Miten saan anoppia tajuamaan että minullakin on äiti ja isä?

["vieras"]

Ollaan sovittu jo yli 10 vuotta sitten, että vietetään joulun vuorottellen. Eli 24.12. anopin ja apin luona ja 25.12. vietetään aikaa minun vanhempien luona. Ja näin vuosittain vuorotellaan noi päivät.

Tänä vuonna olisi niin että 24.12. minun vanhempien luona ja 25.12. anopin ja apin luona.

Anoppi soittii ja sanoi että meidän on pakko perua se sovittu juttu ja hän ei suostu enään tähän järjestykseen. Valitettavasti vastasin ettei se käy, ollaan menossa 24. päivää minun vanhempien luokse. Anoppi suutui, haukkui minua.

Mies oli kotona ja kuulin kaiken. Hän soittii äidille ja sanoi, jos hänelle ei sovi tämä järjestely niin meidän ei ole pakko tulla sinne. Anoppi rupesi puhumaan, että hän jo kutsui muita sukulaisia siinä päivänä, ja hän halua että olisimme silloin siellä. Ja hän halua sitä ja tätä ja tota.

Asutaan 200 km minun vanhemmista ja 300 km anopista. Eli vietetään yön vanhempien luona.

 

[as if]

Onpas ärsyttävää. Me ollaan kotona/reissussa niin ei tarvii kenekään miettiä. Tosin kukaan tuskin meidän konkkaronkkaa nurkkiinsa haluiskaan.

 

["vieras"]

Jo on kumma, jos ei anoppi tajua, että tuo on se reilu peli.

 

["vieras"]

Et reagoi tuohon mitenkään. Jos joku käyttäytyy täysin asiattomasti ja naurettavasti, niin siinä ei pidä alkaa lepyttelemään ja menemään mukaan siihen peliin.

 

[jep, jep]

Mulle sanoi miehen sisko joskus että kyllä sun pikkuveljen pitää jo kohta alkaa tajuamaan että ette voi siellä(äitini luona) käydä kohta enää jouluisin. Anoppi sanoi siihen että joo, kun teillä on nyt tämä omakin perhe(tarkoitti miehen puoleista sukua ja tietysti lapsiamme).

Oli puhe siitä että mennäänkö jouluksi miehen siskon luo jonne anoppikin tulee aina jouluisin, vaiko sitten äitini ja veljeni luo.... huoh..

 

["Tyttöjen äiti"]

:/ Harmillista. Itse jättäisin kokonaan menemättä, jos anoppi (tai kuka tahansa henkilö) käyttäyisi noin typerästi. Kun ei kerran pitäisi tulla yllätyksenä tuo kymmenvuotinen perinne.

Mekin aloitetaan tänä jouluna samanlainen perinne...

 

[olkaa muutama vuosi kotona]

Me oltiin tossa oravanpyörässä myös. Pistettiin stoppi kun uus talo valmistui ja tuli omat lapset.
sen jälkeen oltiin kotona ja kerrottiin, että sinne saa tulla. (välimatkaa myös tuo lähes 200km)

Nyt asutaan taas lähempänä ja nyt päätettiin mennä appivanhemmille, koska viimeksi olemme olleet siellä lähes 10v sitten jouluaaton ja siellä on muitakin lapsia ja pukki tulee. Mutta ne tietää, että me yritetään tasapuolisesti joka paikkaan, eikä meillä ole koskaan kukaan suuttunut varsinaisesti. Mutta silloin alkujaan kyllästyttiin siihen, kun kaikki yritti maanitella miksi juuri heille...

 

["xxx"]

me aloitettiin muutama vuosi sitten ihan oma perinne. Mummoloihin suurinpiirtein samat matkat kuin ap:lla.

Ja käydään ennen joulua molempien luona. Aatto ollaan sitten rauhassa kotona.

Minä inhosin sitä että puolet joulusta meni autossa istumiseen. Lahjoja piti roudata ympäriinsä. Kotiin ei saanut kunnon joulutunnelmaa.

Ja päätöstä en ole katunut. Varsinkin kun anoppilassa joulutarkoittaa sitä että tuodaan kuusi sisälle ja paistetaan kinkku. Lapset avaavat jossain välissä lahjoja. Muuten tavan arkipäivä.
Ja oma äitini höösää taas vähän liikaakin.

Nyt omassa kodissa, omien tapojemme kanssa ja ja ihana joulu ollaan aina saatu vietettyä.

 

[rockyroad]

Mulle sanoi miehen sisko joskus että kyllä sun pikkuveljen pitää jo kohta alkaa tajuamaan että ette voi siellä(äitini luona) käydä kohta enää jouluisin. Anoppi sanoi siihen että joo, kun teillä on nyt tämä omakin perhe(tarkoitti miehen puoleista sukua ja tietysti lapsiamme).

