Miten YH:t oikein jaksaa esim. pienen vauvan kanssa?

Mikset hanki jonkinlaista elämää sen sijaan että täällä v--tuilet ihmiselle joiden elämästä et tiedä mitään =)

Yritän vaan neuvoa, että ihmiset ottaisivat vastuun elämästä, varsinkin jos lapsia hommaavat. Että vois tutustua siihen isäkandidaattiin ja miettiä asiaa eikä vaan rynnätä himokkaana vauvantekoon.

Mutta hyökkäät niin tehdäksesi palstalla tuntemattomien ihmisten kimppuun joista et tiedä muuta kuin että ovat yh-äitejä? Kyllä minä tiedän itsekin että isä-kandidaatti kannattaa valita huolella. Omaa yksityiselämääni en täällä kuitenkaan rupea tuntemattomille selittelemään, joten saat olla siinä uskossa että tein tämän lapsen jonkun nahjuksen kanssa jos niin haluat.

Eipä tainnut kovin hyvä isäkandidaatti olla kumminkaan, tiesit, että ei olisi, mutta itsekkäästi teit näin.

Mitä itsekästä tein? Se että synnytin tämän lapsen tietäen että asuu yh-äidin kanssa, se etten tehnyt aborttia, vai jokin muu?? Virkistävää nähdä miten pienienkin tiedonmurusten perusteella toisen elämän voi analysoida noin taitavasti!

Jaa jaa, olit unohtanut virkkeestä muutaman sanan (ei se haittaa, jos oot vähän väsynyt tähän aikaan päivästä), joten lauseen ymmärrettävyys kärsi tästä. Niin, siis tulit vahingossa raskaaksi, ette olleet naimisissa, mies ei halunnut isäksi (mutta pimppa kelpasi), joten sulle jäi vain 2 huonoa vaihtoehtoa.

Sori, juu on aika kaukana mun elämästä nää eräiden ongelmat.

Mutta, kuten alussa totesin, itsepä olet soppasi keittänyt. Harmi, että lapsi on nyt isätön.

Niin, mikä oli itsekästä??

Ja toistan vielä kerran, tämä lapsi ei ole minulle mikään kiviriippa ("itsepä olet soppasi keittänyt"), raskasta on välillä mutta en ole koskaan ollut myöskään näin onnellinen. Sinä et taida olla, kun pitää yrittää nettikeskusteluissa tuntemattomien ihmisten mieltä pahentaa.

Vastasin jo, mutt näköjään et osaa lukea etkä kirjoittaa. Mut mitä muuta vois odottaa...

 

Nyt muakin kiinnostaa: eli mikä oli itsekästä?

Se, että tehdään isättömiä lapsia.

Eli pitää tehdä abortti jos lapsi jäisi muuten isättömäksi??

 

Nyt muakin kiinnostaa: eli mikä oli itsekästä?

Se, että tehdään isättömiä lapsia.

Eli pitää tehdä abortti jos lapsi jäisi muuten isättömäksi??

Ei vaan pitää valita petikumppanit paremmin.

 

Nyt muakin kiinnostaa: eli mikä oli itsekästä?

Se, että tehdään isättömiä lapsia.

Eli pitää tehdä abortti jos lapsi jäisi muuten isättömäksi??

Ei vaan pitää valita petikumppanit paremmin.

Niin ja tietty mielellään vois tuosta ehkäisystä huolehtia.

 

Mikset hanki jonkinlaista elämää sen sijaan että täällä v--tuilet ihmiselle joiden elämästä et tiedä mitään =)

Yritän vaan neuvoa, että ihmiset ottaisivat vastuun elämästä, varsinkin jos lapsia hommaavat. Että vois tutustua siihen isäkandidaattiin ja miettiä asiaa eikä vaan rynnätä himokkaana vauvantekoon.

Mutta hyökkäät niin tehdäksesi palstalla tuntemattomien ihmisten kimppuun joista et tiedä muuta kuin että ovat yh-äitejä? Kyllä minä tiedän itsekin että isä-kandidaatti kannattaa valita huolella. Omaa yksityiselämääni en täällä kuitenkaan rupea tuntemattomille selittelemään, joten saat olla siinä uskossa että tein tämän lapsen jonkun nahjuksen kanssa jos niin haluat.

Eipä tainnut kovin hyvä isäkandidaatti olla kumminkaan, tiesit, että ei olisi, mutta itsekkäästi teit näin.

Mitä itsekästä tein? Se että synnytin tämän lapsen tietäen että asuu yh-äidin kanssa, se etten tehnyt aborttia, vai jokin muu?? Virkistävää nähdä miten pienienkin tiedonmurusten perusteella toisen elämän voi analysoida noin taitavasti!

