiä! Se on sitten ihan ihmisesta kiinni, onko se muistaminen sitä, että toivottaa kauniisti äitienpäivät ja that's it vai onko perheessä tapana lahjoa tai käydä syömässä.. Tuleehan siitä väkisinkin paha mieli, jos ei pariskunta ole viettotavasta samaa mieltä.
 
[QUOTE="vieras";26256752]Minkä takia niin monen mielestä se arvostus mitataan yhtenä päivänä? Ja vielä joidenkin lahjojen perusteella? Mun mielestä se arvostus pitää näkyä arjessa, joka päiväisissä sanoissa ja teoissa, ei keinotekoisissa syyllistysjuhlissa.[/QUOTE]
Niinpä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja äh.;26256775:
"Koko päivän".

Jessus kello on vähän päälle puolenpäivän ja nyt jo kiukutellaan kun ei ole mitään sanottu. Päivää on jäljellä monta tuntia, ehkä ylläri oli vasta tulossa..
No kyllä sen tietää että mitään ei oo tulossa...VALITETTAVASTI!
 

Yhteistyössä