Miten YH:t oikein jaksaa esim. pienen vauvan kanssa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Nahjus
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Meillä minä hoisin lasta kyllä alkuun ihan yksikseni ja minusta se oli kyllä maailman helpoin homma ja siinä tuppasi kyllästymäänkin, kun tuo veteli pitkiä unia. Tosin ei minusta tuo lapsen hoitaminen vieläkään mitään väsyttävää ole, vaikka tuo jätkä tavallaan on aika vaativa, eipä mies pahemmin vieläkään auta lapsenhoidossa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Jenis:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Miten 4 kk ikäisen vauvan hoito voi olla niin rankkaa? Sehän nukkuu vielä paljon eikä liiku minnekään. Taaperon kanssa onkin jo eri juttu.

Nukkuu ketkä nukkuu. Meidän 4kk:n ikäinen nukkui päivisin peräti vartin pätkissä ja öisin n. tunnin pätkissä. Silloin meinas vähän väsyttää, vaikken yh ollutkaan. Ton taaperon kanssa on niin sata kertaa helpompaa, kun se nukkuu kunnon yöt ja päikkärit päälle.

niin, mutta vartissakin ehtii palstailla tai tiskata tai opiskella tai juoda rauhassa kupposen, ja sen tietää, että niitä vartteja kertyy kuitenkin päivän aikana useampi rauhallinen hetki.
 
Alkuperäinen kirjoittaja näin:
niin, mutta vartissakin ehtii palstailla tai tiskata tai opiskella tai juoda rauhassa kupposen, ja sen tietää, että niitä vartteja kertyy kuitenkin päivän aikana useampi rauhallinen hetki.

Heh, huomaa kyllä ettet ole tainnut todelliseen väsymyksen vauva-aikana törmätä. Se on aivan järkyttävää, valitettavasti.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mä mietin joskus tuota samaa, kun mun ystävä kans valittaa jos joutuu olemaan vuorokauden yksin lapsen kanssa ja jo silloin on kuulemma rankkaa jos mies on iltavuorossa.... Toisille se vaan varmaan on raskasta. Kaikki ei vaan jaksa sitä samaa mitä me toiset sitten jaksetaan.

En nyt sanois rankaksi, mutta tylsää ja yksinäistä. Liian hyvälle tottunut :heart:
 
Alkuperäinen kirjoittaja näin:
Alkuperäinen kirjoittaja Jenis:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Miten 4 kk ikäisen vauvan hoito voi olla niin rankkaa? Sehän nukkuu vielä paljon eikä liiku minnekään. Taaperon kanssa onkin jo eri juttu.

Nukkuu ketkä nukkuu. Meidän 4kk:n ikäinen nukkui päivisin peräti vartin pätkissä ja öisin n. tunnin pätkissä. Silloin meinas vähän väsyttää, vaikken yh ollutkaan. Ton taaperon kanssa on niin sata kertaa helpompaa, kun se nukkuu kunnon yöt ja päikkärit päälle.

niin, mutta vartissakin ehtii palstailla tai tiskata tai opiskella tai juoda rauhassa kupposen, ja sen tietää, että niitä vartteja kertyy kuitenkin päivän aikana useampi rauhallinen hetki.

Heh, vai niin :D Sovitaan että sun mielestä on noin, ja mä oon eri mieltä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja näin:
niin, mutta vartissakin ehtii palstailla tai tiskata tai opiskella tai juoda rauhassa kupposen, ja sen tietää, että niitä vartteja kertyy kuitenkin päivän aikana useampi rauhallinen hetki.

Heh, huomaa kyllä ettet ole tainnut todelliseen väsymyksen vauva-aikana törmätä. Se on aivan järkyttävää, valitettavasti.

Joo, eipä siinä muutaman kuukauden valvoneena kyllä "opiskele" sitä varttia, kun vauva viimeinkin on hiljaa :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja Jenis:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja näin:
niin, mutta vartissakin ehtii palstailla tai tiskata tai opiskella tai juoda rauhassa kupposen, ja sen tietää, että niitä vartteja kertyy kuitenkin päivän aikana useampi rauhallinen hetki.

Heh, huomaa kyllä ettet ole tainnut todelliseen väsymyksen vauva-aikana törmätä. Se on aivan järkyttävää, valitettavasti.

