Heippa taas.
Tänään on ollut vähän masentava päivä, kun kävin aamulla puntarilla. Voi hitto mikä tankki olenkaan. Erityisesti tämä harmittaa, kun on ensi viikolla työhaastattelu. Jotenkin noloa mennä tällaisena punkerona ja tuntuu, että tuskin sitä paikkaakaan saa. Olisikin tosin vähän outoa alkaa vaihtamaan työpaikkaa, jos raskaana sattuisin olemaan. Jos onnistaisi, parempi olisi jatkaa nykyisessä ja katsoa sitä uutta työpaikkaa sitten hoitovapaalla. Olisi kuitenkin kiva olla olemassa se vakipaikka johon palata. Uusi työpaikka on kuitenkin riski koeaikoineen.
Haastatteluun mennessä en vielä tiedä olenko raskaana, joten ihan täysillä voin sinne mennä. Pienet on mahdollisuudet valintaan, koska haastattelevat peräti kymmenen kandidaattia. Tosi paljon minusta.
Hitaasti kuluu kierto tietysti nyt, kun haluaisin jo tietää onnistuiko vai ei. Tuskinpa onnistui. Ajattelin, että jos nyt ei onnistu vauva, mutta työpaikka vaihtuu voisimme yrittää vauvaa rennommalla periaatteella. Vauva saisi kyllä tulla heti, mutta ei olisi niin kamalaa, vaikka ei heti tulisikaan.
Miten muilla vauva & työkuviot? Minulla olisi töiden suhteen nyt siis tosi sopiva paikka vauvalle, työpaikanvaihto hieman sekoittaisi kuviota, mutta ei olisi jarruna.