Oli puhe siitä että mennäänkö jouluksi miehen siskon luo jonne anoppikin tulee aina jouluisin, vaiko sitten äitini ja veljeni luo.... huoh..

:headwall:

 

["argh"]

Kaikken helpoin on olla kotona. Piste. Ovet auki ja kaikki halukkaat saavat tulla jouluksi. Näin meillä nyt lasten syntymän jälkeen, ei tarvi stressata ja arpoa eikä kukaan pahoita mieltään kun ei tulla.

 

[Keittiönoita]

Ymmärrän harmistuksen. Mä olisin aikoinaan halunnut antaa omille lapsilleni samanlaisen rauhallisen ja ihanan joulun kuin mitä mulla itselläni oli lapsena. Mutta sehän ei sopinutkaan äidilleni. Hän halusi, että ainakin toinen tyttäristä on perheineen hänen ja isäni kanssa jouluna. Systerin kanssa sitten aikoinaan sovittiin, että joka toinen joulu siskoni on vanhempieni kanssa ja joka toinen joulu minä olin. Mutta aina, kun oli siskoni vuoro, sisko häipyi jouluksi alkeelliselle mökilleen, mihin äitini ei suurin surminkaan suostunut lähtemään. Joten mutsi ja faija jäivät aina jouluksi mun niskoilleni. En minä sitä pahana pidä, että vietin kaikki nämä joulut vanhempieni kanssa. Pahana pidän vain sitä, että en saanut lapsilleni tarjota sellaista joulua, kuin mihin itse lapsena totuin. Onneksi lapseni pitävät sukujouluja ihan hienona juttuna ja vain minä olen asian kanssa kärvistellyt parikymmentä vuotta. Nyt lapseni ovat jo aikuisia, toinen namisissakin jo, eikä enää kannata haikailla menneiden vuosien perään.

Onko anoppisi sen arvoinen, että sun pitäisi hänen mielensä mukaan toimia? Mitä tapahtuu, jos et toimi? Mä olen monesti ajatellut, että hinta, minkä tästä meidän loistavasti toimivasta yhteisöllisyydestä jouduin maksamaan, oli juuri joulu. Näin jälkikäteen sanoisin, että hinta oli ihan kohtuullinen, vaikka vuosia kiukkusinkin asiasta. Omia lapsiani en pakota viettämään joulua kanssani. Tulevat, jos tulevat, mutta ei ole pakko. Mä voin viettää joulun yksinkin...vaikkapa Karibialla :xmas:

 

[a.p.]

Anoppi rupesi kiritämään sillä, että hänellä oli rintasyöpä (leikattiin syövän pois ja nyt jatkohoidoissa). Ok, mutta äidillänikin oli rintasyöpä ja nyt Parkisonin-tauti.
En ymmärrä ihmistä joka yrittää kiristää omalla sairaudella.
Mies on sitä mieltä, että, jos hänelle ei käy että tullaan 25 päivä heille niin lähdetään kotiin, mutta 24. päivän vietetään vanhempieni luona niin kuin oli sovittu.

 

["nana"]

mun anoppi joka joulu olettaa että ollaan aatto siellä,ihan kuin mun vanhempia ei olisi. Tai oli mikä juhla hyvänsä aloittaa hyvissä ajoin suunnittelun,johon me kuulutaan mukaan.
Tänä jouluna aion olla lapsen kanssa kotona,mies menkööt anopille jos haluaa.

 

[narikka83]

ääh. raivostuttava anoppi!

me sahaan onneksi olla koko joulu kotona. minun vanhemmat tullee meille jouluksi. joulupäivänä t itapaninna nkävästää sitte muissa sukulaisisaa. mies on joulut töissä kuten tavallista

 

["Hanna"]

Meillä oli myös tuo ongelma kun lapsi syntyi, että molemmat isovanhemmat halusi viettää kanssamme jouluaaton ja nähdä lapsenlapsen näkevän joulupukin jne.

Ratkaisimme sen niin, että joulua alettiin vietää meidän luonamme. Tilaan joulupukin tänne ja saadaan olla omassa kotonamme lähesteimme kanssa.

Aamulla syödään puuro ja sen jälkeen klo 12 isovanhemmat tulevat meille. Molemmat mammat ovat innokkaita ruuanlaittajia, joten pidetään nyyttäriperiaatteella joulu.
Minä kokkaan täällä ja sitten mammat tuovat osan ruuista.
Katetaan yhdessä pöytä ja syödään.

Vietetään mukava ilta yhdessä ja sitten isovanhemmat lähtevät illalla kotiin.

