miten on ?

[pelle]

Mitä mieltä ootte, voiko 2,5 v lapsen juttuja ottaa todesta ?

Meillä sattu niin että oltiin lapsen kaa käymässä kaupungilla ostoksilla ja kotiin tullessa isukki kyseli lapselta mitä oli kaupungilla nähnyt. Lapsi luetteli autot jne ja lopuksi sano että tyttö, poika, nainen, mies ja ukko tarttu tähän mies sanaan ja alko kyselee lapselta että kuka mies, missä, oliko tuttu jne. Lapsi vastas mitä ekaks mieleen tuli ja ukko tulistu siitä että oon muka tapaillu jotain miestä kesken kaupunki reissun. Voi tuhannen tulimaista ! Kun sanoin että lapsihan luettelee kaikki mitä on nähnyt eikä lapsen puheita pidä usko ihan totuutena, onhan lapsi nähnyt muitakin ihmisiä, autoja jne ja kertoo "tavallaan totuuden" mutta ei ymmärrä miksi kysellään ja pidetään kolmannen asteen kuulustelu. Ja jos johdatellaan kysymyksillä niin vastaukseksi saa sitä mitä on halunnutkin. Mutta ukko ei ymmärrä lasta muutenkaan ja kärsii jostain persoonallisuushäiriöstäkin vissiin.

Mikä on mielipiteenne ? Voiko lapseen uskoa ihan kuin aikuiseen ??
:attn: en oo tapaillu ketään enkä missään, kun ei oo ketä ja mitä tavata

 

[nöppönen]

ei voi.. ja varsinkin jos lasta johdatellaan kysymyksellä. hämmentyy.

 

[Heippa]

Meillä on suurinpiirtein saman ikäinen lapsi. Myös selittää kaiken. En ymmärrä kyl et jos on nähnyt tytön pojan ym, niin miehes ottaa pultit. Tuskimpa lapses sitä ajattelee noin. Tulee mieleen et onko miehes mahd. vainoharhainen? Sinuna varmaan lataisin et näkyyhän niit ihmisiä jokapuolella. Ja jos haluaa kuvitella jonkun toisen miehen siitä vaan, jos ei luota. Minkä ikäinen miehes on?
Itsestäni on aika älytöntä alkaa juuri tekemään tuon tasoista kyselyä. Lapsi menee varmasti hämilleen, ja parhaassa tapauksessa alkaa selittämään "omiaan". Joillekkin lapsille tulee jossain vaiheessa sit se kausi jolloin selitetään omiaan. Kuten esim. minua lyödään, vaikkei lyödäkkään. On opittava erottamaan lapsen suusta se "totuus".

Toivon et miehelläs löytyis sen JÄRJEN ÄÄNI

 

[pelle]

Siis mies on vainoharhainen ! Elää omassa maailmassaan johon kuuluvat kuvitelmat jotka eivät ole totta ! Huom ei ole mitenkään psyykkisesti sairas vaan vainoharhaisesti mustis, omat teot eivät kyllä kestä aina päivänvaloa mutta muitten teoista kaivetaan kaikki luurangot esiin.

Yleensä mä itse vastaa tuon tasoisiin kysymyksiin et näitkö kauppareissulla tuttuja (lue miehiä) et näin paljonkin mut en tuntenut niistä ketään
Enkä jaksa sen kummemmin välittää........

Mutta mies ei tod. erota lapsen puheesta totuutta. Lapsi saattaa sanoa että kompastuin ja kaaduin, tuli pipi. Todellisuudessa tämä on tapahtunut edellisenä päivänä tai viikko sitten, se vain tuli nyt mieleen. Mies vaa toteaa tähän että kyllä on kaatunut, ei lapsi valehtele. EI NIIN mutta ajantaju on vielä mitä on, viikko sitten = eilen jne.....

Alkaa vaan omatkin voimat loppua kun toinen vaan elää harhoissaan....

 

[elämää]

minulla on tyttö joka on juuri 2v ja 3kk. Hän ainakin höpöttelee ihan mitä sattuu. Joskus päivähoidon jälkeen hän saattaa sanoa, ettei saa lyödä toisia. Minä kysyn, onko joku lyönyt sinua hän vastaa on, jos kysyn oletko sinä lyönyt, hän vastaa olen.

Tuon ikäistä ei todellakaan voi pitää minään todistajana!!

 

[Piika-äiti]

Sinuna varaisin pikaisesti ajan perheneuvolaan ja alkaisin käydä siellä juttelemassa. Sinun on kuitenkin pidettävä huoli siitä lapsesta ja se ei onnistu muuten, kuin pitämällä huolta itsestäsi ja hakemalla älyttömään, suorastaan absurdiin tilanteeseen apua.

Tarkkaan ottaen miehesi sinne pitäisi mennä, mutta ei mahda olla kiinnostunut? Mikäli mies ei koe olevansa avun tarpeessa, sinuna alkaisin sopeuttaa itseäni ajatukseen, että ennen pitkää on lähdettävä liitosta, koska et sinä omaa mielenterveyttäsi ja lapsen elämäänsä tarvitsemaa tasapainoa ja rauhaa varmaan halua menettää aikuisen miehen harhojen takia?


Jaksa hakea apua itsellesi. Jo sen lapsen takia.

Piika-äiti

 

[pelle]

Kiitos jo näistäkin vastauksista ! Hetken aikaa jo epäilin kun kuuntelin näitä syytöksiä ukon suusta että alkaako oma todellisuuden taju hämärtyä vai olenko ihan tosissaan tehnyt jotain mitä en ole tehnyt.

Olen jo pitemmän aikaa ollut itseni kanssa sitä mieltä että jotain on tehtävä ja päätynyt siihen että kun saan tarpeeksi voimia ja potkun persuuksiin sanon hyvästit tälle liitolle ja etsin oman elämän lapseni kanssa. Millaiset perustat antaa lapsen elämälle jos joutuu aina varjelemaan omia / lapsen sanomisia ja olemaan ainaisessa ahdistuksessa kun ei voi nauttia tästä ainoasta elämästä. Ollaan kohta kaikki suljetulla osastolla johon meidät ajaa ukon vainoharhaisuus ja sairaalloinen luonne, joka tuskin koskaan paranee.

Pitää varmaan kaivella esiin perheneuvolan puh.nro ja varata aikaa jotta sais sen potkun persuuksiin.

Ai niin, mies ei lähde mihinkään "hoitoon" koska ei ole tehnyt mitään, hänhän on se ainoa täydellinen ihminen perheessä, joka tietää vain ja ainoastaan mitä ja miten pitää milloinkin tehdä. Narsistiko ? kas siinäpä kysymys ????