Miten jotkut vanhemmat antaa lapsensa päättää asioista?

["sinna"]

Tarkoitan siis kun annetaan jo pieneten laseten, elle 12v esim päättää kaikista asioista. Jos lapsi ei halua mennä johonkin mihin muu perhe olisi menossa niin ei mennä koska lapsi ei halua.
Miten joku voi opetta lapselleen tuollaista käytöstä.
Valitettavaa,että mukavista lapsista tehdään niitä äidin ja isin pikku kusipäitä mille ei mikään koskaan ikinä kelpaa.
Joitakin asioita voi lapsen antaa päättää josku, mut joillakin se on aina niin. Miksi? Miksi ? Miksi?
pilaatte lapsenne?

Tänäkin joulun varmasti moni vanhempi saa kuulla kuinka huonoja lahjoja ovat ostaneet ja turhaa kiukuttelua kun en halua tätä vaan haluan sen toisen.

 

["jjj"]

Samaa mieltä olen kyllä siitä että esim. alle 12-vuotiaat eivät juurikaan voi itse asioista päättää.
Sitä taas en ole koskaan ymmärtänyt, jos 15-17-vuotiaita raahataan väkisin mukaan mökille ym. koska vanhemmat haluavat ja vaikka nuori ei reissusta nauti tai sinne halua.

 

[-]

sanopa muuta. lähipiirissä onneksi vain yksi tällainen curling-perhe (lapsi 2v) ja voi jestas sitä touhua :headwall:

 

[v]

Näitä piisaa, ei haluta aiheuttaa lapselle mielipahaa ja harmia. Sit ne on suorastaan järkyttyneitä kun esim. armeijassa joku komentaa ja käskee, tullaan maitojunalla kotiin, kun ei homma mennykkään niinkuin pikkuherra/neiti halus. Tai sit jossain työelämssä, pitääkin mennä pomon pillin mukaan, eikä voikkaan sooloilla.
No kyllä se elämä opettaa!

 

[Siperia opettaa]

Siperia opettaa, mutta se on kylmää kyytiä sitten isompana kun koko maailma ei pyörikään pienoisen pillin mukaan. En kanssa ymmärrä, miksi vanhemmat lisäävät lapsen syrjäytymisen ja yksinäisyyden riskiä tuolla tavalla. Plus että koko perheen elämä menee tosi pinnaa kiristäväksi, ellei lasta opeteta ollenkaan ottamaan muita huomioon, tyytymään siihen mitä saa ja käyttäytymään siten kun aikuiset opettavat. Vanhempien tehtävä on kasvattaa lasta eikä päinvastoin.

 

[Keittiönoita]

Mun mielestä lapsen elämässä on joka tapauksessa ihan tarpeeksi ikäviä ja tylsiä asioita, joten miksi ihmeessä yksin jo kotona olemaan pystyvän lapsen pitäisi lähteä tylsistymään paikkaan, jonne ei halua mennä? Muistan omasta lapsuudestani, miten yli kaiken inhosin tiettyjä kyläilyreissuja, kun tuntikausia piti vaan istua sohvannurkassa kuuntelemassa aikuisten typeriä jorinoita. Ja miten ihanaa oli, kun ekaa kertaa ei tarvinnutkaan lähteä mukaan.

Tietenkään lapsi ei voi päättää kaikista asioistaan itse, mutta ei sitä lasta varta vasten tarvitse kiusatakaan, jos on toinenkin vaihtoehto.