Meillä spermatutkimus ekalla kertaa makoi 85? ja toisella 125?, kun tehtiin laajempi tutkimus. Simpat ei ole parasta mahdollista laatua, määrältään eläviä hyvin vähän, mutta liikkuvat vikkelästi. Toinen kompastus kivi on se, että ne elävät normaaliin verrattuna hyvin lyhyen aikaa. Eli vain puolisen vuorokautta. Toisessa testissä elinaikaa testattiin mahdollisimman luonnollisessa happamuudessa ja viiden tunnin jälkeen ei elossa ollut enää ainuttakaan pikkusita siimahäntää
Tuosta viimeisestä testistä on aikaa noin kuukausi.
Eli, voimme raskautua, jos pupuillaan just oikeaan aikaan. Mutta se aika on vaikea saada tietoon. Pitäisi olla tosi näppärä siinä. Mun puolella on se ongelma, että munasoluhan elää ainakin sen vuorokauden, mutta multa se on aikoinaan tutkittu, ja munasolu muuttuu kovaksi ja läpäisemättömäksi muutamassa tunnissa. Eli voin tulla raskaaksi, mutta simpat pitäis olla odottamassa valmiina. Eli, jos pupuilee harvemmin, et simpat olis parempia, niin ovis ehtii mennä. Tai jos pupuilee usein, niin simpat on mitä sattuu. Ei hyvä.
Tässä on todennäköisesti meidän suurin syy saada toinen yhtienen. Ajoitus ei vaan toimi. Masentavaa. Tekis mieli jo melkein luovuttaa, mutta se asia on vaan mielessä joka päivä, joka hetki. Kaupassa tulee vastaan mukamas vain raskaana olevia tai pikkuruisia nyyttejä. Voi hiivatti kun osais olla vain onnellinen siitä mitä on ja jatkaa elämää! Mut se ei vaan ole niin helppia katsoa omaa miestä, joka haluaa sitä toista omaa enemmän kuin mitään muuta tässä maailmassa. Olis valmis vaikeisiinkin hoitoihin, jotta asiassa päästäis eteenpäin.
En uskalla minäkään enää testata, ennen kun on menkat niin paljon myöhässä ja olen tietoinen siitä, että raskaana ollaan. Ne negat on niin musertavia saada toinen toisensa perään.
Jaksamista, tämä asia on vaikea niellä ja käsittää. Kaikille teille pitkään yrittäneille toivon plussaa ja nyyttiä syliin koko sydämeni pohjasta ja tietty kaikille muillekkin. :flower: :heart: :flower: :hug:
