Miten ilmoitatte kun olette yötä poissa kotoa?

Niin, voi kun olisi se kristallipallo elämän suuria päätöksiä tehtäessä. Lainaahan otetaankin tulojen mukaan, ja meitä on siinä KAKSI!

sun mieshän on saanut ylennyksen ja eiköhän projektipäällikön palkka yölisillä ole ihan hyvä.

 

Mulla tuli tästä ketjusta mieleen mun siskoni kun erosi miehestään. Sanoi silloin että epäröi pitkään eroa kun ajatteli miten vaikeaksi arki menee ja kuinka paljon lapsi menettää kun isä ei ole arjessa mukana, mutta sitten tajusi lopulta että hän sen arjen joka tapauksessa huolehtii ja isä ei kotona ole muutenkaan. Ja kun lopulta ymmärsi että hän eikä lapsi menetä yhtään mitään avioerossa, niin erosi eikä ole päivääkään katunut.

Talon menetys ehkä kirpaisee mutta pelkän talon vuoksi en noin huonossa suhteessa roikkuisi.

 

Ei ole hakattu lapsena tai muutakaan ikävää tapahtunut. Mun lapsuus on ollut ihan mukava. Mulle on sanottu kyllä usein, että olen "liian kiltti". Tiedä sitten, onko itsetunto ja kunnioitus rapissut tämän suhteen aikana. Liika kiltteys ei taida olla hyväksi

Liika kiltteys on vain ja ainoastaan pahasta. Valitettavan moni nainen on opetettu liian kiltiksi. Liian kiltit eivät pärjää työelämässä ja ovat onnettomia ihmissuhteissaan. Kannattaisi opetella pitämään puoliaan. Mä en vaan tajua teitä liian kilttejä ihmisiä, kenelle te sitä elämää elätte? Mä ainakin haluan nauttia tästä ainoasta elämästäni, en olla jonkun kynnysmattona.

 

tosi surullista että tällaisia avioliittoja on niin paljon.. onneks itsellä käynyt hyvin ja on hyvä mies, jonka takia ei tartte ikinä itkeä palstalla, kuinka paskasti menee.. ei siis millään pahalla/leveilyllä, olen vaan onnellinen siitä, ettei ole koskaan tarvinnut tapella liian isojen asioiden kanssa..

 

Mies tuli noin reilu tunti sitten kotiin... Toi mukanaan pullon punaviiniä ja pihvejä, jotka nopsaan paistoi ja yhdessä syötiin. Oli oikein hyvällä päällä, oikein suukon antoi poskelle:O Ei kommentoinut mitään missä oli ollut tai miten eilis ilta oli sujunut. Syömisen jälkeen sanoi olevansa hirveän väsynyt ja meni nukkumaan. Mitään ei juurikaan puhuttu Hiljaa syötiin, ja sit mies jo menikin maate, kun aamulla on aikainen lähtö en edelleenkään tiedä minne.

Hemmetti!! Että pänni toi käytös. Olen päättänyt, että kokoan itseni ja alan elää ihan omaa elämää lasten kanssa. Miehestä viis. MItä hemmettiä mä kulutan aikaa, energiaani ja itseäni siihen, että mietin missä mies on, milloin tulee ja mitä se ajattelee, kun senhän näkee jo sokea Erkkikin.

Eikä mies anna edes mahdollisuutta ottaa asiaa puheeksi, ja musta on hölmöä töksäyttää heti toisen kotiin tultua, että "missäs olet ollut " vähän tulee Justiina meininki mieleen.

 

Mikset eroa tuollasesta miehestä, voisit alkaa elää omaa elämääsi lastesi kanssa ihan omassa rauhassa. Varmasti olisi paljon mielekkäämpää kuin tuo nykyinen elämä : /

 

Mies tuli noin reilu tunti sitten kotiin... Toi mukanaan pullon punaviiniä ja pihvejä, jotka nopsaan paistoi ja yhdessä syötiin. Oli oikein hyvällä päällä, oikein suukon antoi poskelle:O Ei kommentoinut mitään missä oli ollut tai miten eilis ilta oli sujunut. Syömisen jälkeen sanoi olevansa hirveän väsynyt ja meni nukkumaan. Mitään ei juurikaan puhuttu Hiljaa syötiin, ja sit mies jo menikin maate, kun aamulla on aikainen lähtö en edelleenkään tiedä minne.

Hemmetti!! Että pänni toi käytös. Olen päättänyt, että kokoan itseni ja alan elää ihan omaa elämää lasten kanssa. Miehestä viis. MItä hemmettiä mä kulutan aikaa, energiaani ja itseäni siihen, että mietin missä mies on, milloin tulee ja mitä se ajattelee, kun senhän näkee jo sokea Erkkikin.

Eikä mies anna edes mahdollisuutta ottaa asiaa puheeksi, ja musta on hölmöä töksäyttää heti toisen kotiin tultua, että "missäs olet ollut " vähän tulee Justiina meininki mieleen.

Oisitte voinu kyllä puhua enemmän. Erittäin hyvä ajatus on se, että alat elämään lasten kanssa omaa elämää ja siitä sitten pidät kiinni etkä lipsu!

 

[QUOTE="vieras";28835229]Mikset eroa tuollasesta miehestä, voisit alkaa elää omaa elämääsi lastesi kanssa ihan omassa rauhassa. Varmasti olisi paljon mielekkäämpää kuin tuo nykyinen elämä : /[/QUOTE]

Ero olisi varmasti se parhain ratkaisu tähän asiaan. Hirvittää ajatus, että miten pärjään yksinäni lasten kanssa ( vaikka olenhan mä käytännössä jo muutenkin yksin ) Pois pitäisi muuttaa, ja uusi asunto etsiä, pankkiasiat selvittää ja tehdä laskelmia, mihin rahat riittää. Jotenkin nuo asiat tällä hetkellä tuntuvat niin mahdottoman ylipääsemättömän vaikeilta

Ehkä olen todellinen vellihousu läheisriippuvainen, että kunhan on edes JOKU joskus, niin tyydyn siihen. Vaikka mies on mut monesti latistanut henkisesti aivan maanrakoon, niin silti on vaikeaa lähteä. Uskon, että kun eroprosessi on ohi, ja olen saanut jalansijaa uudelle elämälle, niin varmasti elämänlaatu minulla ja lapsilla paranisi. Mutta mistä saan siihen voimia!?

 

Ero olisi varmasti se parhain ratkaisu tähän asiaan. Hirvittää ajatus, että miten pärjään yksinäni lasten kanssa ( vaikka olenhan mä käytännössä jo muutenkin yksin ) Pois pitäisi muuttaa, ja uusi asunto etsiä, pankkiasiat selvittää ja tehdä laskelmia, mihin rahat riittää. Jotenkin nuo asiat tällä hetkellä tuntuvat niin mahdottoman ylipääsemättömän vaikeilta

Ehkä olen todellinen vellihousu läheisriippuvainen, että kunhan on edes JOKU joskus, niin tyydyn siihen. Vaikka mies on mut monesti latistanut henkisesti aivan maanrakoon, niin silti on vaikeaa lähteä. Uskon, että kun eroprosessi on ohi, ja olen saanut jalansijaa uudelle elämälle, niin varmasti elämänlaatu minulla ja lapsilla paranisi. Mutta mistä saan siihen voimia!?

yritäppä etsiä jotain vertaistukiryhmiä tms..missä voit keskustella toisten samanlaisessa tilanteessa olevien kanssa. esim narsistienuhrit nettisivuilta vois löytyä jotain...kannattaa käydä tsekkaamassa!

 

Kiitos vinkistä Kun aamulla heräsin, oli mies jo lähtenyt reissuillensa. Mieheltä tuli viesti, että hei kulta, olen XXXXX (eli paikassa, jossa nyt viikonloppuna on tapahtuma, jossa on varmasti meno päällä ) ethän ole vihainen? No juu, ei sitten ollut työreissu tämä(kään). Kehtaakin kysellä, että enhän ole vihainen. En, vaan pettynyt ja helve*n surullinen. Otan yhteyttä tuonne antamaasi sivustolle, josko sieltä apua löytyisi.