Joo, eipä siinä muutaman kuukauden valvoneena kyllä "opiskele" sitä varttia, kun vauva viimeinkin on hiljaa :D

Eikä sitä järjetöntä univelkaa korjata kuin muutamassa kuukaudessa jos siinäkään...
 
kuinka uusavuttomiA te voittekaan olla. Mitä ihmeellistä on olla yh ja huolehtia lapsesta. Mä en tajua. Mulla ei ole koskaan tullut mieleenkään ruikuttaa että voi voi kun on rankkaa ja voi voi kun ois se mies tässä.siis et voi olla tosissas että olet 4kk vauvan äiti jä olet jo iHAN poikki :headwall:
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja näin:
niin, mutta vartissakin ehtii palstailla tai tiskata tai opiskella tai juoda rauhassa kupposen, ja sen tietää, että niitä vartteja kertyy kuitenkin päivän aikana useampi rauhallinen hetki.

Heh, huomaa kyllä ettet ole tainnut todelliseen väsymyksen vauva-aikana törmätä. Se on aivan järkyttävää, valitettavasti.

no en, meillä lapset juuri tuollaisia pikku pätkiä nukkuvia vauvoja. harvoin olen yhtä virkeä ollut ja aikaansaava elämässäni.

Olen jostain lukenut, että monet ovat todella aikaansaavia, jotain hormonaalista kai.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Miten 4 kk ikäisen vauvan hoito voi olla niin rankkaa? Sehän nukkuu vielä paljon eikä liiku minnekään. Taaperon kanssa onkin jo eri juttu.
Mä mietin joskus tuota samaa, kun mun ystävä kans valittaa jos joutuu olemaan vuorokauden yksin lapsen kanssa ja jo silloin on kuulemma rankkaa jos mies on iltavuorossa.... Toisille se vaan varmaan on raskasta. Kaikki ei vaan jaksa sitä samaa mitä me toiset sitten jaksetaan.

Sullaki koliikkivauva? Joka ei nuku päivisinkään? huutaa 18h/vrk? Maitoallergiaa, refuksia...?

Ihan tosi hei, on sellasen lapsen kanssa rankkaa vaik ois vaan yks! järki käteen!
 
Mies ollut yhdistetyllä työ/huvimatkalla, joten hyvin jaksaa hoitaa. Sehän on ollut virkistäytymässä! Ja kyllä se niin on, että jos mies ei olisi töiden takia lapsensa kanssa, vaan rentoutus aina töiden jälkeen, niin harvoinpa se voisi lastaan hoitaa. Jäis aika paljon kokematta ja näkemättä.

Yh:lle nostan minäkin hattua. Kyllä meidän 4-kuinen osaa jo vaatia huomiota, jota sille on annettava ellei jaksa kuunnella kiljumista yms. Syökin nykyään tosi usein (mikä lie tankkauskausi), joten tuntuu, että päivät on yhtä syömistä vaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja näin:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja näin:
niin, mutta vartissakin ehtii palstailla tai tiskata tai opiskella tai juoda rauhassa kupposen, ja sen tietää, että niitä vartteja kertyy kuitenkin päivän aikana useampi rauhallinen hetki.

Heh, huomaa kyllä ettet ole tainnut todelliseen väsymyksen vauva-aikana törmätä. Se on aivan järkyttävää, valitettavasti.

no en, meillä lapset juuri tuollaisia pikku pätkiä nukkuvia vauvoja. harvoin olen yhtä virkeä ollut ja aikaansaava elämässäni.

Olen jostain lukenut, että monet ovat todella aikaansaavia, jotain hormonaalista kai.

Pikku pätkiä 1,5 vuotta putkeen? Yötä päivää? Ja elämäsi kunnossa, vau :)

aavikon norsu, katsos kun tilanteita on erilaisia. Ihmisiä on erilaisia. Ihmiset jaksaa eri tavoin, ihmisillä on erilaisia tarpeita niin liittyen omaan aikaan kuin vaikka nukkumiseen. Vauvoja on erilaisia. On helppoja vauvoja, vaativia vauvoja jne. On elämänsä kunnossa olevia äitejä, on masentuneita äitejä. On äitejä jotka on tottuneet olemaan yksin, on äitejä jotka ovat tottuneet siihen että on toinen auttamassa. On totaalisesti yksin olevia, on niitä joilla isovanhemmat auttaa ja on ystäviä lähellä jne.
 
En oo yh, mutta paljon keskenäni lasten kans ollu... mies reissaa työnsä puolesta ajoittain paljonkin, eikä vaihtoehtoja jaksamiselle ole pahemmin ollut.... Ja ainakin miulle se vauva-aika oli ehkä helpompaa, kuin sellasten 2-3-v termiittien kans...
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja näin:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja näin:
niin, mutta vartissakin ehtii palstailla tai tiskata tai opiskella tai juoda rauhassa kupposen, ja sen tietää, että niitä vartteja kertyy kuitenkin päivän aikana useampi rauhallinen hetki.

Heh, huomaa kyllä ettet ole tainnut todelliseen väsymyksen vauva-aikana törmätä. Se on aivan järkyttävää, valitettavasti.

no en, meillä lapset juuri tuollaisia pikku pätkiä nukkuvia vauvoja. harvoin olen yhtä virkeä ollut ja aikaansaava elämässäni.

Olen jostain lukenut, että monet ovat todella aikaansaavia, jotain hormonaalista kai.

Pikku pätkiä 1,5 vuotta putkeen? Yötä päivää? Ja elämäsi kunnossa, vau :)

aavikon norsu, katsos kun tilanteita on erilaisia. Ihmisiä on erilaisia. Ihmiset jaksaa eri tavoin, ihmisillä on erilaisia tarpeita niin liittyen omaan aikaan kuin vaikka nukkumiseen. Vauvoja on erilaisia. On helppoja vauvoja, vaativia vauvoja jne. On elämänsä kunnossa olevia äitejä, on masentuneita äitejä. On äitejä jotka on tottuneet olemaan yksin, on äitejä jotka ovat tottuneet siihen että on toinen auttamassa. On totaalisesti yksin olevia, on niitä joilla isovanhemmat auttaa ja on ystäviä lähellä jne.

siis joo, itse tulen hulluksi vähitellen, jos joku on koko ajan kimpussa. tosi raskasta. mutta siis esikoisen vauva-aikaa en pitänyt rankkana, koska tosiaan omaa aikaa on vauvan kanssa. tietää, että nyt saa 15 minuuttia tehdä jotain mitä haluaa
 
Alkuperäinen kirjoittaja AavikonNorsu:
kuinka uusavuttomiA te voittekaan olla. Mitä ihmeellistä on olla yh ja huolehtia lapsesta. Mä en tajua. Mulla ei ole koskaan tullut mieleenkään ruikuttaa että voi voi kun on rankkaa ja voi voi kun ois se mies tässä.siis et voi olla tosissas että olet 4kk vauvan äiti jä olet jo iHAN poikki :headwall:

No jopas olet sympaattinen ja empaattinen ihminen. Tiedätkö, että ihmiset ottaa asioita eri tavalla?

Minä olen tehnyt kaksi lasta yksin (sen enempää taustoja kertomatta) ja en minä koskaan ole ollut väsynyt, mutta lapseni ovatkin nukkuneet hyvin ja olen sellainen ihminen, että nukun normaalistikkin ihme pätkissä pisin päivää. Mutta SILTI minulta löytyy ymmärrystä siihen, että vaikka itsellä ei vaikeaa ollutkaan niin jollain toisella voi olla.

Ja kun tosiasiaa on myös se, että jokainen lapsi on yksilö. Jos sinun lapsesi on ollut helppo niin se ei tee toistenkin lapsista helppoja.
 
Alkuperäinen kirjoittaja AavikonNorsu:
kuinka uusavuttomiA te voittekaan olla. Mitä ihmeellistä on olla yh ja huolehtia lapsesta. Mä en tajua. Mulla ei ole koskaan tullut mieleenkään ruikuttaa että voi voi kun on rankkaa ja voi voi kun ois se mies tässä.siis et voi olla tosissas että olet 4kk vauvan äiti jä olet jo iHAN poikki :headwall:
Hmm... mun ja systerin esikoisilla on 6 kk ikäero. Mä olin alusta lähtien yh, siskoni ei. Ja aivan varmasti siskollani oli rankempaa kuin mulla. Yksinkertaisesti siksi, että siskollani oli koliikkivauva, jolla lisäksi korvatulehduskierre ja allergioita. Mulla taas oli yönsä hyvin nukkuva vauva, ei korvatulehduksia eikä allergioita. Mun vauvani heräsi öisin ainoastaan syömään, kun taas siskoni vauva saattoi huutaa kurkku suorana puolet yöstä. Päivisin mä saatoin ottaa tytön kanssa parin tunnin päiväunet, kun siskoni poika ei nukkunut päivisinkään kuin max 30 minuuttia kerrallaan.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Alkuperäinen kirjoittaja AavikonNorsu:
kuinka uusavuttomiA te voittekaan olla. Mitä ihmeellistä on olla yh ja huolehtia lapsesta. Mä en tajua. Mulla ei ole koskaan tullut mieleenkään ruikuttaa että voi voi kun on rankkaa ja voi voi kun ois se mies tässä.siis et voi olla tosissas että olet 4kk vauvan äiti jä olet jo iHAN poikki :headwall:
Hmm... mun ja systerin esikoisilla on 6 kk ikäero. Mä olin alusta lähtien yh, siskoni ei. Ja aivan varmasti siskollani oli rankempaa kuin mulla. Yksinkertaisesti siksi, että siskollani oli koliikkivauva, jolla lisäksi korvatulehduskierre ja allergioita. Mulla taas oli yönsä hyvin nukkuva vauva, ei korvatulehduksia eikä allergioita. Mun vauvani heräsi öisin ainoastaan syömään, kun taas siskoni vauva saattoi huutaa kurkku suorana puolet yöstä. Päivisin mä saatoin ottaa tytön kanssa parin tunnin päiväunet, kun siskoni poika ei nukkunut päivisinkään kuin max 30 minuuttia kerrallaan.


joo, eipä ollut meilläkään kovin ruusuinen vauva-aika..mutta empä jaksa siitä valittaa. allergioita, korvatulehduksia yms..

 
Alkuperäinen kirjoittaja AavikonNorsu:
joo, eipä ollut meilläkään kovin ruusuinen vauva-aika..mutta empä jaksa siitä valittaa. allergioita, korvatulehduksia yms..

Ehkä olisi kannattanut valittaa niin voisi herua nyt ymmärrystä muillekin eikä tarvis katkerana huudella. Mun mielestä on vaan hyvä, jos ihmiset välillä "tuulettavat" ajatuksiaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Miten 4 kk ikäisen vauvan hoito voi olla niin rankkaa? Sehän nukkuu vielä paljon eikä liiku minnekään. Taaperon kanssa onkin jo eri juttu.

Minun poika nukkui 4 kk iässä kolmet puolen tunnin päiväunet, ja muutenkin välillä sillä tuulella että ei kauheasti yksin viihdy.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja AavikonNorsu:
joo, eipä ollut meilläkään kovin ruusuinen vauva-aika..mutta empä jaksa siitä valittaa. allergioita, korvatulehduksia yms..

Ehkä olisi kannattanut valittaa niin voisi herua nyt ymmärrystä muillekin eikä tarvis katkerana huudella. Mun mielestä on vaan hyvä, jos ihmiset välillä "tuulettavat" ajatuksiaan.

en ole katkera, ei se niin kamalan rankkaa ollut ja mä ihmettelen ap:tä että ihan 4päivää niin on jo ihan loppu!?..huoh.. :laugh:
 
Alkuperäinen kirjoittaja AavikonNorsu:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja AavikonNorsu:
joo, eipä ollut meilläkään kovin ruusuinen vauva-aika..mutta empä jaksa siitä valittaa. allergioita, korvatulehduksia yms..

Ehkä olisi kannattanut valittaa niin voisi herua nyt ymmärrystä muillekin eikä tarvis katkerana huudella. Mun mielestä on vaan hyvä, jos ihmiset välillä "tuulettavat" ajatuksiaan.

en ole katkera, ei se niin kamalan rankkaa ollut ja mä ihmettelen ap:tä että ihan 4päivää niin on jo ihan loppu!?..huoh.. :laugh:

Niin no, jos on ollut aina yksin tai paskan ukon kanssa niin ei varmasti voi edes kuvitella miten elämä menee hetkeksi sekaisin, jos se oma, rakas, paljon lasta hoitava puoliso onkin yhtäkkiä useamman päivän pois.
 
Alkuperäinen kirjoittaja AavikonNorsu:
kuinka uusavuttomiA te voittekaan olla. Mitä ihmeellistä on olla yh ja huolehtia lapsesta. Mä en tajua. Mulla ei ole koskaan tullut mieleenkään ruikuttaa että voi voi kun on rankkaa ja voi voi kun ois se mies tässä.siis et voi olla tosissas että olet 4kk vauvan äiti jä olet jo iHAN poikki :headwall:

Samaa mieltä! Ja miehen tehtävä on käydä töissä ja tuoda rahaa, muijan tehtävä on kasvattaa lapset. Jos oma ukkoni pyörisi jaloissa kaiket päivät lässyttämässä lapselle, saisi mies lähteä vaihtoon!

 
Kyllä muakin vähän ihmetyttää miten yhden 4kk vauvan hoito voi olla noin kovin rankkaa :/ Ei yksinoleminen kivaa ole ja vauvan kanssa helpommin joutuu syrjään, mutta ei se vauvanhoito ainakaan mulle ole mitään kovinkaan rankkaa ollu. Paaaaaaaaaljon helpompaa ku olin kuvitellut.

Mutta ehkä mä vaa olin jo niin tottunu vauvoihin ja pikkulapsiin ennen ku oma tyttö synti, sen verran niitä pyöri lähipiirissä ja niitä tuli hoidettua. Mun mielestä yksinhuoltajuudessa on ollu rankinta henkinen puoli. En ole voinu jakaa iloja enkä surujakaan kenenkään kanssa samalla tavalla kun jos lapsen isä olisi mukana kuvioissa.
 

Yhteistyössä