Jaa jaa, olit unohtanut virkkeestä muutaman sanan (ei se haittaa, jos oot vähän väsynyt tähän aikaan päivästä), joten lauseen ymmärrettävyys kärsi tästä. Niin, siis tulit vahingossa raskaaksi, ette olleet naimisissa, mies ei halunnut isäksi (mutta pimppa kelpasi), joten sulle jäi vain 2 huonoa vaihtoehtoa.

Sori, juu on aika kaukana mun elämästä nää eräiden ongelmat.

Mutta, kuten alussa totesin, itsepä olet soppasi keittänyt. Harmi, että lapsi on nyt isätön.

Niin, mikä oli itsekästä??

Ja toistan vielä kerran, tämä lapsi ei ole minulle mikään kiviriippa ("itsepä olet soppasi keittänyt"), raskasta on välillä mutta en ole koskaan ollut myöskään näin onnellinen. Sinä et taida olla, kun pitää yrittää nettikeskusteluissa tuntemattomien ihmisten mieltä pahentaa.

Vastasin jo, mutt näköjään et osaa lukea etkä kirjoittaa. Mut mitä muuta vois odottaa...

Et vastannut kysymykseen, mikä oli itsekästä. Se, että sönkkäät jotain ympäripyöreetä paskaa, ei ole vastaus. Ja siis se olin minä, joka kysyi, ja aurora joka kirjoitti jälkeeni. Yritä pysyä mukana, niin kuulostaa uskottavammalta.
Oletko menettänyt miehesi yh:lle? se selittäisi kaunan jota kannat tuntemattomia ihmisiä kohtaan.

 

Nyt muakin kiinnostaa: eli mikä oli itsekästä?

Se, että tehdään isättömiä lapsia.

Eli pitää tehdä abortti jos lapsi jäisi muuten isättömäksi??

Ei vaan pitää valita petikumppanit paremmin.

Niin ja tietty mielellään vois tuosta ehkäisystä huolehtia.

Olisi kannattanut sinunkin vanhempien huolehtia! =)

 

Yritän vaan neuvoa, että ihmiset ottaisivat vastuun elämästä, varsinkin jos lapsia hommaavat. Että vois tutustua siihen isäkandidaattiin ja miettiä asiaa eikä vaan rynnätä himokkaana vauvantekoon.

Miekin aikanaan tutustuin isäkandidaattiin ja saatiinkin 2 lasta.
Vahinko vaan, että toista lastamme odottaessani mies sairastui... ja sittemmin sitten myös kuoli sairauden nujertamana.
Eihän se helppoa ollut, 2½v:n ja 1v:n lapsen yh-äitinä... mutta kun ei siinä auttanut muu kun jaksaa, niin kyllä sitäö jaksoi - ainakin jotenkin.

Mutta siis, ei kaikki ole aina sitä miltä ensin näyttää tai tuntuu... Siis muakin säälittiin nuorena (21v olin) yh-äitinä, joka on elämänsä pilannut lapsien "teolla", ja kaiken kruunuksi on sit mieskin kyllästynyt ja lähtenyt...

 

Ehkä miehesikin kaipaa lepoa työmatkansa jälkeen.

Mun mies kertoi että TYÖ ON LEPOA lastenhoidonrinnalla, eli kyllä nainen tarvitsee vapaata, jos mies kerran ei oo niin väsynyt, kuin naisensa.

 

esikon kohalla mies piti isyyslomaa syntymästä noin 2vk jonka jälkeen mä jäin arkiyh:ksi eli mies oli kiinni työpaikallaan joko sunnuntai illasta tai maanantai aamusta aina perjantai iltaan asti. tätä jatkuikin aina muksun ollessa 7kk, jonka jälkeen isä vaihtoi työpaikkaa ja vuorot oli normi vuoroja (yöksi kotiin)
tätä jatkui hyvän tovin kunnes tuli kuopus matkaan jonka jälkeen piti myös isyysloman. oli taas tänä aikana vaihtanut työpaikkaa monasti. noh.. oltiin juuri muutettu uudelle paikkakunnalle, josta en tuntenut ketään. arki pyörähti käyntiin ja olin sitten melkein 4kk arkiyh ja sen jälkeen 2-4kk isä mukana arkisin. tällä mitta kaavalla menty nyt yli 2vuotta.

tällä hetkellä siis muksut 4v ja 2v ja voin sanoa että vaikiata tekee viikon pari, kun mies taa lähtee reissuhommiin. mut kyllä se siitä.
sitkun siihen tottuu esim4kk mies ollu arjet reissussa tuntuu jo yhden päivän pidennetty viikonloppu vievän voimat..
sanon myös sen etkun parhaimmillaan ukko pyörähti vuorokauden kotona per viikko, puolen vuoden aikana. tuntui ukon viikonloma yhtä tuskalta. loppuviikosta mä jo toivoin et meehän sinne töihin et me päästään taas arkeen mukaa.

