Miten YH:t oikein jaksaa esim. pienen vauvan kanssa?

[vieras]

Juu nää on näitä sydäntäraastavia stooreja... OK. Näin voi käydä.

Suurin osa tapauksista on kumminkin ihan vaan itsekkäitä naisia, jotka tekee lapset kun kaipaa nukkeleikkejä, ja jättää miehen, kun ei saakaan enää 24/7 palvomista.

Siellä taas jonkun petetyn perheenäidin katkeruus nostaa päätään.. kyllä se aurinko vielä sinullekin paistaa!

Mä taas oisin aatellut, että tässä on joku katkeroitunut isukki, joka ei oo laittanut parisuhteessaan tikkua ristiin ja sitten se tyhmä akka on vielä hänet jättänytkin Oli miten oli, ei vaikuta kovin tasapainoiselta tapaukselta!

Menipä ihan pieleen molemmat veikkaukset.

 

[vieras]

Ihan kuin ne tapahtuvat eivät olisi vähän itsekin päätettävissä.

Ne on välillä vaan toisen päätettävissä.

Ei, vaan oli molempien päätettävissä kenen kanssa pariutuu ja ryhtyy tekeen lapsia.

Mutta ei tulevaisuuden tapahtumia voi ennustaa. Joskus tulevat ihan puun takaa ja joskus taas merkit nähtävissä jo suhteen alussa.

Kyllä niitä asioita voi ennakoida ja ennustaa, kun miettii asioita järjelläkin. Eikä vain haahuile löysiä ihanuuksia latelevien hidalgojen perässä.

 

[Jenis]

Juu nää on näitä sydäntäraastavia stooreja... OK. Näin voi käydä.

Suurin osa tapauksista on kumminkin ihan vaan itsekkäitä naisia, jotka tekee lapset kun kaipaa nukkeleikkejä, ja jättää miehen, kun ei saakaan enää 24/7 palvomista.

Siellä taas jonkun petetyn perheenäidin katkeruus nostaa päätään.. kyllä se aurinko vielä sinullekin paistaa!

Mä taas oisin aatellut, että tässä on joku katkeroitunut isukki, joka ei oo laittanut parisuhteessaan tikkua ristiin ja sitten se tyhmä akka on vielä hänet jättänytkin Oli miten oli, ei vaikuta kovin tasapainoiselta tapaukselta!

Menipä ihan pieleen molemmat veikkaukset.

Ai että sä oot joku elämäänsä tyytyväinen, onnellinen yksilö sitten vai? No se ei kyllä ulosannissasi näy mitenkään

 

[vieras]

Juu nää on näitä sydäntäraastavia stooreja... OK. Näin voi käydä.

Suurin osa tapauksista on kumminkin ihan vaan itsekkäitä naisia, jotka tekee lapset kun kaipaa nukkeleikkejä, ja jättää miehen, kun ei saakaan enää 24/7 palvomista.

Siellä taas jonkun petetyn perheenäidin katkeruus nostaa päätään.. kyllä se aurinko vielä sinullekin paistaa!

Mä taas oisin aatellut, että tässä on joku katkeroitunut isukki, joka ei oo laittanut parisuhteessaan tikkua ristiin ja sitten se tyhmä akka on vielä hänet jättänytkin Oli miten oli, ei vaikuta kovin tasapainoiselta tapaukselta!

Menipä ihan pieleen molemmat veikkaukset.

Ai että sä oot joku elämäänsä tyytyväinen, onnellinen yksilö sitten vai? No se ei kyllä ulosannissasi näy mitenkään

Oma onnellisuus ei liity siihen, hyväksynkö tätä nykyajan itsekästä meininkiä, joka ulottuu perhe-elämäänkin.

 

[Silmukka-]

Ihan kuin ne tapahtuvat eivät olisi vähän itsekin päätettävissä.

Ne on välillä vaan toisen päätettävissä.

Ei, vaan oli molempien päätettävissä kenen kanssa pariutuu ja ryhtyy tekeen lapsia.

Mutta ei tulevaisuuden tapahtumia voi ennustaa. Joskus tulevat ihan puun takaa ja joskus taas merkit nähtävissä jo suhteen alussa.

Kyllä niitä asioita voi ennakoida ja ennustaa, kun miettii asioita järjelläkin. Eikä vain haahuile löysiä ihanuuksia latelevien hidalgojen perässä.

Joskus voi, joskus ei =)
Case closed.

 

[Jenis]

Oma onnellisuus ei liity siihen, hyväksynkö tätä nykyajan itsekästä meininkiä, joka ulottuu perhe-elämäänkin.

Ja mun mielestä taas onnellinen ihminen ei tuhlaa noin suuresti aikaa toisten ihmisten elämien paheksumiseen. Sehän on katsopas aivan sama, mitä sinä hyväksyt tai et, ihmiset elelevät kuten tahtovat. Mutta hienoa jos oma pesä on niin puhdas, että tuollaiseen on varaa

 

[Ihme hiippari]

Kyllä minä tein lapseni sillä mielellä että lasten isän kanssa loppu elämäni yhdessä vietän. :headwall:

Mutta elämä on.
Varmasti paras ratkaisuni tähän astisessa elämässäni oli erota lasten isästä. Lastenkin kannalta, lapset ei toki isättömiä ole, niillä on kohtuullisen hyvä isä joka nyt eron jälkeen on lastensa elämässä enemmän kuin silloin kun yhdessä oltiin.

Pitkään minäkin luulin että lasten takia minun pitää olla vain ja kestää kaikki se paha mitä ex:n kanssa koin, kunnes tajusin että juuri lasten takia on erottava.
Ei kukaan voi tietää eikä ennustaa miten elämä menee, on helppoa olla jälkiviisas.

Ja ennen kuin kukaan tulee sanomaan että miksi teit tummosen miehen kanssa lapsia, niin tässä lyhyesti vastaus siihen. Olin 17vuotias nuori hölmö tyttö, ex oli hieman vanhempi maailmaa nähnyt hurmuri, vei minulta jalat alta sekunnissa. Seurusteltiin muutama vuosi, mentiin naimisiin kun olin 19v. Ensimmäinen lapsi syntyi kun olin 20v. Minä en tiennyt paremmasta, minä olin kynnysmatto mutta luulin meidän elävän normaalia elämää. Lapsia syntyi neljä ja olin kohtuullisen tyytyväinen elooni tossun alla. Kun nuorin oli syntynyt sain tietää miehellä olleen useita muita naisia, tuo oli minulle se herätys, silti tuon paljastumisen jälkeen yritin vielä vuoden pitää perhettä kasassa kunnes tajusin lähteä.