Tämä on toiminut jo monta vuotta ja on mielestämme paras järjestely

 

["vieras"]

Meillä oli ensin tuo systeemi et vuoro jouluina oltiin mun vanhemmilla ja miehen vanhemmilla. Mut anopin käytös rupes tökkiin,kun meijän ois pitäny vaan anoppilassa olla joulut. Tehtiin sit päätös, että aatot ollaan kotona ja joulupäivänä käydään molempien vanhemmilla.

 

["vieras"]

Me ollaan siitä asti kun yhteen muutettiin oltu aatto kotona. JA sanottiin se molempien vanhemmille. Tosin ihan noina ekoina jouluina saatettiin sit käydä iltakävelyllä ja käväistä minun kotona kahvilla, mutta ne oli sellasia extempore juttuja. Asuttiin siis samalla paikkakunnalla silloin.
Mut ei tulis lasten kans mieleenkään lähteä aatoksi kotoa johonkin.

 

[Katylina]

Anoppi rupesi kiritämään sillä, että hänellä oli rintasyöpä (leikattiin syövän pois ja nyt jatkohoidoissa). Ok, mutta äidillänikin oli rintasyöpä ja nyt Parkisonin-tauti.
En ymmärrä ihmistä joka yrittää kiristää omalla sairaudella.
Mies on sitä mieltä, että, jos hänelle ei käy että tullaan 25 päivä heille niin lähdetään kotiin, mutta 24. päivän vietetään vanhempieni luona niin kuin oli sovittu.

Ainakin miehes tuntuu ymmärtävän pointin, eikä asetu äitinsä puolelle, mikä on tosi kiva juttu

 

[Katylina]

Meillä meni niin, että aikaisemmin vietin joulua mummoni ja vaarini kanssa lähes poikkeuksetta, sittemmin kun kuolivat vietin äidin, äidin miehen ja pikkusisarusten seurassa. Viime jouluun asti menikin niin, kun tyttäreni kanssa sinne äidilleni mentiin, mutta tänä jouluna isäpuoleni äiti onkin päättänyt maksaa koko konkkaronkan jouluksi kylpylään, ja yllätys yllätys, ei mummelille sopinut, että oltaisiin itse maksettu oma reissumme ja menty mukaan. Nyt mennään sitten anopilleni, mutta ei tule pukkia, ei samaa tunnelmaa yms.. Sama tympeä mummeli rahtaa nykyään äitiä perheineen ulkomailla jatkuvasti, jättää muut lapsensa ja näiden lapset täysin huomiotta yms.. Ikävä ihminen.

 

["krista"]

Meillä taas se tilanne, että halutaan syödä päiväruoan kotona ja vasta 16 maissa mennä anoppilaan. Anopille se ei käy, meidän on pakko tulla syömään päiväruoat sinne. Kun mainitsin, että pystyn paistamaan 4 kg kinkun vasta perjantaina, niin siihen hän sanoi, että minun täytyy sitten paistaa sitä keskiviikona tai torstaina, jos halutaan syödä jouluaterian kotona.
Onneksi mies on sillä linjalla, että teen nin kuin oli puhe ja paistan kinkun perjantaina. Muina päivinä työpäivät minulla loppuu 16 maissa, perjantaina pääsen jo 14 maissa kotiin. Lapsia (10 ja 9 v) en rupea pytäämään, että laittaisivat sen kinkun uuniin koulun jälkeen.

 

["Sini"]

Meillä on kyllä anoppilat ja appilat 30km säteellä, mutta kyllästyin silti siihen jatkuvaan suhaamiseen. Me käytiin aattona molempien vanhempien luona ja sitten joulupäivänä isovanhemmilla.

Nyt ollaan jo viimeiset 10 vuotta oltu kotona ja kaikki tulee meille! Eli molempien vanhemmat ja sisarukset lapsineen. Ihana sukujoulu! Ja kaikki ovat tyytyväisiä..

 

[a.p.]

Anoppi soittii miehelleni ja sanoi, että kun kerran ei olla tulossa 24. päivä heille niin ei tarvitse tulla ollenkaan. Samalla ilmoiti, että ei ole ostaamassa lapsille lahjoja.
Ei se meitä haittaa, varsinkin kun en suostuta noihin kiristyksiin ja vaatimuksiin...
Mies toivotti omalle äidille hyvää joulua ja siihen loppui puhelu.

 

[idunnor]

Huh... Onneks ei tarvi tapella tollasesta.

 

[leijonanmorsian]

Miksi siihen jouluun pitää aina koko suku sotkea? Me ollaan kotona.

 

["vieras"]

No mutta ap hei, jokaisessa tilanteessa voi nähdä jotain hyvääkin: ainakin miehes on sun puolella tässä asiassa. Nimittäin tälläkin palstalla näkee niin paljon tilanteita, joissa mies antaa heti periksi äidilleen, vaikka sillä olisi minkälaisia hulluja päähänpistoja ja uhkavaatimuksia.