 

Yhden lapsen kanssa on kahta helpompaa (ainakin meillä), oli se lapsi sitten koliikkia+allergiaa huutava 2kk, tai 2v taapero =)

 

Eipä tainnut kovin hyvä isäkandidaatti olla kumminkaan, tiesit, että ei olisi, mutta itsekkäästi teit näin.

Ole onnekas, jos sulle ei ole koskaan sattunut mitään ikävää. Mut älä kuitenkaan vittuile toisille.

Mulla oli maailman paras isäkandidaatti etsittynä. Kaikki muutkin jo ihmetteli, että eikö meille lapsia kuulu. Meinattiin ryhtyä yrittämäänkin jo, mutta humpsis vaan, mun mies lähti toisen matkaan. Ja ei, tästä ei ollut ennakkomerkkejä ja minä ja kaikki muutkin ollaan edelleen ällikällä lyötyjä. Se on elämää. Kaikkea ei tosiaan voi aavistaa.

 

No eipä tuo paljon eroa että olenko yh vai ollaanko miehen kanssa yhdessä vastuussa lapsista.Itse nuo lapset kuitenkin pääosin hoidan.
Apua on välillä enemmän ja välillä vähemmän.
Riippuu niin ihmisestä/perheestä ja elämän tilanteesta noi jutut.
Joillakin on paljon ihmisiä ja auttavia käsiä ympärillään,toisilla ei mitään.

 

Kyllähän sitä jaksaa, kun on pakko jaksaa. En minä ainakaan voinut puolvuotiasta jättää hoitamatta, vaikka väsymys oli sitä luokkaa etten aina pystyssä tahtonut pysyä.

 

Kyllä sitä jaksaa, kun lasta rakastaa. Pitää myös haluta lapsia, olla siis lapsirakas ihminen, joka kykenee! laittaan omat tarpeensa lasten edelle. Kaikista ei ole äideiksi, ja heidän ei välttämäti kannata lapsia tehdä. Ihminen venyy kyllä pitkälle jos on tarvis, ja mikä olisi kannustavampaa kun omat lapset. Väsymykseen ei kuole. Lapset ovat pieniä vain hetken sun elämästäsi _aika menee nopeasti_ te jotka lapsia olette tehneet/saaneet omistautukaa lapsillenne täysin heidän ensimmäiset vuodet. Se palkitsee myöhemmin.

 

up

 

Itse koin vauva-ajan todella leppoisana ja helppona aikana.
Usein varmasti henkinen puoli onkin raskaampi kuin käytännön asiat.

 

Yritän vaan neuvoa, että ihmiset ottaisivat vastuun elämästä, varsinkin jos lapsia hommaavat. Että vois tutustua siihen isäkandidaattiin ja miettiä asiaa eikä vaan rynnätä himokkaana vauvantekoon.

Miekin aikanaan tutustuin isäkandidaattiin ja saatiinkin 2 lasta.
Vahinko vaan, että toista lastamme odottaessani mies sairastui... ja sittemmin sitten myös kuoli sairauden nujertamana.
Eihän se helppoa ollut, 2½v:n ja 1v:n lapsen yh-äitinä... mutta kun ei siinä auttanut muu kun jaksaa, niin kyllä sitäö jaksoi - ainakin jotenkin.

Mutta siis, ei kaikki ole aina sitä miltä ensin näyttää tai tuntuu... Siis muakin säälittiin nuorena (21v olin) yh-äitinä, joka on elämänsä pilannut lapsien "teolla", ja kaiken kruunuksi on sit mieskin kyllästynyt ja lähtenyt...

Juu nää on näitä sydäntäraastavia stooreja... OK. Näin voi käydä.

Suurin osa tapauksista on kumminkin ihan vaan itsekkäitä naisia, jotka tekee lapset kun kaipaa nukkeleikkejä, ja jättää miehen, kun ei saakaan enää 24/7 palvomista.

 

Nyt muakin kiinnostaa: eli mikä oli itsekästä?

Se, että tehdään isättömiä lapsia.

Eli pitää tehdä abortti jos lapsi jäisi muuten isättömäksi??

Ei vaan pitää valita petikumppanit paremmin.

Miksi YH:n lapsi olisi ISÄTÖN? Ei minun ainakaan ole. Lapsellani on hyvä isä ja olin hänen kyvykkyydestään varsin tietoinen jo siinä vaiheessa, kun lasta saatettiin alulle. Se, että vanhempien tiet eroavat siitostapahtuman jälkeen, ei valitettavasti muuta jo tapahtuneita asioita. Harva meistä kykenee ennustamaan tulevaa..

 

Juu nää on näitä sydäntäraastavia stooreja... OK. Näin voi käydä.

