Omituinen ajattelutapa sinulla. Ei kyse ole minäminä-maailmasta tai siitä, että rahat tuhlattaisiin tappiin asti kaikkia mahdollisia mielitekoja ostellen.Eihä tuossa mitään outoa. Ihan normaalia nykyajan minäminä-maailmassa. Paljon oleellisempaa on saada ostella mitä haluaa kuin miettiä perheen taloutta pitkässä juoksussa.
Talo kummankin nimissä ja ei avioehtoa :-DÄlä vaan sano, että talo on vielä miehen nimissä ja teillä on lisäksi avioehto.
Jos laina ja talo on molempien nimissä? Meillä mies laittaa lainanhoitotilille rahaa, minä maksan vastikkeet ja muut laskut. Jos mies jostain mielenhäiriöstä haluais erota ja vielä ruveta riitelemään, ei sillä olis mitään merkitystä noihin. Kaikki on molempien nimissä, mulla on myös varallisuutta enemmän omissa nimissäni, mutta kaikki on miehen jos mulle vaikka sattuu jotain.Jos ero tulee, mies voi osoittaa maksaneensa talon ja miten sinun sitten kay? Voi olla etta menee pahastikin riitelyksi. Maksakaa vain yhdessa taloa, jos sen yhdessa haluatte omistaa.
Meillä on omat rahat ja omat tilit, mutta käytännössä kuitenkin käytetään niitä rahoja yhdessä. Minusta omat rahat ja omat tilit on symbolisesti tärkeä, kuvastaa kummankin taloudellista itsenäisyyttä. Mutta ensi sijassa se on minusta käytännöllistä - jos toisen tiliä ei voisi vaikka matkalla jostain syystä käyttää (jos vaikka kortti varastettaisiin), voisi rahat siirtää toisen tilille turvaan ja käyttää matkan aikana niitä ilman, että ainoa tili pitäisi jäädyttää.Tulipas vaan sukujuhlien kahvipöydässä puheeksi moinen, ja sain ihmetystä osakseni kun mulla ja miehelläni, on omat tilit. Kaikilla muilla oli joku sellanen systeemi että joka penni siirretään yhteiselle tilille ja sieltä sitten maksellaan.
Meitä on kolme, minä, mies ja vauva. Ei olla naimisissa (vielä). Minä äitiysrahalla ja mies käy töissä. Kummallakin on oma tili. Lisäksi meillä on "taloustili" johon kumpikin laittaa joka kuukausi rahaa (ja muulloinkin jos sattuu siltä tuntumaan) ja siltä tililtä sitten maksetaan laskuja, ruokaostoksia, yms.
Eli jos vaikka minä tienaisin 1000e kuussa ja mies 2500e ja minä pistän vaikka 300e tolle taloustilille ja mies 600e. Niin kumpikin saa omilla jäljelle jäävillä rahoillaan tehdä mitä lystää. Ja meillä systeemi toimii hyvin.
Tulisin hulluksi, jos pitäisi jotenkin puida läpi, että "hei kuule ostin just 100 eurolla alusvaatteita ja 50 eurolla meikkejä ja tilasin muuten sen uuden kirjan netistä", kun voin tehdä tuon asian kaikessa rauhassa omalta tililtäni.
Näin myös meillä Tää on hyvin helppoa, koska kaikki mitä tulee, myös menee. Tällä hetkellä yritän säästää omaan henkilökohtaiseen matkaan, joka ei siis koske muuta perhettä mitenkään. Mutta se on miehelle ok. Yhtä lailla se olisi mulle ok toisin päin.Omat tilit, mutta rahat on tavallaan yhteiset eli molemmat osallistuu asumismenoihin, lasten juttuihin, ruokaostoksiin jne.
Ei olla ikinä laskettu, että nyt jos mä maksan tän kuun vuokran, niin osta sä samalla summalla ruokaa/vaatteita tässä kuussa ja maksa muut laskut.
Ja itseensä saa törsätä jos tarpeelliseksi näkee.
Me tienataan miehen kanssa lähes saman verran. Mies kuukausittain hiukan enemmän, mä kausittain, teen freelancerduuneja myös. On meillä ollut aika kun mies on tienannut vähemmän kuin minä, kaikki oli silloinkin yhteistä. Mulla on myös varallisuutta enemmän kuin miehellä nimissäni, mutta yhteistä ne on silti. Kummallakin on omat tilit kuitenkin, en tajua näitä taloustilejä...Tässä muuten on huomattavissa eräs sääntö. Keskimäärin parisuhteessa mies on se, joka tienaa enemmän. Jos mies tienaa enemmän, niin yhteiset rahat on yleinen "valinta". Jos on kuitenkin sellainen tilanne, että mies tienaa vähemmän, niin on erittäin poikkeuksellista että olisi yhteiset rahat.
Pannut vaan merkille.