 

Kiitos vinkistä Kun aamulla heräsin, oli mies jo lähtenyt reissuillensa. Mieheltä tuli viesti, että hei kulta, olen XXXXX (eli paikassa, jossa nyt viikonloppuna on tapahtuma, jossa on varmasti meno päällä ) ethän ole vihainen? No juu, ei sitten ollut työreissu tämä(kään). Kehtaakin kysellä, että enhän ole vihainen. En, vaan pettynyt ja helve*n surullinen. Otan yhteyttä tuonne antamaasi sivustolle, josko sieltä apua löytyisi.[/QUOTE

Hyvä homma paljon tsempiä ja voimia!!! ja käy pliis kertomassa miten sulla menee!

 

Joo, tulen kertoilemaan, miten menee

juuri tuli mieheltä viesti, että hän rakastaa mua ( eipä ole kasvotusten sanonut, hmmmmm, en muista milloin, pari vuotta sitten ) ja että haluaisi meidän suhteen toimimaan??? = taitaa olla tylsää miehellä missä nyt on ja on vissiin kännissä kuin käki.

 

Miten menee ?

 

Hiljaiseloa ollaan vietetty... siis ihan käytännössä. Sama peli on miehellä jatkunut mitä tähänkin saakka, tai jopa pahentunut. Ei puhu, ei pukahda, kotiin tulee iltamyöhään, menee heti koneelle, ja siellä viettää aikaansa, kunnes muut menevät nukkumaan.

Nyt ilmoitti, että ensi viikonloppuna olis taas menoja, työhön liittyvää... Johan yhden viikonlopun mies jo olikin kotosalla.. Ei mene mulla enää läpi nuo "työmenot". Ovat niin epämääräisiä, kun ei voi kertoa MINNE on menossa tai kenen kanssa, milloin tulee kotiin jne..

Ajatteli ehdottaa miehelle pientä breikkiä. Erota en vielä ainakaan haluaisi, vaan yrittää josko tästä vielä jotain tulisi. Jospa pieni tauko tekisi hyvää, vaikkapa viikon kaksi, ja saisi miettimisaikaa miten edetä jatkossa.

 

Oletko yrittänyt keskustella missä mättää? Tai, että mies kirjoittaisi sinulle kirjeen, missä kertoo asioistaan.
Haluisiko mies erota? Mitä hän sanoo siihen, jos kerrot että olet onneton ja vain sen miltä sinusta tuntuu, et syyttele etkä huuda.

 

mites täällä sujuu ?

 

Ap. Ensinnäkin. Kai sä tiedät, missä firmassa miehesi on muka töissä? Kai sä nyt saat vaikka miehen työpuhelinnumeron googlettamalla tai muulla sen selville? Sitten soitat nollakakkoseen tai johonkin muuhun ja otat selvää vaihteesta/sihteeristä tai pomosta. Ja sitten soitat itse tai käsket kaverin soittamaan siihen numeroon ja tiedostelet miestäsi SILLOIN KUN HÄN ON TYÖMATKALLA. Siis sanot vaikka että missä hän on kun henk koht numero ei vastaa, onko numero muuttunut. Ja esittelet itsesi Sirpa Sirpasena... Et pyydä yhdistämään, vaan kyselet vaan, onko numero muuttunut ja onko hän työmatkoilla kenties.

Teillä on syvän keskustelun paikka. Mutta jos se ei onnistu, niin minä todennäköisesti ilmoittaisin vaikka tekstarilla, että a) minulla on menoja tulevana viikonloppuna, enkä ole kotona joten miehen tehtävä hoitaa lapset. Tai että otat vaikka vanhimmat mukaan, kun ne omiasi ovat. Tai sitten ilmoittaisin vaikka tekstarilla, että tästä lähtien hän saa hakea lapsen hoidosta joka toinen viikko, koska sulla on TERAPIAISTUNNOT HUONON PARISUHTEEN VUOKSI klo 16-17 joka ilta. Älä ole meihelle noin lepsu, anna vähän samalla mitalla takaisin. Siis en tarjoita että tämä mitään auttaisi, mutta EHKÄ se herättelisi miestä vähän...