Suurin osa tapauksista on kumminkin ihan vaan itsekkäitä naisia, jotka tekee lapset kun kaipaa nukkeleikkejä, ja jättää miehen, kun ei saakaan enää 24/7 palvomista.

Siellä taas jonkun petetyn perheenäidin katkeruus nostaa päätään.. kyllä se aurinko vielä sinullekin paistaa!

 

Nyt muakin kiinnostaa: eli mikä oli itsekästä?

Se, että tehdään isättömiä lapsia.

Eli pitää tehdä abortti jos lapsi jäisi muuten isättömäksi??

Ei vaan pitää valita petikumppanit paremmin.

Miksi YH:n lapsi olisi ISÄTÖN? Ei minun ainakaan ole. Lapsellani on hyvä isä ja olin hänen kyvykkyydestään varsin tietoinen jo siinä vaiheessa, kun lasta saatettiin alulle. Se, että vanhempien tiet eroavat siitostapahtuman jälkeen, ei valitettavasti muuta jo tapahtuneita asioita. Harva meistä kykenee ennustamaan tulevaa..

No on harvinaisen huono ennustamiskyky, että ei osaa lasta tehdessään arvioida parisuhteen tilannetta tulevien 9 kk ajaksi tai vaikkapa tulevien 5 vuoden ajaksi eteenpäin.

Tuo ilmaisu "tiet erosivat" tai "ero tuli" antaa vaikutelman, että ero vaan tulee humpsista hups. Ihan kuin ne tapahtuvat eivät olisi vähän itsekin päätettävissä.

 

Ihan kuin ne tapahtuvat eivät olisi vähän itsekin päätettävissä.

Ne on välillä vaan toisen päätettävissä.

 

Ihan kuin ne tapahtuvat eivät olisi vähän itsekin päätettävissä.

Ne on välillä vaan toisen päätettävissä.

Ei, vaan oli molempien päätettävissä kenen kanssa pariutuu ja ryhtyy tekeen lapsia.

 

Juu nää on näitä sydäntäraastavia stooreja... OK. Näin voi käydä.

Suurin osa tapauksista on kumminkin ihan vaan itsekkäitä naisia, jotka tekee lapset kun kaipaa nukkeleikkejä, ja jättää miehen, kun ei saakaan enää 24/7 palvomista.

Siellä taas jonkun petetyn perheenäidin katkeruus nostaa päätään.. kyllä se aurinko vielä sinullekin paistaa!

Mä taas oisin aatellut, että tässä on joku katkeroitunut isukki, joka ei oo laittanut parisuhteessaan tikkua ristiin ja sitten se tyhmä akka on vielä hänet jättänytkin Oli miten oli, ei vaikuta kovin tasapainoiselta tapaukselta!

 

Nyt muakin kiinnostaa: eli mikä oli itsekästä?

Se, että tehdään isättömiä lapsia.

Eli pitää tehdä abortti jos lapsi jäisi muuten isättömäksi??

Ei vaan pitää valita petikumppanit paremmin.

Miksi YH:n lapsi olisi ISÄTÖN? Ei minun ainakaan ole. Lapsellani on hyvä isä ja olin hänen kyvykkyydestään varsin tietoinen jo siinä vaiheessa, kun lasta saatettiin alulle. Se, että vanhempien tiet eroavat siitostapahtuman jälkeen, ei valitettavasti muuta jo tapahtuneita asioita. Harva meistä kykenee ennustamaan tulevaa..

No on harvinaisen huono ennustamiskyky, että ei osaa lasta tehdessään arvioida parisuhteen tilannetta tulevien 9 kk ajaksi tai vaikkapa tulevien 5 vuoden ajaksi eteenpäin.

Tuo ilmaisu "tiet erosivat" tai "ero tuli" antaa vaikutelman, että ero vaan tulee humpsista hups. Ihan kuin ne tapahtuvat eivät olisi vähän itsekin päätettävissä.

Ok. Tästä voimme päätellä, että suurin osa ihmisistä EI OSAA ennustaa. Tuliko tämä sinulle ihan yllätyksenä? Eroaminen ei poista sitä asiaa, että vanhemmat ovat yhdessä sitoutuneet LAPSEEN ja hänen kasvattamiseensa. Suurimmassa osassa tapauksia ero on ennen kaikkea lapsen etu. Harmi, että jotkut elävät huonossa parisuhteessa "lasten takia" ja aiheuttavat siten lapsilleen kärsimystä.

 

Ihan kuin ne tapahtuvat eivät olisi vähän itsekin päätettävissä.

Ne on välillä vaan toisen päätettävissä.

Ei, vaan oli molempien päätettävissä kenen kanssa pariutuu ja ryhtyy tekeen lapsia.

Mutta ei tulevaisuuden tapahtumia voi ennustaa. Joskus tulevat ihan puun takaa ja joskus taas merkit nähtävissä jo suhteen alussa.